Pääministeri Petteri Orpon puhe suurlähettiläskokouksessa 2025
Pääministeri Petteri Orpon puhe suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 25.8.2025. Puhe muutosvarauksin.
Arvoisat suurlähettiläät, hyvä ulkoministeriön väki,
maailmassa on käsillä historiallinen murros. Me todistamme sitä joka päivä aitiopaikalta.
Myllerryksessä on tärkeää, että pidämme koko ajan Suomesta huolta. Emme vain seuraa, vaan vaikutamme, teemme töitä Suomen etujen puolesta.
Meillä on verkot joka puolilla maailmaa. Ne verkot olette te. Tiedän, että joka päivä te raportoitte, ehdotatte ja neuvotte. Kiitos siitä.
***
Eilen minulla oli kunnia puhua Helsingin tuomiokirkon portailla Ukrainan itsenäisyyspäivän tilaisuudessa. Tänä vuonna se tuntui entistäkin merkittävämmältä.
Suomi on ajanut aivan ytimissä tiiviisti Ukrainan asiaa. Haluan tässä erikseen todeta, että presidentti Stubb on tehnyt erinomaista työtä Ukrainan ja Euroopan puolesta. Uskon, että olemme kaikki seuranneet ylpeinä sitä, miten Suomi on jälleen kerran osoittanut olevansa kokoaan suurempi. Mikä hienointa, se on tapahtunut meille kansallisesti näin tärkeässä ja kaikkien suomalaisten sydäntä lähellä olevassa kysymyksessä.
Ukrainan turvallisuusjärjestelyiden prosessi etenee. Suomi on mukana rakentamassa näitä järjestelyjä. Olemme niin sotilaallisen kuin poliittisen suunnittelun ytimissä. Kun suunnittelu tarkentuu, teemme kansallisesti päätöksiä Suomen osallistumisesta. Selvää on, että Suomi on meille sopivalla tavalla mukana.
Kaikissa ratkaisuissa Ukrainan oma armeija ja sen vahvistaminen on luonnollisesti avainasemassa. Yhtä selvää on, että Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta Ukrainan vapauteen tehdä omia ratkaisujaan.
***
Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Alaskan ja Washingtonin kokousten jälkeen näyttää siltä, että Venäjällä ei ole minkäänlaista tahtoa saada aikaan rauhaa. Siksi meidän on lisättävä painetta niin paljon, että Putinilla ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sota.
Suomi tekee töitä tämän eteen. Myös EU:n on toimittava, kannettava vastuuta. Minusta se tarkoittaa seuraavia asioita:
1. EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon.
2. Ukrainan armeijaa on vahvistettava. Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä. Tämä edellyttää, että kaikki jäsenmaat kantavat vastuunsa, ja että rahaston tarpeeton blokkaaminen lopetetaan.
3. Venäjältä jäädytettyjen varojen on pysyttävä jäädytettynä. Vielä tärkeämpää olisi mahdollistaa tämän 300 miljardin euron pääoman käyttäminen Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen. Tätä tavoitetta olen nostanut ja nostan edelleen Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja muissa pöydissä.
4. Ukrainan EU-jäsenyys on geostrateginen välttämättömyys, ja Suomi tukee meriittipohjaista etenemistä. Tämän hetken etenemisen este on Unkarin toiminta. Siksi kannatan määräenemmistöpäätösten lisäämistä keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä sekä laajentumisneuvotteluiden avaamisessa – EU:n kansainvälisen roolin vahvistaminen edellyttää sujuvampaa sisäistä päätöksentekoa.
Ja vielä: EU:n nykyinen Ukraina-tukivälineen rahoitus loppuu vuonna 2027, mutta tukitarve jatkuu. Siksi ehdotan: meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla sama kuin nykyisen, 50 miljardin euron tukivälineen.
***
Ukrainan silloinen pääministeri Denys Shmyhal halusi viime syksynä ehdottomasti vierailla Hakaniemen väestönsuojassa. Se teki häneen vaikutuksen. Suomella on vahvaa väestönsuojeluosaamista. Siksi Ukraina pyysi meitä ottamaan johtavan roolin väestönsuojien kehittämisessä ja kansainvälisen väestönsuojakoalition perustamisessa sekä sen toiminnassa. Etenimme asiassa nopeasti. Tänä keväänä, kun itse vierailin Kiovassa, perustimme kansainvälisen väestönsuojakoalition. Tähän koalitioon, kuten monet teistä tietävät, kutsumme muita Ukrainan ystävämaita osallistumaan. Kiinnostusta on jo ollut runsaasti.
