Pääministeri Petteri Orpon puhe Itä-Suomi Foorumissa 14.11.2025

Pääministeri Petteri Orpo puhui Itä-Suomi Foorumissa Mikkelissä 14.11.2025. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Hyvät Itä-Suomi foorumin osallistujat,

on ilo ja kunnia olla tänään täällä Mikkelissä – kaupungissa, joka on monin tavoin Suomen sydämessä. Mikkeli ei ole vain Etelä-Savon keskus, vaan myös koko Suomen historiaan, kulttuuriin ja tulevaisuuteen syvästi juurtunut kaupunki.

Talvi- ja jatkosodan aikana Mikkeli toimi päämajakaupunkina, marsalkka Mannerheimin johdon keskuksena. Täällä tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttivat koko kansakunnan kohtaloon. Mikkelin päämajamuseo, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja monet muistomerkit kertovat perinnöstä, joka sitoo meidät yhteen – uskosta, kestävyydestä ja vastuusta vaikeina aikoina.

Syyskuussa Mikkelissä aloitti Naton Pohjois-Euroopan maavoimien esikunta. Mikkelistä tuli siten Suomen ”Nato-pääkaupunki”. Esikunnan tehtävänä on suunnitella, valmistella ja johtaa Naton maavoimien toimintaa Pohjois-Euroopassa. Kriisitilanteessa Suomesta johdettaisiin koko Pohjois-Euroopan maasodankäyntiä.

Naton maavoimien johtoportaan perustaminen Mikkeliin kertoo siitä, että Natossa tunnistetaan Suomen osaaminen ja siihen luotetaan. 

Hyvät kuulijat,

olen erittäin iloinen, että olemme kaikki koolla täällä järjestyksessään neljännessä Itä-Suomi foorumissa. Hallitus ymmärtää itäisen Suomen haasteet. Ne on tunnustettu jo hallitusohjelmassa.

Venäjän laittoman hyökkäyssodan aloittamisesta Ukrainassa tulee helmikuussa kuluneeksi neljä vuotta. Sodalla on ollut negatiivisia vaikutuksia Suomeen ja erityisesti Itä-Suomeen.  Sota on muuttanut maailmaa ja Suomen geopoliittista asemaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti.  Samalla se on muuttanut itäisen Suomen ja raja-alueiden strategista merkitystä paitsi Suomelle myös Euroopan unionille ja Natolle. 

Itäisessä Suomessa sota ja Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat näkyneet hyvin konkreettisella tavalla: Metsäteollisuuden raaka-ainevirrat tyrehtyivät, matkailusektori, logistiikka ja vähittäiskauppa ovat kärsineet. 

Hallituksena korjaamme talouden perustaa, parannamme koko Suomen kilpailukykyä ja vahvistamme suomalaisten ostovoimaa niillä keinoilla, jotka meillä on. 

Talouden osalta olemme samaan aikaan joutuneet painamaan kaasua ja jarrua. Jarrua julkisten menojen ja velan kasvulle. Kaasua kasvua tukeviin ja vauhdittaviin toimiin. 

Suomen talous ei ole kasvanut vuosiin. Mutta nyt – kiistatta - myönteisiä merkkejä on.  Jäänmurtajat, datakeskukset, puolustusteollisuus, Nokian Nvidian yhteistyö ja monet muut esimerkit kertovat, että toivoa on. 

Onko näitä toivon kipinöitä näkyvissä Itä-Suomessa? Kyllä on.

Kun kasvu lähtee vauhtiin, siitä hyötyy myös itäinen Suomi. Itäisessä on paljon mahdollisuuksia erityisesti metsäteollisuuden, matkailun, biotalouden ja datatalouden aloilla. Huippuosaamista löytyy esimerkiksi lääketeollisuuden ja konepajateollisuuden osalta. 

Paitsi että hallitus on ymmärtänyt itäisen Suomen haasteet, me olemme myös toimineet. Ensimmäinen osoitus siitä on Itäisen Suomen ohjelma. Sen keskeinen tavoite on luoda kestävä kasvupohja, joka houkuttelee uusia investointeja, luo työpaikkoja ja vahvistaa turvallisuutta ja huoltovarmuutta sekä Suomen kilpailukykyä.  Varmistaakseni ohjelman toimeenpanon nimitin viime keväänä kauppaneuvos Harri Bromanin erityisedustajaksi tukemaan Itäisen Suomen ohjelman nopeaa toimeenpanoa. 

Haluan tässä kohtaa tuoda esiin muutamia hallituksen jo päättämiä toimia itäisen Suomen hyväksi.

