Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvistin puhe suurlähettiläskokouksessa 2020

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät ministeriöläiset ja vieraat,

 

Maailma on muuttunut kovasti siitä, kun puhuin tällä foorumilla vuosi sitten. Pandemia kurittaa kansakuntia eikä loppua vielä näy. Samalla Suomi valmistautuu nyt ottamaan johdon Pohjoismaisessa yhteistyössä tammikuusta alkaen. Aion seuraavaksi jakaa kanssanne arvioni pohjoismaisen yhteistyön tilasta korona-aikana. Lisäksi kerron hallituksen ensi vuoden puheenjohtajuuden tavoitteista.

Haluan ensimmäiseksi kiittää teitä matkailijoiden kotiutuksen järjestämisestä keväällä hyvässä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden edustustojen kanssa. Te suurlähettiläät jos kukaan tiedätte, että poikkeusoloissa maailmalla on toisen Pohjoismaan kollega usein kultaakin arvokkaampi tuki.

Hyvät kuulijat,

Matkustusrajoitukset ovat koetelleet Pohjoismaisen yhteistyön kulmakiveä, vapaata liikkuvuutta. Aika ajoin on julkisuudessa kritisoitu niitä Pohjoismaita, jotka Suomen tavoin ensiksi turvautuivat rajoituksiin, ja vastaavasti on osoitettu kritiikkiä Ruotsille, jonka erilainen epidemologinen asema nähtiin johtaneen tähän tilanteeseen. Ja totta on, että vastatessa koronaan Pohjoismaiden välillä paljastui eroavaisuuksia. Yhtä lailla fakta on se, että epidemiologinen tilanne oli alun alkaen maittain erilainen ja eroavaisuuksia on myös lainsäädännössä, hallintomenettelyissä ja varautumisessa.

Kuten tiedätte, on puhuttu Pohjoismaisen yhteistyön kriisistä. Omalta osaltani minun on todettava, että yhteistyö itsessään ei sisältäpäin katsoen ole kriisissä. Tämän arvion lausun tiedostaen, että kivuliaat päätökset toki rasittavat yhteistyön julkikuvaa ja niiden jättämät arvet joidenkin Pohjoismaiden kahdenvälisiä suhteita. Koronaviruksen äkillinen leviäminen sai hallitukset hetkellisesti laittamaan syrjään muut huolet kuin oman maan kansalaisten turvallisuus, joka onkin valtion ensimmäinen perustehtävä. Aivan alussa poliittisen tason koordinaatio naapurimaiden kanssa jäi kaikessa kiireessä ohueksi ja yhteisten toimintalinjojen tavoitteleminen jäi vähemmälle.

Kaikesta tästä huolimatta väitteet pohjoismaisen yhteistyön kriisistä ovat hätiköidyt ja voisi kääntää jopa päälaelleen: yhteistyö ja tiedonvaihto ovat jatkuneet läpi pandemian paljon aikaisempaa vilkkaampana. Ylimääräisiä pohjoismaisia kokouksia on järjestetty, yhteistyö on siirtynyt hyödyntämään digitaalisia kanavia ja olemme olleet myös paljon useammin yhteydessä kahdenvälisesti. Ja tämä ei suinkaan koske vain terveysviranomaisia. Tiivistymistä kuvaa hyvin se, että myös uusia ministerikokoonpanoja on kutsuttu koolle ja esimerkiksi liikenteestä ja rajoista vastaavat ministerit ovat keskustelleet jopa viikoittain. Olemme oppineet koronan aikana toisiltamme paljon, ja olen vakuuttunut siitä, että kun pandemiaa on saatu hallintaan pohjoismainen yhteistyö näyttäytyy entistä arvostetumpana.