Tässä teille tehtävä, kun palaatte asemamaihinne: varmistakaa, että tämä kiinnostus muuttuu sitoumuksiksi.
Katsomme myös Ukrainan tulevaisuuteen, jälleenrakennukseen. Kesällä Roomassa järjestetty Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi oli hyvä osoitus siitä, että jälleenrakennus on jo käynnissä. Jälleenrakennuksella on keskeinen rooli toivon ja resilienssin luomisessa. Uskoa huomiseen tarvitaan.
Ukrainan jälleenrakentaminen on myös mahdollisuus uudistumiseen. Se on tapa viedä Ukrainaa kohti EU-jäsenyyttä ja eurooppalaisia standardeja.
Jälleenrakennuksessa kyse tulee olemaan myös maailman mittavimmasta rakennusprojektista. Sen mittakaava on nykyrahassa noin viisi kertaa suurempi kuin esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeinen Marshall-paketti. Suomalaiset yritykset ovat tämän onneksi huomanneet. Kanssani sekä Kiovan-vierailulla että Rooman jälleenrakennuskonferenssissa oli useita merkittäviä suomalaisyrityksiä. Osaamisellamme on kysyntää. Haluan tässä julkisesti kannustaa useampia yrityksiä tarttumaan tähän mahdollisuuteen.
**
Aivan viime aikoina olemme todistaneet EU:n historiallista heräämistä Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen. Pääsyy tähän on selvä – Venäjä. Ja kovasti olemme tehneet töitä sen eteen, että tämä ymmärretään kaikkialla Euroopassa.
Vaikka on rehellistä todeta, että Venäjän eksistentiaaliseen uhkaan ei jokaisessa jäsenmaassa suhtauduta samalla tavalla, on Suomen kannalta erityisen merkityksellistä, että unioni on nyt sitoutunut vahvistamaan yhteistä turvallisuutta ja puolustusta tavalla, jota emme olisi voineet kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Perusta on nyt valettu – Naton tavoitteet ja EU:n painopisteet hyväksytty sekä prioriteetit valittu, mutta käytännön työ vasta alkaa.
Me suomalaiset tiedämme, että rauhan saaminen Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä muuttuisi. Mahdollinen rauha antaa myös Putinin Venäjälle tilaisuuden kerätä voimiaan. Venäjän uhkaan vastaaminen ei ole EU:lle teoreettinen kysymys vaan jopa olemassaolon ehto. Siksi olen EU-pöydissä korostanut, että meidän täytyy tehdä enemmän, nopeammin ja tiiviissä koordinaatiossa Naton kanssa.
Maailmalla minulta usein kysytään, olemmeko me Suomessa peloissamme maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Vastaan, että emme ole. Me olemme varautuneita. Suomi on varautumisen supervalta. Samaa henkeä peräänkuulutan Eurooppaan.
Suunta on oikea. Meillä on selkeä visio. Meidän pitää olla sotilaallisesti niin vahvoja, ettemme joudu arvuuttelemaan, minne Venäjä seuraavaksi hyökkää. Meidän pitää viidessä vuodessa tulla yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan puolustustahtoamme ja -kykyämme. Eikä pallo saa tämän osalta tippua, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha.
***
Haagin Nato-huippukokous linjasi puolustusmäärärahatavoitteen nostosta 5 prosenttiin. Tästä 3,5 prosenttia on perinteistä, ”kovaa” puolustusta, 1,5 prosenttia puolestaan tätä tukevia menoja ja investointeja. Hallitus on tavoitteeseen sitoutunut.
Jo hyvissä ajoin ennen Haagin huippukokousta, keväällä, hallitus päätti puolustusmäärärahojen tason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Päätös oli uhkaperustainen. Me emme nosta puolustusmenoja Trumpin vaan Putinin vuoksi. Päätös mahdollisti maavoimien uudistamisen välittömän käynnistämisen – uudistamisen, johon kaikki puolueet ovat puolustusselonteossa sitoutuneet.