Huolehdimme osaamisen vahvistamisesta: Itä-Suomen korkeakouluille on myönnetty lähes neljä miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseen. Tämän lisäksi Itä-Suomen yliopisto on saanut tohtorikoulutusohjelmasta sille kuuluvan osansa. 

Toimivat liikenneyhteydet ovat edellytys elinvoiman vahvistumiselle. Siksi hallitus on päättänyt turvata maakuntalennot alkuvuoteen 2028 saakka. Tämä on aivan kriittinen asia maakuntien menestyksen kannalta ja siksi hallitus on käyttänyt voimakasta omistajaohjausta asiassa. 

Sitten raiteet ja tiet.  Hallituksen miljardien liikenneinfrahankkeet kohdistuvat kaikkialle Suomeen. Itä-Suomen osalta on jo käynnistetty lukuisia näistä hankkeista. Kunnostamme VT5:n Leppävirta-Kuopio-välillä, 180 miljoonaa. Parannamme VT15:tä Kouvola-Kotka välillä, 130 miljoonaa. Savon radan parantamiseen kohdistetaan 45 miljoonaa. Karjalan radan parantamiseen on kohdistettu tähän mennessä 90 miljoonaa. Ratasuunnitelmien valmistuttua vuoden 2026 aikana on valmius tehdä seuraavat hallitusohjelman mukaiset päätökset. 

Tähän mennessä Itäisen-Suomen raide- ja tiehankkeisiin on kohdistettu lähes puoli miljardia. Tämä on vertailukelpoinen suhteessa yhteen kuuluisaan läntiseen hankkeeseen.

Energia on aivan kriittinen kysymys.

Tahdomme varmistaa, ettei yksikään investointi jää kiinni energian saannista missään päin Suomea.  Siksi siirtoverkon on vastattava myös Itä-Suomen tarpeisiin. Käytännössä puhumme Huutokoski–Kontiolahti siirtoyhteydestä. Huolehdimme, että tämä hanke toteutuu mahdollisimman nopeassa aikataulussa eli nyt suunniteltua nopeammin. 

Siksi hallitus päätti nostaa Fingridin investointikykyä miljardilla eurolla. Huutokoski-Kontiolahti-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin suunnittelu on käynnissä ja varsinainen YVA-työ käynnistyy ensi keväänä. 

Näiden suurten kokonaisuuksien lisäksi hallitus on tehnyt lukuisia, mutta merkittäviä päätöksiä Itä-Suomen hyväksi. 

Hallitus on kohdentanut valtion vuoden 2025 talousarviossa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen 16 miljoonan euron myöntövaltuuden alueohjelmien keskeisten tavoitteiden toteutumista tukeville toimenpiteille. 

Itäisen Suomen ohjelmaan kohdennetaan 12 miljoonaa euroa aidosti isoihin, ylimaakunnallisiin hankekokonaisuuksiin, joilla tavoitellaan laajaa vaikuttavuutta ja vahvistetaan alueiden välistä yhteistyötä.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnille kohdennetaan 10 miljoonan euron yritystukivaltuus myönnettäväksi alueiden elinvoimaa tukeviin investointeihin muun muassa itärajan sulkeutumisesta aiheutuneiden vaikutusten kompensoimiseksi.  

Hyvät seminaarivieraat,

Yksi tärkeimmistä tavoitteistani pääministerinä on ollut saada EU-johtajat ymmärtämään Suomen erityinen asema rajamaana ja siihen liittyvät huolet.  Tämän vuoksi olen kutsunut kollegoitani Euroopasta Suomeen puhumaan turvallisuudesta. Toin keväällä 2024 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin erikseen tutustumaan itärajalle ja itäiseen Suomeen. 

Määrätietoinen vaikuttamistyö näkyy. Itäisen Suomen erityisasema sekä Euroopan pisimmän Venäjän vastaisen rajan tuomat haasteet on tunnistettu. Kuka muu pitäisi itärajan asiaa esillä Brysselissä, jos emme me? 

Tämä tuottaa tulosta. Komissio on jo myöntänyt noin 70 miljoonaa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen.

Keskeinen viestimme on kuultu komissiossa, kun se esitti Suomelle 1,6 miljardia sisäasioiden rahoitukseen tulevalle kaudelle. Tämä on miljardi euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella.  Tätä rahoitusta voidaan käyttää vahvistamaan raja-alueiden, siis myös itäisen Suomen elinvoimaa. 

Seuraavien vuosien aikana Euroopan puolustuksen kehittäminen perustuu nimenomaan Venäjän uhkaan.  Olemme huolehtineet siitä, että EU:ssa Venäjän uhka on puolustuksen suunnittelun ja tulevan rahanjaon perusta. Se antaa meille suuria mahdollisuuksia.  

