Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoro Helsingin yliopiston vuosipäivänä 26.3.
Hyvät kuulijat, mina damer och herrar, dear participants Suomen menestys, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja globaali asema perustuvat korkeaan osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Helsingin yliopisto on jo 381 vuoden ajan ollut menestystarinamme ytimessä.
Reilu vuosi sitten alkaneen maailmanlaajuisen koronapandemian vastaisessa kamppailussa tieteellä ja tiedolla on ollut keskeinen rooli. Haluan osaltani kiittää myös Helsingin yliopiston tiedeyhteisöä, teitä kaikkia, siitä, miten olette olleet tässä yhteisessä ponnistuksessa mukana.
Tutkijat, olette osallistuneet aktiivisesti ratkaisujen etsimiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarvitsemme tutkimusta sekä pandemian että sen lyhyt- ja pitkäaikaisten vaikutusten ymmärtämiseksi ja hillitsemiseksi ja ei-toivottujen vaikutusten minimoimiseksi. Helsingin yliopisto tekee ansiokasta tutkimusta pandemian vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen sekä hyvinvointiin. Tieteen globaali luonne on ollut avainasemassa esimerkiksi rokotetutkimuksessa.
Opettajat, olette jatkaneet opettamista poikkeusoloissa, opiskelijan etu edellä. Se on vaatinut nopeita ratkaisuja, uusien välineiden käyttöönottoa ja uusien opetusmenetelmien luomista. Helsingin yliopiston hyvinvointikurssi kaikille opiskelijoille on yksi esimerkki uudenlaisesta ja tarpeellisesta tuesta. Olette mahdollistaneet sen, että opiskelu jatkuu poikkeusoloissa ja tutkintouudistuksen siirtymäaika saatiin päätökseen.
Opiskelijat, olette joustaneet ja luopuneet monista tärkeistä asioista. Tiedän, että koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti arkeenne ja hyvinvointiinne. Silti tilastojen, tutkimusten ja kyselyjen perusteella tiedämme, että opinnot korkeakouluissa ovat edenneet myös korona-aikana. Olette tehneet paljon töitä opintojenne eteen poikkeusoloissa.
I would also like to remind us that international students, staff and researchers are in a very special situation. They often arrive Finland without families and friends – without safety nets. Hoping to make new friends, experience the campus life and the Finnish way of living. But now, Covid 19 sets many limits. Studying as well as socializing is almost 100 % on-line. And has to be kept in that way for a while in order to control the Pandemic.
Kaikki ovat venyneet, kaikkien panos on ollut tärkeää.
Arvoisat kuulijat,
Tiedeyhteisö on avainasemassa aikamme suurimpien ongelmien ratkaisemisessa.
Viimeistään koronakriisi on osoittanut, että emme voi jatkaa entiseen tapaan. Meidän on opittava elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa ilmaston tilasta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista.
Hallituksen toimintaa ohjaa pyrkimys ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Kehitys on kestävää, jos onnistumme näillä kaikilla osa-alueilla. Elinkelpoinen maapallo on välttämätön edellytys myös sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle.
Siksi olemme sitoutuneet eurooppalaiseen Green dealiin, joka viitoittaa tietämme kohti ilmaston kannalta kestävää tulevaisuutta. Siksi päätimme viime viikolla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jonka keskeisenä kohteena ovat vihreä siirtymä, ilmasto ja digitalisaatio.
Parhaimmillaan taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteet yhdistyvät. Kun ratkomme ilmastonmuutosta, luomme uusia vihreän kasvun mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Suomi rakentuu ja elpyy korkean osaamisen avulla. Korkeakoulujen roolia yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoina ja uusien ratkaisujen luojina ei voi liikaa korostaa. Hallitus on kaudellaan jo panostanut merkittävästi koulutukseen, ja haluaa edelleen jatkaa toimia koulutus- ja osaamistason nostamiseksi.
Hyvä juhlaväki,
Hallituksen tavoitteena on uudistaa pohjoismainen hyvinvointivaltio ympäristön ja ilmaston kannalta kestäväksi.
Koko väestön osaamis- ja koulutustason nosto on avainasemassa, kun etsimme tietä ulos pandemiasta ja samalla rakennamme kestävää yhteiskuntaa.
Olemme sitoutuneet tietopohjaiseen päätöksentekoon ja parantaneet koulutuksen rahoitusta. Yliopistojen perusrahoituksen korotus ja laajassa yhteistyössä valmisteltu tutkimus-, kehitys ja innovaatiotiekartta antavat tiedeyhteisölle mahdollisuuden keskittyä ydinasioihin.