Kävimme kevään aikana puolustusmäärärahoista myös parlamentaarista keskustelua. Olen pitänyt tätä tärkeänä, koska pääministerinä tiedostan hyvin, miten mittavista summista on kyse. Tiedostan samoin sen, että nämä sitoumukset eivät sido vain tätä hallitusta, vaan seuraavaa – ja sitäkin seuraavaa. Tällaisissa, turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä on aivan keskeistä, että meillä on mahdollisimman yhtenäinen näkemys ja tahtotila läpi puoluerajojen.
Annan eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta heti eduskunnan syyskauden alkaessa.
**
Vierailin viime viikolla Uudenmaan prikaatissa ja tapasin siellä varusmiespalveluksensa kesällä aloittaneita varusmiehiä. Pääsin itsekin osallistumaan pieneen osaan harjoitusta varusmiesten rinnalla. Oli hienoa päästä omin silmin näkemään, miten Ukrainasta saatuja oppeja jalkautetaan suomalaiseen varusmieskoulutukseen. Eikä tämä koske vain varusmieskoulutusta, vaan koko puolustusvoimia, yksittäisen taistelijan kouluttamisesta ja aseistuksesta strategian suunnitteluun. Tämä on erittäin tärkeää nyt, kun suunnitellaan tulevia miljardi-investointeja. Meidän pitää tehdä näillä varoilla oikeita asioita. Olen käynyt keskusteluja läpi Puolustusvoimain organisaation. Minulla on luotto siihen, että tämä on ymmärretty ja työ on käynnissä.
Tapasin Uudenmaan prikaatissa myös Yhdysvaltain merijalkaväen edustajan. Yhdysvaltain kattava läsnäolo Suomessa tänä syksynä on vain yksi esimerkki aktiivisesta kansainvälisestä yhteistyöstä, jota olemme määrätietoisesti rakentaneet eri liittolaistemme kanssa, niin Naton puitteissa kuin kahden- ja monenvälisesti.
***
Itämeri on yksi turvallisuuspolitiikan hotspot. Kulunut vuosi on osoittanut, miten tärkeää on, että yhteistyömme muiden Itämeren alueen maiden kanssa toimii ja on tiivistä. Tapahtuu alueellamme mitä tahansa, koska tahansa, meillä on heti toimivat yhteydet. Niin viranomais- kuin poliittisella tasolla. Vaikka joulupäivänä.
NB8-yhteistyön vahvistaminen on itselleni prioriteetti. Me olemme enemmän kuin liittolaisia ja naapureita, me olemme ystäviä. Tämän totesimme viimeksi perjantaina Viron pääministeri Michalin kanssa.
Itämeren roolin nousu tunnustetaan muuallakin. Kun Saksan uusi liittokansleri Merz vieraili toukokuussa Suomen Turussa pohjoismaisten pääministerien kesäkokouksessa totesi hän, että Saksa katsoo nyt pohjoiseen. Ennen Eurooppa-neuvostoa Brysselissä kokoontuvaan pohjoismaalais-baltialaiseen päämiesryhmäämme ovat nyt liittyneet niin Puola kuin Saksa. Tätä yhteistyötä meidän pitää rakentaa ja vahvistaa edelleen. Kaikilla tasoilla.
***
EU:ssa Suomen asema Venäjän rajanaapurina on tunnistettu: seuraavassa monivuotisessa budjetissa Suomelle on esitetty 1,6 miljardin euron rahoitusta rajaturvallisuuteen – yli miljardin lisäys edelliseen kauteen. Tämä on merkittävä poliittinen voitto ja osoitus onnistuneesta edunvalvonnasta. Katson, että rahoituksella voidaan turvata myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaa, sillä se on keskeinen osa kokonaisturvallisuusstrategiaamme.
Budjettineuvottelut jatkuvat seuraavat kaksi vuotta; puolustus, rajaturvallisuus ja tutkimus ovat kärkiteemamme. EU:n puolustuksen rahoittamisen lähtökohdaksi on otettu Venäjän pysyvään uhkaan vastaaminen. Komission ehdotuksessa on annettu erityistä painoarvoa rahoituskriteereissä niille maille, joilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
Suomelle tärkeää tutkimuksen Horisontti-ohjelmaa myös vahvistetaan. Sen koko lähes kaksinkertaistettiin ja se on sisällöllisesti juuri sitä, mitä olemme halunneet. Myös sotilaalliseen liikkuvuuteen sekä puolustustutkimukseen panostetaan enemmän kuin koskaan EU:n toimesta. Erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa Suomella on paljon saavutettavaa.
