Pääministeri Sipilä kertoo Lontoossa Suomen tuesta Syyrialle ja sen lähialueille

Pääministeri Juha Sipilä osallistuu 4. helmikuuta Lontoossa neljänteen kansainväliseen Syyrian apulupauskonferenssiin yhdessä yli 30 muun valtion- tai hallituksen päämiehen kanssa. Konferenssin ovat kutsuneet koolle Ison-Britannian, Saksan, Norjan ja Kuwaitin hallitusten päämiehet sekä YK:n pääsihteeri

Suomi vastaa Syyrian ja sen lähialueiden hädänalaiseen tilanteeseen 25 miljoonan euron apulupauksella vuodelle 2016. Varat kanavoidaan ulkoministeriön budjetista. Summa on huomattavasti suurempi kuin viime vuodelle alun perin kaavailtu 15 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Suomen tuki Syyrian konfliktin uhreille nousi kuitenkin lopulta 34 miljoonaan euroon.

Lontoon apulupauksen myötä Suomen kokonaistuki Syyrian konfliktin seurausten hoitoon nousee vuodesta 2011 alkaen yhteensä noin 107 miljoonaan euroon.

-On tärkeää auttaa ihmisiä paikan päällä, jotta heillä on tulevaisuuden toivoa eikä heidän tarvitse jättää kotejaan ja lähteä mahdollisesti hyvinkin vaaralliselle matkalle kohti esimerkiksi Eurooppaa, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

EU pyrkii Lontoon konferenssissa kaksinkertaistamaan apulupauksensa viime vuoteen verrattuna ja nostamaan sen 2,2 miljardiin euroon.

Suomi valitsee avun kohteet huolella

Suomen Lontoossa ilmoitettavasta apulupauksesta 15 miljoonaa euroa on humanitaarista apua ja 10 miljoonaa kehitysyhteistyörahoitusta.

Humanitaarinen apu on suunniteltu kanavoitavaksi ensisijaisesti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n, Maailman ruokaohjelma WFP:n, YK:n lastenjärjestö UNICEFin, Punaisen Ristin sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Suomen kehitysyhteistyöllä vastataan kriisin pitkäaikaisiin vaikutuksiin Syyriassa ja sen naapurimaissa. Lapsia autetaan pääsemään kouluun, ja naisten oikeuksia ja työllistymistä tuetaan. Lisäksi elvytetään elinkeinoja sekä jälleenrakennetaan sairaaloita ja sähkölaitoksia, kertoo pääministeri Juha Sipilä.

Lisäksi Suomi tukee jatkossakin merkittävässä määrin järjestötason työtä rauhanedellytysten luomiseksi. Uutena panostusalueena on ICT ja innovaatiot.

Suomalaistoimijoilla on merkittävää osaamista ja teknologiaa, joilla voidaan saada aikaan merkittävääkin parannusta esimerkiksi opetussektorilla, pääministeri Sipilä toteaa.

Syyrian konflikti on aiheuttanut humanitaarisen kriisin

Lähes viiden vuoden aikana Syyrian konflikti on kehittynyt kansannoususta alueelliseksi etupiirisodaksi, jossa vaikuttavat taustalla vahvat suurvaltapoliittiset intressit. Samalla siitä on tullut aikamme suurin humanitaarinen katastrofi. YK:n mukaan Syyriassa kotinsa jättäneitä on noin 7 miljoonaa ja avun tarpeessa on noin 13 miljoonaa ihmistä. Naapurimaissa – Turkissa, Libanonissa, Jordaniassa, Irakissa ja Egyptissä – rekisteröityneitä pakolaisia on 4,5 miljoonaa. Olojen kurjistuminen Syyriassa ja sen naapurimaissa on vaikuttanut myös Eurooppaan suuntautuneen muuttoliikkeen kasvuun. Tuen merkittävä nostaminen on siksikin erittäin tärkeää.

Lontoon konferenssilla on kolme tavoitetta: kerätä uutta rahoitusta tälle vuodelle sekä aina vuoteen 2020 asti, vaikuttaa siihen, että konfliktista kärsivät lapset pääsevät kouluun, sekä rakentaa edellytyksiä työpaikkojen ja elinkeinojen luomiseen. Konferenssissa halutaan antaa vahva viesti siviilien suojelusta; tavoitteena on paineen luominen siviileihin kohdistuvien sotatoimien lopettamiseksi ja avustusjärjestöjen toiminnan turvaamiseksi. Tärkeä tavoite on myös Syyrian tulevan vakauttamisen ja jälleenrakennuksen pohjustaminen.

Lisätietoja: erityisavustaja (kansainväliset asiat) Anna-Kaisa Heikkinen, p. 040 7483 867, valtioneuvoston kanslia sekä humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Jerker Lindroos, p. 040 132 1416 ja Syyrian tuen vastuuvirkamies Jussi Nummelin, p. 050 4302018, ulkoministeriö.

Lisätietoja mediajärjestelyistä: EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia.