Pääministeri Vanhanen Tarinoita Tanskasta -näyttelyn avajaisissa
Pohjoismaisella kulttuuriyhteistyöllä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Tiivistä kanssakäymistä on myös yhteiseen pohjoismaiseen "perheeseen" kuuluvien Tanskan ja Suomen välillä. Kuten tänään täällä kansallisgalleriassamme avattavan näyttelyn julkaisusta luemme, suomalaisia taiteilijoita opiskeli Tanskassa jo 1800-luvulla. Kööpenhaminan kuninkaallinen taideakatemia oli erityisesti kuvanveistäjiemme suosima opinahjo. Vaikka kulttuurivaihto maittemme välillä on ollut rikasta, ovat tanskalaisen kuvataiteen esittelyt olleet Suomessa harvinaisia. Ateneumin taidemuseossa oli laajempi tanskalaisen taiteen näyttely viimeksi yli sata vuotta sitten.
Tanskan taide ei kuitenkaan ole onneksi jäänyt meille suomalaisille kokonaan vieraaksi. Erityinen ilo ja kunnia meillä oli vuonna 2002, kun saimme tutustua Teidän Kuninkaallisen Korkeutenne sisaren, Tanskan kuningattaren Margareetan taiteelliseen lahjakkuuteen. Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä oli esillä kuningattaren oma taidenäyttely, jonka hän oli itse myös ripustanut.
Nyt avattava näyttely tuo suomalaiselle yleisölle nähtäväksi teoksia sadan vuoden ajalta 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Näyttelyyn on saatu teoksia Tanskan ja Ruotsin kansallisgallerioista sekä suomalaisista kokoelmista. Ateneumin taidemuseon omissakin kokoelmissa on merkittävien tanskalaisten taiteilijoiden teoksia. Näyttelyssä on mukana myös tanskalaisen laivanvarustajan ja Suomen ystävän H. B. Tobiesenin Suomen valtiolle vuonna 1953 lahjoittama kokoelma, joka on vuosikymmenet ollut sijoitettuna Suomen suurlähetystöön Kööpenhaminassa. Nyt se on ensimmäistä kertaa näytteillä Suomessa. Tarinoita Tanskasta -näyttelyn sisäkuvat, henkilökuvat ja maisemat kuvaavat tanskalaisia ja Tanskaa, joka meille pohjoisemmille naapureille näyttäytyy yhtä aikaa tuttuna ja vieraana.
Hyvä yleisö,
Keväällä muodostetun Suomen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin luovan talouden vahvistaminen ja kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen lisääminen edistämällä kulttuurivientiä ja kulttuuriyrittäjyyttä. Hallitukseni on myös sitoutunut edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Taide on kansalaisten perusoikeus ja yhteiskunnan strateginen voimavara kuten tiedekin. Tarvitsemme taiteilijoita. Heidän merkityksensä moniarvoisessa ja kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassamme on nyt vähintään yhtä suuri kuin se oli Suomessa tämän näyttelyn teosten aikakaudella. Silloin halusimme taiteilijoidemme avulla osoittaa olevamme kansakunta kansakuntien joukossa; nyt pyrimme omalta osaltamme vastaamaan globalisoituvan maailman tuomiin uusiin, yhteisiin haasteisiin. Kansalaisten hyvinvointi, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja ympäristön kunnioittaminen sekä kestävä kehitys ovat yhäkin yhteisiä pohjoismaisia arvojamme.
Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi Tanskaa ja Suomea yhdistää myös eurooppalainen yhteistyö. EU:n kulttuurin uudeksi tavoitteeksi on nostettu kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen. Taiteilijoiden ja taideteosten liikkuvuutta yli kansallisten rajojen halutaan tukea. Pohjolan valtioiden kesken tätä vuoropuhelua on aina ollut helppo ja luonteva käydä.
Hyvät kuulijat,
Suomessa tunnetaan uutta tanskalaista arkkitehtuuria, designia ja kuvataidetta, mutta vanhempi taide on jäänyt vieraammaksi. Uskon, että tämän näyttelyn myötä käsityksemme Tanskasta ja sen taiteesta saa uuden, mielenkiintoisen lisän. Näyttely on hieno osoitus pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön mahdollisuuksista yhdentyneessä Euroopassamme, samoin kuin pohjoismaisten taidelaitosten sujuvasta ja korkeatasoisesta yhteistyöstä. Minulla on kunnia avata näyttely.