Tämä kaikki on tulosta onnistuneesta valmistelusta ja johdonmukaisesta vaikuttamistyöstä.
***
Emme katso vain omaan lähiympäristöömme. Etenkin Gazan kammottava humanitaarinen tilanne on ulko- ja turvallisuuspoliittisen valtiojohdon keskusteluissa hyvin aktiivisesti esillä.
Olen tuominnut viimeaikaiset sotatoimien jatkamiset Gazassa. Ne eivät edistä rauhaa.
Hallitus ei seuraa Gazan kärsimystä sivusta. Tulemme kohdentamaan lisävaroja Gazan akuutin hädän lievittämiseksi. Olen toivonut, että ministeriöt selvittävät kuluvan viikon aikana, mikä olisi tehokkain tapa auttaa. Tähän sisältyy myös sen selvittäminen, olisiko meidän mahdollista tuoda sairaalahoitoa tarvitsevia palestiinalaisia lapsia Suomeen.
Ranskan ja Saudi-Arabian aloitteellisuus on aktivoinut kansainvälisen keskustelun kahden valtion mallista. Monesti se tiivistyy Palestiinan tunnustamiseen. Kysymys on kuitenkin laajempi. Meidän painopisteemme on nyt kahden valtion mallin tukemisessa. Siinä, miten luomme sille edellytyksiä.
Toimimme EU:ssa – meille on tärkeää, että tässäkin kysymyksessä EU säilyttää toimintakykynsä eikä jää sivustakatsojan rooliin. Seuraava merkkipaalu tässä on loppuviikon ulkoministereiden Gymnich-kokous.
Toimimme globaalisti. Heinäkuussa New Yorkissa järjestetyssä ulkoministeritason Palestiina-konferenssissa liityimme ministeri Elinan päätöksellä Ranskan aloitteesta laadittuun vetoomukseen.
New Yorkin kokouksessa tärkeää oli myös se, että puheenjohtajien julkilausuman – joka on siis eri asia kuin tuo äsken mainitsemani vetoomus – hyväksyneiden tahojen joukossa oli jo ensivaiheessa merkittäviä alueen arabimaita. Minun ajatuksessani onnistunut ja kestävä kahden valtion malli tarkoittaa sitä, että alueen arabimaidenkin suunnalta tarvitaan liikettä.
Tunnustamisen voi tehdä vain kerran, joten päätöstä tulee harkita huolellisesti. Tämä on nyt hallituksen suuri vastuu.
**
Sitten EU-politiikkaan.
EU-politiikassa kasvun hakeminen on turvallisuuden lisäksi kärkitavoitteemme. Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä vahvistetaan nyt tosissaan. Turhaa ja raskasta sääntelyä puretaan ennätystahtia.
Euroopan koko kasvupotentiaali on kuitenkin vielä saavuttamatta, ja se tulisi ottaa käyttöön. Meillä on merkittävät sisämarkkinat. Niillä on mittava potentiaali, joka on saatava hyödynnettyä. Ilman kilpailukykyisempää Eurooppaa meillä ei ole varaa huolehtia puolustuksestamme tai turvallisuudestamme.
IMF:n arvion mukaan sisämarkkinaesteiden purkaminen kymmenellä prosentilla voisi nostaa EU:n bruttokansantuotetta seitsemällä prosentilla. Kohdennettu sisämarkkinapaketti – pääoman ja työvoiman sujuvampi liikkuvuus sekä syvempi energiaintegraatio – voisi lisätä bruttokansantuotetta noin kolme prosenttia ja moninkertaisesti kompensoida Yhdysvaltojen tullien kielteiset kasvuvaikutukset. Tiiviimpi sisäinen kauppa on myös turvallisempaa kauppaa ja vahvistaa resilienssiämme.
EU-sääntely on ollut keskeinen kysymys viime vuosien aikana. Nykyinen komissio pyrkiikin yksinkertaistamaan sääntelyä, ja tätä työtä Suomi tukee vahvasti. Vauhditamme myös komissiota etsimään uusia kohteita yrityksille haitallisen sääntelyn keventämiseksi, ja tulemmekin esittämään omia ehdotuksiamme kirjeen muodossa kuluvan syksyn aikana.
