Pääministeri Petteri Orpon puhe keskustakirjasto Oodissa 17.9.2025 Suuri lukuhaaste! -tilaisuudessa
Pääministeri Petteri Orpon puhe keskustakirjasto Oodissa 17.9.2025 Suuri lukuhaaste! -tilaisuudessa.
Hyvät kuulijat,
sukelsin kirjojen maailmaan jo nuorena. Isäni oli Köyliön Vuorenmaan koulun rehtori. Keskiviikkoiltaisin, kolmen tunnin ajan, koulu toimi sivukirjastona. Koska kunnalliset luottamustoimet veivät isäni usein toisaalle, kirjastonhoitajan tehtävä lankesi minulle. Tehtävä oli mieluisa.
Minut tempaisi lukemisen pariin Edgar Rice Bourroughsin Tarzan: apinain kuningas. Sen perään ahmin tietysti kaikki muut Tarzan-kirjat. Köyliön sivukirjaston yksi lainatuimpia oli Kalle Päätalon Iijoki-sarja. Uteliaisuudesta tuli sitäkin luettua pari osaa.
Yksi vahvimmista lukukokemuksistani osuu rippikouluikään. Silloin luin ensimmäisen kerran J.R.R Tolkienin Taru sormusten herrasta. Hyvän ja pahan taistelu, Frodo Reppulin matka Sauronin valtakunnan tuhoamiseksi, teki nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Olen palannut tämän seikkailun pariin useamman kerran elämäni varrella.
Lukeminen on elämys. Se on omaan maailmaan katoamista arjen kiireen keskellä. Sanojen voimasta ja kielen rikkaudesta nauttimista. Tämän saman kokemuksen toivon jokaiselle lapselle ja nuorelle. Ja tietysti myös aikuiselle.
Hyvät kuulijat,
olemme tänään täällä keskustelemassa lukemisesta, lukutaidosta, sivistyksestä ja kulttuurista. Tärkeistä aiheista. Lukutaidon merkitys on paljon elämysten tuottamista suurempi.
Modernissa yhteiskunnassa lukutaito on välttämätön perustaito, jonka päälle muu osaaminen rakennetaan. Siksi tutkimustulokset lukutaidon, ja oppimistulosten, heikkenemisestä ovat hälyttäviä. Yhdeksäsluokkalaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 62 prosenttia pojista ja 45 prosenttia tytöistä lukee vain, jos on pakko. Sama tutkimus vuodelta 2022 kertoo, että useampi kuin joka viides yhdeksäsluokkalainen lukee niin heikosti, ettei saavuta edes yhteiskunnan arkisissa tilanteissa pärjäämiseen riittävää lukutaitoa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa muunkielisten lasten osuus kouluissa haastaa oppimista ja opettamista. Yhteinen kieli ja lukutaito ovat kotoutumisen edellytyksiä.
Lukutaidon heikkeneminen tarkoittaa sitä, että nuorilla on vaikeuksia pärjätä toisen asteen opinnoissa ja löytää polkuja eteenpäin. Työelämään kiinnittyminen on hankalaa, jos nuoren on vaikea ymmärtää esimerkiksi kirjallisia työohjeita. Riski syrjäytymiseen kasvaa. Lukutaito on siis mitä suurimmassa määrin iso yhteiskunnallinen kysymys.
Elämme maailmassa, jossa informaation määrä on valtava. Suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat jatkuvaa sisältöjen virtaa. Maailman ja toisten ihmisten ymmärtäminen vaatii kykyä hahmottaa tiedosta olennainen. Tarvitsemme ymmärrystä historiasta, valmiuksia jäsentää ilmiöitä ja asettaa niitä oikeisiin mittasuhteisiinsa. Tarvitsemme medialukutaitoa havaitaksemme informaatiovaikuttamista ja erottaaksemme valheen faktoista. Ilman lukutaitoa olemme informaatiovirran pyöriteltävissä.
Hyvät kuulijat,
Suomen menestys on aina perustunut koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Niin on myös jatkossa. Julkinen taloutemme voi kestämättömän huonosti. Meidän on saatava velkaantuminen taitettua, jotta pystymme turvaamaan laadukkaan koulutuksen, hyvät palvelut ja hoivan myös tulevina vuosina. Velkaantumisen taittamiseksi olemme joutuneet sopeuttamaan julkista taloutta noin kymmenellä miljardilla eurolla. Se on tarkoittanut säästöjä laajasti eri puolille. Olemme joutuneet tekemään joitakin kohdennettuja säästöjä myös koulutussektorilla. Siitä huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on tänä vuonna miljardi euroa enemmän kuin vuonna 2022.
Olemme valinneet, että panostamme talouden kestävyyteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Kaiken säästämisen keskellä tulevaisuuteen investoiminen on tarkoittanut panostuksia koulutukseen, korkeakoulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.
Huoli nuorista on syy, miksi tahdomme tällä hallituskaudella laittaa oppimisen perustaa kuntoon. Vahvistamme peruskoulua 200 miljoonalla eurolla. Olemme lisänneet vuosiviikkotunteja äidinkieleen ja matematiikkaan alaluokilla. Olemme ottaneet käyttöön uuden oppimisen tuen, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja omassa lähikoulussaan. Kännyköiden kieltäminen on yksi keino yrittää saada oppimistuloksia nousuun. Tahdomme, että opettajalla on rauha opettaa ja oppilaalla oppia.