 

Bästa åhörare,

De nordiska samarbetsministrarna har under koronakrisen burit särskilt ansvar för dem som lever sin vardag i gränsområdena och pendlar till sitt arbete i ett grannland, till exempel i Tornedalen och Öresundsregionen. Tusentals av dem har övergått till distansarbete och många har tillfälligt gått miste om sin utkomst. Detta har lett till svårigheter i bland annat barnfamiljers vardag, för äldreomsorgen, med socialförsäkringar och permitteringsregler. Sådana problem har vi samlat in och hänvisat till myndigheter för att lösas.

Jag har själv varit i kontakt med min svenska kollega flera gånger under de senaste månaderna. Vi har talat mycket om situationen i Tornedalen och på Åland, där vardagen är gemensam och inte känner några gränser. Då Finland stängde sina gränser blev det väldigt tydligt hur beroende de svenska gränskommunerna är av gränspendlare i samhällskritiska uppdrag och hur mycket det påverkade och försvårade det dagliga livet vid Sveriges och Finlands gräns i norr. Gränspendlare är också avgörande för sjukvården på Åland och i Norrbotten.  Vi försöker hitta lösningar genom god dialog och samarbete.

Arvon suurlähettiläät,

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa kestää kalenterivuoden, alkaen tammikuussa. Suomi vastaanottaa puheenjohtajuuden Tanskalta myös kaikissa muissa ulkoministeriön vastuulla olevissa kokoonpanoissa sekä pohjoismaalais-balttilaisessa yhteistyössä. Luovutus tapahtuu tärkeänä ajankohtana. Koronan oltua tähän asti paljolti terveys- ja kriisinhallintakysymys se on nyt palauttamassa agendalle keskustelun pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Koronan pitkittyessä se vaikuttaa läpikotaisin valtiotalouksien tasapainoon, sosiaalisiin kysymyksiin ja koulutukseen. Elämme nyt pohjoismaisuuden etsikkoaikaa ja yhteistyölle on ennennäkemätön tilaus. Samalla on jo monesti todettu, ettei ilmastokriisiin liittyvän työn tärkeys ole vähentynyt piiruakaan. Pohjoismaiden on yhdessä toimittava sen eteen, että kaikki nyt käynnistyvä elvytys toteutetaan ilmastopolitikkaa hyödyttäen.

Hyvä kuulijat,

Pohjoismaisen yhteistyön pitkän aikavälin päämäärä on vakaasti asetettu. Pohjoismaiset pääministerit linjasivat viime vuonna, että Pohjoismaisen yhteistyön visio vuodelle 2030 on tulla maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi. Yhteistyön painopisteiksi tulevalle nelivuotiskaudelle on nostettu kolme laaja-alaista teemaa: Vihreä Pohjola, Kilpailukykyinen Pohjola ja Sosiaalisesti kestävä Pohjola. Vision myötä pohjoismaisesta rahoituksesta on ohjattu merkittävästi aiempaa enemmän ilmastokriisin vastaiseen työhön. Pohjoismaat haluavat olla tämä muutoksen edelläkävijöitä ja uskon, että tässä meillä on todellinen mahdollisuus osoittaa johtajuutta. Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö säilyvät jatkossakin isoimpina sektoreina. Yhteensä Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosibudjettihan on noin 128 miljoona euroa, josta Suomen osuus on karkeasti kuudennes. Tämä on pullakahvin hinta per kansalainen ja vuosi. Aika vähän niin laajasta ja tärkeästä asiasta.

Bästa åhörare,

Det bärande temat för vårt ordförandeskapsår är att verkställa den nya visionen. Nu behövs konsekvent och långsiktigt agerande och ordförande förväntas inte köra på egna sidospår. Som en del av målet om ”ett grönt Norden” och strävan mot ett kolneutralt samhälle kommer vi att fokusera på åtgärder inom cirkulär ekonomi och bioekonomi. Därtill lyfter vi fram frågor såsom hållbara livsmedelsystem och näringsrekommendationerna samt samarbete mellan städer emellan och lokala hållbarhetslösningar. Den nordiska klimatdiplomatin ska föras vidare och Norden skall fortsätta att söka inflytande exempelvis i förhandlingarna om biodiversitetsmålen. I vårt egna ordförandeskapsprojekt bygger vi kunskapsnätverk för cirkulärekonomiska lösningar inom byggbranschen.

