Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Paluu koulunpenkille Syyriassa – monta vuosiluokkaa kirittävänä

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 23.1.2023 10.31
Uutinen

”Köyhyydestä on tullut perheille uusi mörkö, joka haittaa lasten koulunkäyntiä 12 vuotta jatkuneen konfliktin lisäksi”, kertoo Syyrian Unicefin maatoimiston suomalainen viestintäjohtaja Eva Hinds.

Eva Hinds asuu Damaskoksessa. Hinds kertoo, että lähikulmilla sodan tuhot eivät näy, mutta pääkaupungissa ja esikaupunkialueilla on edelleen paljon tuhoutuneita rakennuksia taistelujen jäljiltä. Kuva: Mohannad Al-Asadi /UNICEF

Suomi tukee Unicefin koulutushankkeita, jotka mahdollistavat lasten paluun kouluun ja tarjoavat erityistukea vammaisten lasten perheille.

Syyrian kouluista noin kolmannes on tuhoutunut kokonaan tai osittain pommituksissa ja taisteluissa vuonna 2011 alkaneen sisällissodan jälkeen. Tyhjillään olevissa koulurakennuksissa majoittuu myös edelleen maansisäisiä pakolaisia.

YK:n lastenjärjestö Unicef on nopeaan tahtiin kunnostanut koulurakennuksia viime vuosina.

”Ne koulurakennukset, jotka ovat käytössä toimivat täydellä teholla. Osa kouluista toimii aamu- ja iltapäivävuoroissa. Pulpetissa voi olla samaan aikaan kolmekin lasta ja koululuokassa lähes neljäkymmentä lasta. Kävin vierailulla koulussa, jossa aamuvuorolaiset olivat juuri tulleet ulos luokasta ja iltapäivävuorolaiset odottivat omien tuntiensa alkamista. Vipinä välitunnilla oli melkoinen, kun pihassa oli yhtäkkiä satoja lapsia.”

”Koulujen ja muiden rakennusten korjaaminen on välttämätöntä, mutta se ei kuitenkaan yksinomaan riitä. Unicef toimittaa myös koulukirjoja- ja tarvikkeita oppilaille sekä tuottaa aineistoja omaehtoiseen opiskeluun kun koulunkäynti ei esimerkiksi vaikeakulkuisilla seuduilla ole mahdollista. Myös opettajien koulutukseen panostetaan”, Hinds sanoo.

Taisteluissa tuhoutunut koulurakennus Damaskoksen esikaupunkialueella.
Kuva: Mohannad Al-Asadi / UNICEF

Köyhyys tuo uusia ongelmia arkeen

Syyrian romahtanut talous, inflaatio ja ennätyskorkea ruoan hinta, polttoainekriisi, laajalti tuhoutunut ja korjaamaton rakennuskanta, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä viime vuonna alkanut koleraepidemia ovat heikentäneet heikoimmassa asemassa olevien lasten hyvinvointia entisestään sodan runtelemassa Syyriassa.

Unicefin arvion mukaan noin 90 prosenttia syyrialaisista elää tällä hetkellä köyhyydessä. Hindsin mukaan moni perhe joutuu miettimään, onko rahaa enää lasten koulutarvikkeisiin, koulupukuihin ja matkaan.

”Peruskoulu on oppilaille maksuton, mutta esteeksi voi muodostua pitkä koulumatka. Vanhemmilla ei ole varaa maksaa kyytejä. Opettajilla saattaa olla sama ongelma. Kouluun ei pääse, koska autossa ei ole bensaa, eivätkä julkiset kulkuvälineet tai taksit kulje. Talouden romahdus on vaikuttanut todella pahasti ihmisten arkeen.”

Unicef tarjoaa opetusta lapsille, joilta on jäänyt useampi kouluvuosi välin. Tavoitteena on, että oppilaat palaavat perusopetukseen, kun pystyvät seuraamaan oman vuosiluokkansa opetusta. Viime vuonna lastenjärjestön koulutukseen suunnattu tuki tavoitti arviolta 1,3 miljoonaa lasta ja nuorta Syyriassa.

”Järjestämme myös turkkilaisjoukkojen ja kurdien aluehallinnon alueilla asuville koululaisille mahdollisuuden suorittaa viralliset, Syyrian hallituksen hyväksymät peruskoulun ja lukion loppukokeet. Kokeisiin osallistui konfliktilinjoilta yli 15 000 nuorta viime vuonna. Tuimme heidän kuljettamistaan kokeisiin ja turvallisesti takaisin kotiin rintamalinjojen yli”, Hinds kertoo.

Suomen tuella on toteutettu Syyriassa myös vammaisten lasten ja heidän perheidensä tilannetta parantavia hankkeita. Suomi rahoitti Unicefin hankkeita Syyriassa noin 4 miljoonalla eurolla viime vuonna.

”Pitkittyneen konfliktin takia vammaisten lasten tilanne on erittäin vaikea. Tarjoamme heidän perheilleen pientä käteisavustusta ja sosiaalityöntekijän palveluja”, Hinds sanoo.

Hinds kertoo työskennelleensä Syyriassa vuoden ajan ja hänen arvionsa mukaan lasten ja nuorten avuntarve on edelleen valtava.

”Puolet syyrialaiskoululaisista, eli 2,4 miljoonaa lasta ja nuorta, ei ole päässyt palaamaan kouluun. Mahdollisuudet käydä koulua paranevat vähitellen, mutta tilanne on edelleen todella haastava.”

Teksti: Karoliina Romanoff

 
Sivun alkuun