Pääministeri Orpon pyöreä pöytä valitsi jatkotyöstettäviä toimia hyvien väestösuhteiden edistämiseen

Pääministeri Petteri Orpo kutsui Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku), maahanmuuttajajärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen sekä virkakunnan edustajat keskustelemaan hyvien väestösuhteiden edistämisestä Suomessa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa 11. maaliskuuta.

Vantaan kaupungintalolla käydyssä pyöreän pöydän keskustelussa kartoitettiin eri etnisten ryhmien välisten väestösuhteiden tilaa, vaihdettiin kokemuksia väestösuhteiden edistämistoimista ja niiden vaikuttavuudesta sekä pohdittiin hyvien väestösuhteiden politiikkatyön jatkamista hallinnon eri tasoilla.

Suomen väestö on monimuotoistunut vauhdilla viime vuosikymmenien aikana: kun vuonna 1993 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 67 000, viime vuonna luku oli jo 571 000. Monimuotoistuvassa yhteiskunnassa eri etnisten ryhmien väliset suhteet joutuvat koetukselle, mikäli ei tunnisteta väestösuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ja tehdä aktiivista työtä hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.

Väestösuhteiden edistäminen tavoitteena rasisminvastaisessa toimenpideohjelmassa

Väestösuhteiden katsotaan toimivan, kun eri ryhmät ja niiden jäsenet suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti, kykenevät vuorovaikutukseen ja kokevat yhteiskunnan turvalliseksi ja yhdenvertaiseksi. Hyvät väestösuhteet vahvistavat yhteiskuntarauhaa, ehkäisevät syrjäytymistä ja vähentävät polarisaatiota. Ne myös ennaltaehkäisevät konflikteja ja vähentävät jännitteitä eri väestöryhmien välillä.

Suomessa eri etnisten ryhmien välisiä suhteita haastavat esimerkiksi vapaa-ajan vieton eriytyminen, vähäinen vuorovaikutus, näkyvästi kantaväestöstä erottuviin kohdistuva vihapuhe ja viharikokset, arjen konfliktit naapurustoissa sekä erot yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja median seuraamisessa.

”Hyvät väestösuhteet tarkoittavat ihmisten arjelle, toimeentulolle ja hyvinvoinnille oleellisia asioita. Sitä, että ihmiset tulevat kohdatuiksi ihmisinä, eivät taustansa edustajina. Suomen näkökulmasta kysymys on siitä, millaista tulevaisuuden Suomea tahdomme rakentaa. Kaivattua kasvua syntyy, kun kaikkien osaaminen ja potentiaali saadaan käyttöön. Epävakaassa maailmassa meidän on myös huolehdittava siitä, että Suomi on sisäisesti vakaa. Luottamusta toisiin ihmisiin ja viranomaisiin on vaalittava”, pääministeri Petteri Orpo sanoo. 

Eri väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen on keskeinen tavoite valtioneuvoston rasisminvastaisessa toimenpideohjelmassa. Osana ohjelmaa tuetaan muun muassa Uudenmaan ELY-keskuksen Hyvät väestösuhteet -hankkeen alueellisten toimintasuunnitelmien toimeenpanoa.

Kotoutuminen ja hyvät väestösuhteet ovat elintärkeitä Vantaalle

Tilaisuudessa kuultiin Vantaan kaupungin käytännöistä hyvien väestösuhteiden seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Vantaalla kokemus on, että hyvien väestösuhteiden rakentaminen edellyttää vuorovaikutusta, kohtaamisia ja yhteistä tekemistä. Näiden synnyttämisessä järjestöillä ja kouluilla on erittäin tärkeä rooli. 

Luottamus, jota rakennetaan eri väestöryhmien kesken, on myös edellytys kriisinkestävyydelle. Tämän osoitti koronatilanne, jossa järjestöt olivat avainasemassa ihmisten tavoittamisessa ja auttamisessa.

Myös koulujen rooli on koettu Vantaalla keskeiseksi. Koulut voivat voi toimia hyvien väestösuhteiden rakentajana johdonmukaisesti ja monin myönteisin tavoin, kun ne kokoavat asuinalueen kunkin ikäluokan, oppilaan perheineen, ensimmäisestä luokasta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Koulun, kodin ja asuinalueen yhteistyönä voidaan rakentaa luottamusta ja purkaa konflikteja.

”Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki, jossa puhutaan yli 120 kieltä. Jo lähes joka kolmas vantaalainen on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajaperheestä. Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen ja hyvien väestösuhteiden rakentaminen kaikkien vantaalaisten kanssa on meille elintärkeää. Tavoitteenamme onkin olla kotouttamisen mallikaupunki Suomessa ja Pohjoismaissa”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Valituissa jatkotoimenpiteissä korostuvat tietopohja, yhteistyö ja koulujen rooli

Pääministerin johdolla käydyn keskustelun pohjalta jatkotyöstettäväksi viedään ainakin seuraavat toimet hyvien väestösuhteiden edistämiseksi:

• Panostetaan säännölliseen hyvien väestösuhteiden seurantaan ja mittaamiseen, ja kootaan eri menetelmillä kerättyä ja eri toimijoiden keräämää tietoa yhteen.
• Edistetään kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion toimijoiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa hyvien väestösuhteiden edistämisessä.
• Edistetään tietoisuutta koulujen mahdollisuuksista ja rooleista hyvien väestösuhteiden edistäjänä. Koulut paikkoina tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaa-ajan harrastamiselle sekä eri taustaisten perheiden välisille kohtaamisille.

Pääministerin pyöreän pöydän keskustelutilaisuus järjestettiin osana valtioneuvoston rasisminvastaisen toimenpideohjelman toteutusta. Pyöreän pöydän keskusteluja järjestetään vuosittain.

Lisätietoja: Poikkihallinnollisen hankeryhmän puheenjohtaja, yksikön päällikkö Jouni Varanka, p. 0295 160 177 ja valtioneuvoston yhdenvertaisuushankkeen projektipäällikkö Katriina Nousiainen, p. 0295 160 735, valtioneuvoston kanslia, sähköpostit: [email protected]