Hyvät kuulijat,

Osana kilpailukykyisen Pohjolan kokonaisuutta tavoitteena on luoda edellytykset talouden elpymiselle kriisistä ja vahvistaa innovatiivisen ja digitaalisesti integroituneen Pohjolan kehitystä. Uutta kasvua tukee myös muun muassa uudistuva työelämä ja osaamisen kehittäminen. Ensiarvoisen tärkeää on liikkuvuuden palauttaminen sisäisillä raja-alueilla ja sen edistäminen Pohjoismaiden välillä mm. rajaesteitä purkamalla ja ehkäisemällä. Pohjoismaisille kestävyysratkaisuille on myös globaalia kysyntää ja niitä tulee voida tarjota yhdessä. Suomi tukee omassa puheenjohtajuushankkeessaan tavoitetta luoda Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla.

Osana sosiaalisesti kestävän Pohjola kokonaisuutta tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti edistää hyvinvointivaltion kehittämistä, myös uusien haasteiden edessä. Yhteistyötä edistetään yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseksi. Yhteistyötä syrjäseutujen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kehitetään. Koulutus- ja kulttuuriyhteistyössä edistetään osaamista, luovuutta ja osallistumista tukevia toimintamalleja. Demokratiaa, yhdenvertaisuutta ja yhteisiä arvoja painotetaan ministerineuvoston 50-vuotisjuhlavuonna ja tasa-arvoon kiinnitetään huomiota poikkihallinnollisesti. Omassa puheenjohtajuushankkeessaan Suomi teettää tutkimuksen liikkuvuuden rajoittamisen seurauksista sekä esitellee kansainväliselle yleisölle itsehallintojen osallistumista Pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Hyvät kuulijat,

Suomen toimiessa ensi vuonna puheenjohtajana pohjoismaissa yhteistyössä nostamme esiin pohjoismaisen huoltovarmuusyhteistyön kehittämisen. Huoltovarmuuden takaaminen edellyttää monialaista yhteistyötä, jossa mukana ovat yhtä lailla ministeriöt ja elinkeinoelämä. Olemme Pohjoismaissa niin integroituneita yhteiskuntiemme ja talouksiemme kautta, että on luontevaa tiivistää yhteistyötä myös huoltovarmuus- ja varautumiskysymyksissä. Huoltovarmuus koskee kaikkia yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja, kaikissa tilanteissa, ei ainoastaan pandemian aikana.

Arvoisat suurlähettiläät,

Nyt kun maailma ympärillä vavahtelee mitä moninaisimmissa turbulensseissa, löytyvät parhaat ystävät läheltä. Te, yhdessä pohjoismaisten kollegoittenne kanssa, olette globaalin Pohjolan kärki. Te edustatte maailmalla kaikkea sitä, mikä meille on tärkeätä. Yhdessä vaikutamme enemmän, äänemme kantaa paremmin. Monien teidänkin edustustot ovat saaneet rahoitusta pohjoismaisille yhteishankkeille asemamaissa. Pohjoismainen brändi on vahva ja siitä on hyötyä meidän maakuvalle, käyttäkää sitä rohkeasti myös ensi vuonna kun te johdatte asemamaissanne paikallista pohjoismaista yhteistyötä. Pyrkikäämme siis aktiivisesti etsimään niitä kosketuspintoja, joilla yhteistyö tuottaa lisäarvoa meille kaikille.

Kiitokset kaikille teille, kun olette pitäneet Suomen lippua korkealla maailmalla. Toivotan teille kaikille voimia syksyyn, joka valitettavasti näyttää edelleen olevan pandemian sävyttämä.

 

Kiitos, tack!