Olemme vuosikymmeniä osoittaneet taloudessa solidaarisuutta eteläiselle Euroopalle. Nyt on EU:n aika osoittaa solidaarisuutta turvallisuudessa. Se tarkoittaa rahoitusta sinne, missä Eurooppaa puolustetaan, eli Suomeen.   Näitä rahoja ovat esimerkiksi EU:n tulevassa rahoituskehyksessä puolustukseen osoitettu 130 miljardia ja kymmenkertaiseksi kasvatettu military mobility -rahoitus. 

Hyvät kuulijat,  

viimeisenä, mutta merkityksellisenä asiana nostan virtavesien vapauttamisen. 

Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa matkailussa, erityisesti luontomatkailussa, on valtavasti potentiaalia. 

Virtavesien ennallistaminen ja luontaisten kalakantojen vahvistaminen ovat teemoja, jotka ovat kulkeneet mukanani työuralla pitkään.  Ensimmäisen kerran pääsin edistämään näitä asioita toimiessani maa- ja metsätalousministerinä 2014–2015. Myös henkilökohtaisesti nämä asiat ovat minulle läheisiä. Perhokalastus ja eräretkeily ovat olleet rakkaita harrastuksiani jo pikkupojasta lähtien. 

Pyrimme purkamaan pienet, vähämerkitykselliset vesivoimalat, jotta vesistöt voidaan palauttaa luonnontilaan. Tämä työ toimii. Hiitolanjoella vaelluskalat ovat päässeet kotiin. Sysmässä Virtaankoskella sata vuotta padottuna ollut koski vapautettiin viime kesänä ja jo nyt siellä isot taimenen möllykät kutevat. 

Tämä työ ei auta ainoastaan uhanalaisia kalakantoja, vaan tukee alueiden kestävää matkailua ja virkistyskäyttöä. 

Haluan, että tämän vaalikauden aikana saamme liikkeelle Heinäveden Palokin koskien ennallistamistyön. Ratkaisu on löydyttävä. Toteutuessaan Palokin koskien vapautus olisi Suomen historian suurin virtavesien ennallistamishanke. Se on ainutlaatuinen jopa Euroopan mittakaavassa. Olen iloinen siitä, että Itä-Suomen Unioni toimii aktiivisesti koskien vapauttamisen puolesta. 

Palokin koskien ennallistamistyössä tarvitaan paikallisia toimijoita yhteistyökumppaneiksi. Käymme parhaillaan keskustelua yhtiön, sen omistajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa ratkaisun löytämiseksi. Selvitysmies Esa Härmälän raportin pohjalta työtä on tarkasteltu ja pyritty löytämään hanketta edistäviä toimintamalleja. 

Johtamani ministeriön virkamiehet ovat käyneet useita keskusteluja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n johdon kanssa ja tavanneet omistajakuntien edustajia. Näissä keskusteluissa on tullut selkeästi esiin, että yhtiön johdolla ja omistajakunnilla on ennallistamisesta näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. 

Ilman yhteistä näkemystä voimalaitoksen osallistumisesta ennallistamiseen on vaikea päästä itse työhön käsiksi. 

Toiveeni on, että yhtiön omistajakunnat ottavat Palokin voimalaitosta koskevan asian käsiteltäväkseen. Emme ole sosialisoimassa kenenkään omaisuutta, vaan omistajille maksetaan voimalan purusta asianmukainen hinta. Valtio voi osana tätä prosessia tarkentaa omaa näkemystään siitä, miten se konkreettisesti osallistuisi ennallistamisprojektiin ja millä muodoin yhtiön osakkeenomistajat myös jatkossa saisivat hyötyä sähkömarkkinoista.

Hyvät ystävät, itäsuomalaiset ja Pohjois-Karjalan edustajat – eiköhän hoideta tämä yhdessä. 

Arvoisa seminaariväki, hyvä ystävät,

Tulevaisuuden usko syntyy alueen vahvuuksille rakennettavasta kestävästä kasvusta. On välttämätöntä vahvistaa niin ihmisten, yritysten kuin investoijien uskoa tulevaisuuteen itäisessä Suomessa. Itäisen Suomen kehittäminen ei ole vain maan hallituksen tai viranomaisten tehtävä, vaan se vaatii kaikilta toimijoita laajaa yhteistyötä ja sitoutumista. 

Haastavista ajoista huolimatta olen luottavainen. Itäinen Suomi on täynnä mahdollisuuksia ja ylpeyden aiheita. Tekemällä yhdessä työtä niiden puolesta, voimme vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus edessä on.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille antoisaa seminaaripäivää!