Mielestäni lukutaito on niin kriittinen taito, että luokalta ei pitäisi päästä eikä peruskoulusta voida valmistua ilman riittävää lukutaitoa. Jos asetetut tavoitteet osoittautuvat oppilaalle ylivoimaisiksi, oppivuosi pitäisi olla mahdollista käydä uudelleen ilman ”huonon oppilaan” leimaa. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että yksikään nuori jää ilman riittävää lukutaitoa. Ei inhimillisestä näkökulmasta, eikä yhteiskunnan näkökulmasta. Peruskoulusta pitää saada sellaiset eväät elämään, että niillä pystyy jatkamaan toiselle asteelle ja siitä eteenpäin.
Hyvät kuulijat, on tärkeää sanoa, että kouluissa tehdään hyvää työtä. Eikä lukutaidon vahvistaminen voi jäädä yksin koulujen tehtäväksi. Lukumyönteistä ilmapiiriä on vahvistettava koko yhteiskunnassa. Kodeilla on tässä erittäin merkittävä rooli. Lukumyönteisyys alkaa kotoa: loruista, iltasaduista, retkistä kirjastoon. Yhdessä lukemisesta ja siitä, että vanhemmat näyttävät esimerkkiä. Omat vanhempani lukivat minulle, minä olen lukenut lapsilleni.
Pieni, mutta tärkeä asia on ollut Lukulahja lapselle -mallin vakiinnuttaminen. Jokainen syntyvä lapsi saa neuvolan kautta kirjakassin. Kirjakassista tehdyn vaikuttavuusselvityksen mukaan kaksi kolmasosaa sen saaneista lukee aiempaa enemmän ja lukemisesta on tullut säännöllinen osa perheen arkea. Tämä ilahduttaa.
Hyvät kuulijat,
kasvatus ja koulutus antavat sivistykselle pohjan. Sivistystä on myös taiteen ja kulttuurin monien muotojen ymmärtäminen ja arvostus.
Elämme epävarmuuden ajassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut niin Suomen kuin koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Suurvaltojen kamppailu globaalista vallasta on kiihtynyt. Suomen kaltaiselle pienelle maalle koulutus, taide ja kulttuuri ovat elintärkeitä keinoja pitää huolta ihmisten hyvinvoinnista. Suomalaisella kulttuurilla on itseisarvo. Se on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Sitäkin me tässä ajassa tarvitsemme.
Suomalaisen kulttuurin elinvoima on turvattava koko maassa. Ja elinvoiman tärkeimmät turvaajat olemme me suomalaiset. Kaikkein tärkein yksittäinen tulonlähde kulttuurialalla olemme me kuluttajat: lipputulot ja teosten myynti ovat tärkeä osa kulttuurin rahoitusta.
Säästöistä huolimatta myös valtion rahoitus taiteelle ja kulttuurille on vahvaa jatkossakin. Pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön kautta taiteen ja kulttuurin rahoitus on yli 530 miljoonaa euroa. Kun huomioon otetaan muut ministeriöt, rahoitus on yli miljardi euroa. Myös kunnat rahoittavat kulttuuria merkittävästi.
Uusia rahoituksen lähteitä kuitenkin tarvitaan. Yhtenä keinona olemme esittäneet kulttuurille tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeutta. Asia on valmistelussa.
Viime vuoden lopulla hallitus antoi eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, joka linjaa kulttuuripolitiikan tavoitteet ja toimet 2040-luvulle saakka. Selontekoa valmisteltiin yhteistyössä monien kulttuurialan toimijoiden kanssa. Yksi havainnoista on, että Suomena meillä on vielä paljon tehtävää sen suhteen, miten hyödynnämme luovien alojen potentiaalia uuden kasvun luomisessa.
Hyvät kuulijat,
olen tyytyväinen, että saan puhua teille juuri keskustakirjasto Oodissa. Yksi keskeinen osa suomalaista sivistystä ja kulttuuriperintöä ovat kirjastot. Viime vuoden tilastojen mukaan meillä on 706 kirjastoa ja 118 kirjastoautoa. Vuonna 2024 kirjastoissa käytiin yli 50,7 miljoonaa kertaa! Tämä on valtava määrä.
On hienoa, että kirjat, kirjallisuus ja lukeminen kiinnostavat. Kirjastopalvelut ja niiden saavutettavuus on myös laajentunut. Keväällä 2024 avautui kuntien yhteinen E-kirjasto. Suomalainen kirjastojärjestelmä on yksi maailman parhaista. Pidetään kirjastoista huolta jatkossakin.
Paitsi, että kirjastot tarjoavat lukumahdollisuuksia ja työtiloja, ne ovat kaikille avoimia paikkoja kohdata. Siksi olen tänä syksynä käynnistänyt pääministerin kirjastokiertueen. Näissä tilaisuuksissa pääsen puhumaan suomalaisille ja suomalaisten kanssa erityisesti koulutuksesta, osaamisesta ja Suomen tulevaisuudesta. Ja samalla toki kirjallisuudesta, lukemisesta ja lukutaidosta.
Kirjastokiertue alkoi tämän viikon maanantaina Jyväskylän pääkirjastosta. Syksyn aikana keskustelutilaisuuksia on myös Tampereella, Porissa ja Lappeenrannassa. Tavoitteena on, että kirjastokiertue jatkuu kevään puolella.
Hyvät kuulijat,
olen iloinen, että pääsin puhumaan teille tänään. Toivon, että keskustelu lukutaidosta, kirjallisuudesta, sivistyksestä ja koulutuksesta jatkuu vilkkaana koko päivän.