Pääministeri Petteri Orpon puhe Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien aloitusseminaarissa 30.5.2024
Pääministeri Petteri Orpo piti avauspuheenvuoron hallituksen Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien aloitusseminaarissa torstaina 30.5.2024. Puhe muutosvarauksin.
Hyvät kuulijat,
Suomi pärjää, kun koko Suomi pärjää.
Siksi koko Suomen elinvoimasta on huolehdittava. Jokaisen alueen omia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta kaikkialla Suomessa on osaamista, työtä, yrittäjyyttä ja tulevaisuutta.
Tämä tietysti koskee mitä suurimmassa määrin myös Itä- ja Pohjois-Suomea.
Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut niin Suomeen kuin koko Eurooppaan.
Meillä Suomessa se on tarkoittanut myös Itä- ja Pohjois-Suomen strategisen merkityksen korostumista entisestään. Rajaturvallisuuden lisäksi elinvoimasta on tullut turvallisuuspolitiikkaa.
Erityisesti Itä-Suomelle viime vuodet ovat olleet ankaria. Ensin rajaliikenteen, vilkkaan turismin ja arkisen kanssakäymisen hiljensi koronapandemia.
Tuolloin vielä uskoimme, että hiljentyminen on tilapäistä. Venäjän hyökkäyssota on tehnyt selväksi sen, että tilanne ei tule hetkeen muuttumaan.
Välineellistetyn maahantulon käyttäminen vaikuttamisen välineenä on pitänyt itärajan suljettuna kuukausia. Olemme nähneet, että Venäjällä on valmius saada tulijoita nopeasti niin eteläisille kuin pohjoisille raja-asemille.
Nyt tilanne itärajalla on pysynyt rauhallisena, eikä uusia tulijoita ole näkynyt sitten tammikuun. Hyvä niin.
Hallituksen tavoitteena on, että välineellistetty maahantulo loppuu ja tarpeellinen rajaliikenne saadaan palautettua.
Olemme kuitenkin varautuneet siihen, että kyseessä on pitkäaikainen ja mahdollisesti myös vaikeampia muotoja saava ilmiö. Siksi hallitus antoi tässä kuussa eduskunnalle esityksen rajaturvallisuuslaiksi, joka mahdollistaisi välineellistetyn maahantulon torjumisen.
Hallituksen vastuulla on Suomen rajojen, Suomen ja suomalaisten turvaaminen. Mutta kun puhumme itärajan turvaamisesta, emme puhu vain Suomen turvallisuudesta.
EU:n ja Venäjän välinen maaraja on noin 2250 kilometriä. Reilusti yli puolet siitä on Suomen ja Venäjän välistä rajaa.
Itä-Suomen elinvoimaisuus on siis mitä suurimmassa määrin koko Euroopan kannalta keskeinen turvallisuuskysymys.
Siksi olemme tehneet määrätietoisesti ja aktiivisesti työtä Itä-Suomen asian nostamiseksi myös EU:n agendalle.
Huhtikuussa kävimme Lappeenrannassa ja itärajalla yhdessä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Kesäkuun EU-vaalit ovat toki vielä edessäpäin, mutta von der Leyen on vahva ehdokas myös seuraavan komission johtoon.
EU on myös mukana itärajan valvonnassa Frontexin kautta. Hallituksen tavoitteena on, että EU osallistuu unionin ulkorajaa turvaavan raja-aidan kustannuksiin.
Samalla hallitus pyrkii voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että seuraava komissio valmistelisi erityisen rahoitusvälineen, jolla Itä-Suomen elinvoimaa voitaisiin vahvistaa.
Tällainen rahoitusinstrumentti otettiin käyttöön myös silloin, kun Britannia erosi EU:sta. Se mahdollisti tuen alueille, jotka kärsivät Brexitistä eniten. Venäjän aiheuttama pysähdys itäisen Suomen turismille ja kaupankäynnille on vielä rajumpi.
Emme onneksi ole asialla yksin.
Yhdessä Puolan ja Baltian maiden kanssa olemme pitäneet ulkorajan turvallisuutta ja Venäjän vastaisten raja-alueiden elinvoimakysymyksiä säännöllisesti esillä niin päämiesten huippukokouksissa kuin ministerineuvostojen kokouksissa.
Tästä puhuimme myös Puolan pääministerin Donald Tuskin kanssa, kun kävin helmikuussa Varsovassa sekä Latvian pääministeri Evika Silinan kanssa viime viikolla Latviassa. Tarvitsemme EU-tason ratkaisuja näissä asioissa.
Viime syksynä myös EU:n uudistus- ja koheesioasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira vieraili Suomessa.
Kerroin hänelle muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen kielteisistä vaikutuksista erityisesti itärajamme maakuntiin ja lähialueisiin.
Tämän keskustelun myötä nyt on käynnistymässä hanke Suomen itäisten alueiden strategiatyön tueksi ja uusien elinvoiman lähteiden löytämiseksi, aina Kymenlaaksosta Lappiin asti.