***
EU-pöydissä keskeinen jakolinja kilpailukykypolitiikassa kulkee tällä hetkellä niin sanotun perinteisen ja uudistavan teollisuuden välillä. Samalla kun pidämme huolta valmistavan teollisuuden työpaikkojen säilymisestä Euroopassa, tulisi uutta kasvua hakea kriittisissä teknologioissa. Eurooppa on jäänyt jälkeen niin Kiinaa ja eritoten Yhdysvaltoja uuden teknologian innovoimisessa ja hyödyntämisessä.
Euroopan on otettava tässä kisassa nyt uusi spurtti. Teknologiakilpailussa olemme vasta maratonin ensikilometreillä, ja vaikka kilpakumppanit ovat ampaisseet etumatkalle, maaliintulojärjestys on vielä täysin auki.
Suomella on tässä kisassa erinomaiset valttikortit. Meillä on osaamista verkkoteknologioissa, kvanttiteknologiassa, tekoälyssä, mikrosiruissa, avaruusteknologioissa kuten satelliiteissa ja suurteholaskennassa. Nämä ovat myös tunnistettu EU:n kriittisiksi teknologia-aloiksi, joilla kasvua haetaan ja osaamista vahvistetaan. Tällä hetkellä Eurooppa on johtaja läntisellä pallonpuoliskolla vain verkoissa.
Globaalissa kilpailussa meidän pitää olla teknologisesti vahva. Silloin voimme vähentää riippuvaisuuksia, silloin saamme muut kuuntelemaan meitä. Meillä täytyy olla jotain, mitä muut haluavat – eikä se voi olla vain kaunis arkkitehtuuri, pitkät lomat ja kiinnostavat museot.
Samalla ilmastopolitiikka ja puhdas siirtymä eivät ole kadonneet minnekään. 90 prosentin päästövähennystavoite on strategiamme ja olemme siihen sitoutuneet – tämä on myös yritysmaailman johdonmukainen viesti. Toteutuksen tulee olla joustavaa ja teknologianeutraalia – kilpailukyky edellä. Sähköistyminen on megatrendi, joka vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.
***
Kauppapoliittisista haasteista on selvitty toistaiseksi kohtuullisesti. EU ja Yhdysvallat ovat saavuttaneet tullisovun, joka ei ole täydellinen, mutta parempi kuin pelättiin. Tämä ei päätä vaan käynnistää neuvottelut uudesta vaiheesta. Viime viikolla sovitun yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta olemme nyt paremmassa tilanteessa kuin kuukausi sitten. Tavoitteemme on varmistaa suomalaisyrityksille hyvät edellytykset vientiin ja tuontiin sekä pitkäjänteinen ennakoitavuus.
Kauppapoliittisessa epävarmuudessa EU voi tarjota merkittävää lisäarvoa. Nyt on vietävä maaliin käytännössä valmiit sopimukset – Mercosur ja Meksiko – ja avattava ovia uusille markkinoille. Neuvottelut etenevät lupaavasti muun muassa Intian, Australian, Indonesian ja Arabiemiraattien kanssa; erityisesti Intia on EU:lle merkittävä markkina.
Tämä suunta on Suomelle hyvä. Kauppasopimukset avaavat vientimahdollisuuksia, selkeyttävät pelisääntöjä ja purkavat markkinoillepääsyn esteitä – juuri nyt, kun monien suhteet Yhdysvaltoihin ovat haastavammat. Sopimukset monipuolistavat tuotanto- ja toimitusketjuja sekä vahvistavat Suomen huoltovarmuutta.
Tällä hetkellä arviolta noin puoli miljoonaa työpaikkaa Suomessa on suorasti tai epäsuorasti riippuvaisia ulkomaille suuntautuvasta viennistä, jota kauppasopimukset osaltaan edistävät.
Meidän yrityksillämme, osaamisellamme, on paljon annettavaa. Haluan haastaa teidät, arvoisat suurlähettiläät: miten Suomi ja yrityksemme hyödyntävät tämän uuden kauppapolitiikan dynamiikan parhaiten? Jokainen lähetystö arvioikoon, mitä uusia mahdollisuuksia on avautumassa ja missä on kysyntää kohdemaassanne. Tarvitsemme kirkkaan kuvan markkinoista – ja siitä, miten suomalaiset vahvuudet käännetään kasvuksi.
**
Minulla on ollut tapana käydä tässä kokouksessa läpi kotimaan ajankohtaista tilannetta. Samaa perinnettä ajattelin jatkaa tänäkin vuonna.