Kansainvälistymisen tuki, korkeakoulujen yhteisen digivision toteuttaminen, panostukset tutkimuksen infraan ja esimerkiksi supertietokoneiden hankinta siivittävät yliopistoja, koulutusta ja tutkimusta eteenpäin.
Aloituspaikkojen merkittävä lisäys on vaativa tehtävä korkeakouluille, mutta tärkeä teko niille nuorille, jotka rakentavat tulevaisuuttaan koulutuksen varaan.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen pohjana on laadukas, kaikkia palveleva varhaiskasvatus ja perusopetus sekä jokaisen nuoren tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Huippuyliopisto – sen antama opetus ja tekemä tutkimus – ei rakennu tyhjän päälle.
Arvoisa juhlaväki,
Tuottavuuden kasvun tärkein lähde ovat uudet ideat eli innovaatiot.
Hiljattain Pekka Ala-Pietilän johdolla tehty raportti kestävän talouskasvun edellytyksistä painotti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan roolia Suomen tulevaisuuden kannalta. Lisäksi raportti nosti esiin huolen liian pitkästä hitaan kasvun ajasta.
Raportissa mainittiin kolme pullonkaulaa, joita olivat innovaatiotoiminnan hajanaisuus, kasvava osaajien vaje sekä riskinottoon kykenevän ”osaavan pääoman” vähäisyys.
Hallituksen tavoitteena on näiden pullonkaulojen poistaminen. Tähän ratkaisuja tarjoaa myös viime keväänä hyväksytty Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tiekartta.
Tavoitteemme on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä runsaasta 2,7 prosentista 4 prosenttiin 2030 mennessä.
TKI-rahoituksen tason voimakas nosto voidaan kuitenkin toteuttaa ainoastaan useiden vaalikausien kuluessa. Tämän vuoksi mahdollisimman laajan parlamentaarisen yksituumaisuuden saaminen tavoitteelle on ensisijaisen tärkeää.
Tulen esittämään kaikille eduskuntapuolueille kutsun parlamentaariseen keskusteluun ja ehdottamaan, että käynnistämme parlamentaarisen työn Suomen TKI-investointien tason pitkäjänteiseksi nostamiseksi. Päästäksemme TKI-tiekartan viitoittamalle polulle tarvitsemme parlamentaarista yhteistyötä.
Hyvä juhlayleisö,
Tiede tyydyttää inhimillistä uteliaisuutta, näin on ollut aina ja näin pitää olla. Ihminen haluaa oppia ja ymmärtää.
Toisaalta inhimillisen uteliaisuuden tyydyttämisen rinnalla tiede luo uutta. Tieteen avulla ratkaistaan merkittäviä koko yhteiskuntaa koskettavia ongelmia kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.
Tieteen kyky vastata siihen kohdistuviin odotuksiin myös kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi digitalisaatio ja kasvava laskentateho tarjoavat tieteelliselle tutkimukselle kokonaan uusia mahdollisuuksia. Voimme kerätä ja käsitellä ennennäkemättömän suuria tietoaineistoja ja analysoida niitä vauhdilla ja tarkkuudella, joka ei aiemmin ollut mahdollista.
Oli erittäin innostavaa vierailla Kumpulan kampuksella ja tutustua esimerkiksi Helsingin yliopiston uraauurtavaan ja kansainvälistä tunnustusta saaneeseen työhön kvanttiteknologian tutkimuksessa.
Olen myös saanut tutustua Helsingin yliopistosta ponnistaneisiin startup-yhtiöihin, jotka vievät maailmalle suomalaista tutkimusosaamista niin syövän hoidossa, ilmanlaadun mittaamisessa kuin varhaiskasvatuksessakin.
Työnne tulokset ovat vaikuttavia. Helsingin yliopisto sijoittuu useimmissa yliopistovertailuissa 50–100 parhaan joukkoon. Maailman yliopistojen joukossa se tarkoittaa 0,5 prosentin kärkijoukkoa. Tieteenaloittain katsottuna Helsingin yliopisto yltää maailman sadan kärkeen 19 alalla.
Arvostan sitä rohkeutta, mitä Helsingin yliopiston uusiin avauksiin on liittynyt ja toivon teidän jatkavan siinä hengessä. Samalla toivon malttia säilyttää ja kehittää kaikkea sitä, mikä monialaisen laajan sivistysyliopiston perustehtävään on aina kuulunut.
Tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksen ansiosta meillä on edellytykset rakentaa hyvinvoivaa, tasa-arvoista ja sivistykseen perustuvaa yhteiskuntaa. Meillä on kyky rakentaa yhdessä parempaa maailmaa.
Toivotan Helsingin yliopistolle ja sen yhteisölle paljon onnea juhlapäivänänne!