Suomen lähtökohta myös on, että kun EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan, varojen käyttöä ohjaavissa kriteereissä EU:n ulkoraja-alueiden ja niiden tulevaisuuden toimintaedellytysten tulisi painottua jatkossa entisestään.
Varoja on syytä käyttää siellä, missä niillä on eniten vaikuttavuutta.
Hyvät kuulijat,
Venäjän hyökkäyssodan, Suomen Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä myös pohjoisen painoarvo on kasvanut.
Pohjoinen on ainoa maayhteytemme länteen. Asuttu, elinvoimainen pohjoinen ja rajaseutu ovat tärkeitä koko Suomen turvallisuudelle.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet muodostavat maailmanlaajuisestikin merkittävän alueen, jonka innovaatiot ja investoinnit tukevat Suomen asemaa pohjoisen ja arktisen osaamisen edelläkävijänä.
Pohjoisen Suomen tuuli- ja vesivoima ja vahva teollinen osaaminen mahdollistavat puhtaan siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energian saantiamme. Pohjoisen energiavyöhyke on merkittävä alue.
Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
Pohjoisen ainutlaatuinen luonto tarjoaa elämyksiä paitsi meille suomalaisille myös maailmalta tuleville matkailijoille.
Tunturit, erämaat, kalavedet sekä puhdas luonto ja raikas ilma ovat vetonauloja, jotka mahdollistavat turismin kasvun kaikkina vuodenaikoina.
Yhtenä keskeisenä tavoitteena pohjoisen Suomen maakunnissa on yhteistyön tiivistäminen Ruotsin ja Norjan kanssa. Tätä yhteistyötä tehdään niin valtioiden, alueiden, kuntien kuin yritysten kesken.
Yhteistyötä tarvitaan energiavarmuudessa, rajat ylittävissä logistiikkakysymyksissä sekä työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoisen Ohjelma toimii työkaluna, joka sovittaa alueen toimet osaksi laajempaa pohjoismaista viitekehystä.
On selvää, että joiltakin osin toki kilpailemme puhtaan siirtymän investoinneista muiden Pohjoismaiden kanssa.
Isommassa kuvassa tulisi kuitenkin nähdä Pohjoismaat kokonaisuutena, alueena, jolla on mahdollisuus puhtaan siirtymän edelläkävijäksi.
Hyvät kuulijat,
Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkä ja kunniakas historia. Pohjoismaiden ministerineuvoston sateenvarjon alla tehdään yhteistyötä useilla aloilla. Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että eri sektoreiden yhteistyöohjelmien toimeenpano tukee myös Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmatyötä.
Raja-alueilla konkreettista valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä kilpailukyvyn ja vapaan liikkuvuu-den edistämiseksi tekevät rajakomiteat.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan Interreg-ohjelmat ovat merkittävä rahoitusinstrumentti raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumisen ja kilpailukyvyn edistämisessä.
Myös huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset on nostettu pohjoismaiseen keskusteluun.
Ehdotin pohjoismaisen huoltovarmuusverkoston luomista Oslossa lokakuussa 2023 järjestetyssä Pohjoismaiden pääministerien kokouksessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsumassa koolle Pohjoismaiden huoltovarmuuskollegat ensimmäiseen epäviralliseen etätapaamiseen kesäkuussa.
Pohjoismaisen huoltovarmuusverkoston perustamista edistetään järjestämällä kokous Helsingissä ensi vuoden aikana, jolloin Suomi toimii pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana.
Geopoliittisen toimintaympäristön muutos ja Suomen NATO-jäsenyys ovat nostaneet myös liikenne-kysymykset aivan uudella tavalla pohjoismaisen yhteistyön agendalle.
Parhaillaan on käynnissä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys. Niin huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden painoarvo on nyt kasvamassa.
Tämän vuoksi olen esittänyt Pohjoismaisen investointipankin käyttöä pohjoismaisen turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rahoittamiseen.
Erityisesti pohjoisen yhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat keskeisessä roolissa. Norjan, Ruotsin ja Suomen liikenneministerit tapasivat toisensa Narvikissa Nato-harjoituksen yhteydessä ja sitoutuivat syventämään yhteistyötä sotilaallisen liikkuvuuden ja rajat-ylittävien yhteyksien kehittämiseksi.
Erityisesti yhteys Narvikiin on meille elintärkeä, samoin maanteiden poikittaisyhteydet länteen ja rajasiltojen kunto.
Hyvät kuulijat,
Meidän on vastattava siihen turvallisuuspoliittiseen ja taloudelliseen tilaan, jonka keskellä elämme.
Yhtenä keinona uusien ratkaisujen löytämiseksi hallitus asetti maaliskuussa hallitusohjelman mukaisesti Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmistelutyöryhmät ja neuvottelukunnat.
Niiden tehtävänä on laatia ehdotukset alueidensa toimenpideohjelmiksi vuoden loppuun mennessä.
Ohjelmien tavoitteena on edistää itäisen ja pohjoisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.