Hallituksen kausi on puolessavälissä. Olemme toimeenpanneet merkittävän osan hallitusohjelmaa. Olemme pitäneet Suomen turvallisuudesta kiinni. Olemme pitäneet huolta siitä, että koulutus ja tutkimus, tulevaisuutemme, ovat turvattuina. Olemme uudistaneet työmarkkinoita.
Suomen taloudesta on kaksi kuvaa. On syvästi velkaantunut julkinen talous, joka maksaa enemmän kuin mihin meillä on varaa. Julkisen talouden ongelmat ovat niin syviä ja rakenteellisia, että niiden korjaaminen kestää vielä vähintäänkin seuraavan vaalikauden. Tämä siitä huolimatta, että tämä hallitus on tehnyt julkista taloutta sopeuttavia päätöksiä jo lähes 10 miljardin euron edestä. Nämä päätökset ovat estäneet Suomen velkaantumisen ajautumasta hallitsemattomalle uralle. Luottoluokituksen heikkenemisen jälkeen uusiin sopeutustoimiin lähdettiin vielä kerran.
Ja meillä on toinen puoli, reaalitalous, talouden kasvu, josta minulla on teille hyviä uutisia. Kesän lukujen perusteella talous on viimein lähtenyt kunnon kasvuun. Yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun, vientiyritysten tilauskirjat täyttyneet, rakennusalalla pahin on takana, uusia investointeja lähtenyt ja lähdössä liikkeelle.
Hallitus on tehnyt historiallisen paljon talouden kasvuedellytyksiä vahvistavia päätöksiä. Olemme reformoineet työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta. Olemme nopeuttaneet luvitusta ja purkaneet byrokratiaa. Olemme satsanneet uusiin teknologioihin, kuten 6G:hen, supertietokoneisiin, kvanttiteknologiaan, tekoälyyn, avaruusteknologiaan ja niin edelleen.
Toisin sanoen: olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon. Olemme luoneet edellytyksiä kasvulle.
Lisäksi kevään kasvuriihessä pystyimme tekemään vielä lisää merkittäviä päätöksiä. Avainhenkilölähdevero lasketaan 25 prosenttiin, jotta yrityksemme voisivat kilpailukykyisesti houkutella kansainvälisiä osaajia. Myös Suomeen palaaville rakennetaan oma verokannustin. Ansioverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan 52 prosenttiin, joka keventää yhtä maailman kireimmistä veroprogressioista. Yhteisöveroaste laskee 18 prosenttiin, jotta yrityksemme voisivat investoida ja kasvaa. Ja jotta Suomeen olisi kannattavampaa investoida. Hallitus on myös päättänyt jatkaa puhtaan siirtymän verokannustinta, jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa teollisen mittakaavan investoinneista.
Englanninkielisiä koulutusmahdollisuuksia on parannettu ja työperäisen maahanmuuton prosesseja on vauhditettu. Teemme historiallisia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.
Miksi tästä teille puhun? Koska tässä on seuraava viestini teille. Olemme tehneet uudistuksia, joilla toivomme houkuttelevamme Suomeen niin kansainvälisiä investointeja kuin kansainvälisiä osaajia. Mutta näistä ei kukaan tiedä, ellemme niistä kerro. Tekoja on paljon, niistä saa ihan luvan kanssa innostua. Tässä siis teille tehtävä. Meillä on mahdollisuus saada tänne kiinnostavimmat startupit ja parhaat osaajat, jos hoidamme homman kotiin.
Arvoisat suurlähettiläät,
tässä maailman myllerryksessä on äärimmäisen tärkeää, että pidämme päämme kylmänä. Se vaatii joskus sitä suomalaista sisua, samoin meidän suomalaisten supervoimaa, tolkkua. Mutta samalla on hyvä muistaa, että te, arvon suurlähettiläät, edustatte maailman parasta maata monella mittarilla mitattuna.
Tiedämme hyvin, että Suomi on maailman onnellisin maa, kahdeksatta kertaa peräkkäin. Tänä kesänä minulla oli myös ilo esitellä Suomen Agenda 2030-maaraportti YK:n kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa New Yorkissa. Ja kyllä, Suomi on myös kestävän kehityksen kärkimaa jo viidennen kerran peräkkäin. Meillä on siis monta hyvää syytä pitää ylpeinä Suomen lippua korkealla. Kiitos.