Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistusluonnoksessa terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi jäänyt vähälle huomiolle
Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksen hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Arviointineuvoston näkemys on, että terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamista koskeva luonnos hallituksen esitykseksi sisältää kattavan kuvauksen nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnos sisältää myös kuvauksen lakiesityksen potentiaalisista vaikutuksista.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia koskevissa arvioissa korostuvat liiaksi toimenpiteiden suorat säästövaikutukset. Esityksen potentiaalisesti tärkein vaikutusalue, terveydenhuollon laadun paranemisesta seuraava vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, jää esitysluonnoksessa liian vähälle huomiolle. Näin siitä huolimatta, että palvelujen laadun paranemista käytetään esityksen perusteluna.
Esitysluonnoksessa kuvataan toimenpiteiden säästövaikutuksia euroina, mutta arvioiden taustalla olevia oletuksia ja arviointitapaa ei käsitellä. Näin ollen lukijalle jää epäselväksi miten esitettyihin vaikutusarvioihin on päädytty. Myöskään vaikutuksia koskevien arvioiden epävarmuutta ei varsinaisesti käsitellä. Esimerkiksi esitettävien toimenpiteiden vaikutuksia sairaaloiden investointitarpeisiin tai muita siirtymävaiheen kustannuksia ei juuri kuvata tai kommentoida.
Arviointineuvosto katsoo, että lakiesitysluonnoksen tulisi sisältää nykyistä tarkempi kuvaus keskeisten vaikutusten arviointitavasta ja laskentamalleista. Konkreettiset laskuoletukset ja laskentakaavat tulisi sisällyttää esitykseen ja/tai viitata muualla julkaistuihin laskelmia koskeviin muistioihin. Tehtyihin laskelmiin liittyvää epävarmuutta tulisi kuvata vaihteluvälien avulla. Arvioissa tulisi myös erottaa välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset.
Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksessa pyritään perustelemaan, miksi esitysluonnoksen sisältämät toimenpiteet olisivat paras tapa saavuttaa asetetut tavoitteet. Vaihtoehtojen käsittely ja kuvaus jää esitysluonnoksessa kuitenkin ohueksi, eikä vaihtoehtojen käsittely ulotu vaikutusten arviointiin nykytilannetta lukuun ottamatta.
Arviointineuvosto katsoo, että erityisesti kvantitatiivisia arvioita tehtäessä huomiota tulisi kiinnittää siihen, mikä vaikutus ehdotetulla lain muutoksella tulisi toteutuessaan olemaan verrattuna tilanteeseen, jossa lakia ei muuteta, tai jossa toteutettaisiin jokin toinen vaihtoehtoinen muutos.
Lisätietoja: arviointineuvoston puheenjohtaja Kalle Määttä, p. 050 369 8059 ja arviointineuvos Antti Moisio, p. 0295 160 447, valtioneuvoston kanslia