Meidän on vauhditettava investointeja ja puhtaan energian mahdollisuuksien hyödyntämistä Itä- ja Pohjois-Suomessa ja samalla huolehdittava osaamisen kehittämisestä, työvoiman saatavuudesta ja alueiden saavutettavuudesta.
Lisäksi ohjelmilla edistetään Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä vahvistetaan turvallisuutta pohjoismaisessa-, EU- ja NATO-yhteistyössä.
Hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut molempiin ohjelmiin käytettävissä olevin resurssein.
Ohjelmien valmistelua ohjaa valtiosihteereistä koostuva ohjausryhmä. Ohjelmatyön etenemisestä raportoidaan työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmälle. Myös koko hallitus käsittelee kokonaisuutta säännöllisesti.
Ohjelmatyö sovitetaan yhteen muiden hallitusohjelman kirjauksia edistävien hankkeiden kanssa pohjoisen ja itäisen Suomen näkökulmat huomioiden.
Ohjelmatyössä korostuu etenkin elinkeinoelämän, kaupunkien, alueiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä valtion yhteistyö.
On tärkeää, että alueiden omat näkemykset ja kokemukset tulevat huomioiduiksi. Hyvä esimerkki tästä oli kansliapäälliköiden yhteinen matka itäisen Suomen alueelle.
Hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia, jotka liittyvät tiivisti alueohjelmiin, kuten muiden muassa teollisuuspoliittinen strategia, TKI-rahoitusuudistus, huoltovarmuuden tavoitepäätös ja Suomen matkailustrategia.
Hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi aluehallinnon ja työvoimapalveluiden uudistus, ilmasto- ja energiastrategia sekä lentoliikennestrategia.
Hyvät kuulijat,
On rehellisesti todettava, että Suomella ei ole edellytyksiä lähteä mukaan valtiontukihuutokauppaan.
Pohjoisen ja Itäisen Suomen Ohjelmia valmistellaan ja toteutetaan valtion nykyisten talousraamien puitteissa.
Itäisen ja Pohjoisen Suomen alueille ei ole mahdollista ohjata merkittäviä erikseen kohdistettuja lisäresursseja ohjelmatyön kautta.
Samalla haluan korostaa, että hallitusohjelma ja kaikki sen uudistukset tähtäävät kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen koko maassa, idässä ja pohjoisessa, lännessä ja etelässä.
Suomen taloudellinen tilanne on vaikea. Olemme joutuneet tekemään päätökset talouden sopeuttamisesta 9 miljardilla eurolla.
Selvää toki on, että vain säästämällä Suomi ei nouse.
Siksi hallitusohjelma on myös kasvun ohjelma. Uudistamme työmarkkinoita ja panostamme historiallisen paljon tutkimukseen ja kehitykseen, puramme esteitä investointien ja yrittämisen tieltä.
Yrittäjyys on parasta aluepolitiikkaa. Yksikään alue ei voi rakentaa menestystään kestävästi tukiaisilla, vaan sillä, että alueella on työllistäviä yrityksiä.
Hallituksen uudistuksilla luodaan edellytykset 100 000 uuden työpaikan syntymiselle eri puolille Suomea.
Tämän kevään kehysriihessä teimme myös uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Ne vahvistavat kasvun edellytyksiä koko maassa.
Kehysriihen kasvupaketin ydin koostuu investointien verohyvityksestä, 300 miljoonan satsauksesta teollisten kasvuyritysten rahoitukseen, tarvittaessa Fingridin ja Gasgridin pääomituksesta investointien edistämiseksi esimerkiksi Itäiseen Suomeen ja Kainuuseen sekä mittavista lisäpanostuksista tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseen yrityksissä ja muissa organisaatioissa.
Hallituskauden aikana toteutetaan myös neljän miljardin euron investointiohjelma, joka tarkoittaa merkittäviä panostuksia tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen.
Arvoisat kuulijat,
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on paljon mahdollisuuksia.
Molemmilla alueilla on potentiaalia teollisten ja digitaalisten investointien kotiuttamiseen ja muuhun elinvoiman ja kasvun vahvistamiseen.
Tuoreimpana esimerkkinä on Googlen Haminaan tekemä datakeskuskampuksen laajentamisinvestointi.
Lisäksi hakukoneyhtiö aloittaa uuden lämmön talteenottoprojektin yhteistyössä Haminan Energian kanssa.
Näin Googlen Suomen-investoinnit kohoavat 4,5 miljardiin euroon.
Puhdas energia, teollinen osaaminen, vahva yrittäjyys ja alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ovat keskeisiä rakennuspalikoita alueiden tulevaisuuden kannalta.
Uudet geopoliittiset ja taloudelliset haasteet korostavat molemmilla alueilla sekä turvallisuuden että elinvoiman merkitystä.
Hallitus on vahvasti sitoutunut Itäisen ja Pohjoisen Suomen Ohjelmien valmistelun ja toteuttamisen tukemiseen hallitusohjelman viitoittamalla tavalla.
Näillä sanoilla haluan toivottaa Teille antoisaa seminaaripäivää ja vaikuttavia alueellisten kasvuohjelmien neuvottelukuntien ensimmäisiä kokouksia!