Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavan ministeri Anders Adlercreutzin puhe suurlähettiläskokouksessa 2024
"Meille on tärkeää vahvistaa Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä sekä edistää kokonaisvaltaista ja laaja-alaista varautumista erilaisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin", Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Anders Adlercreutz nostaa esiin suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.
Arvoisat suurlähettiläät, ärade ambassadörer,
Uutena pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä arvostan mahdollisuutta päästä tapaamaan teitä ja osallistua suurlähettiläskokouksen ohjelmaan. Edustustoverkko on keskeinen osa ulkoasianhallintoa ja teidän työnne tärkeys on entisestään korostunut nykyisessä, nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Haluankin tässä yhteydessä kiittää koko ulkoasianhallinnon henkilöstöä sekä Suomessa että maailmalla arvokkaasta työpanoksestanne.
Som ny nordisk samarbetsminister är det också fint att kunna konstatera att de nordiska länderna är våra närmaste partner, och att Norden är vår referensram när vi ser på världen. Inte minst därför är jag speciellt glad över att Sveriges utrikesminister, Tobias Billström, är med oss på ambassadörsdagarna i år.
Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on tullut viime vuosina aiempaa selvemmin näkyviin. Ensi vuonna on Suomen vuoro toimia Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus toteutetaan yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa, ja tällä hetkellä valmistelut ovat käynnissä eri hallinnonaloilla. Puheenjohtajuuskausi tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa Pohjoismaiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja vahvistaa Suomen profiilia Pohjolassa.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Suomi on pitkäjänteisesti korostanut pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Nykyisessä hallitusohjelmassa Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö on kattavasti esillä monilla eri politiikkasektoreilla. Lähtökohtana on toimia aktiivisesti osana pohjoismaista viiteryhmää, syventää pohjoismaista integraatiota ja pyrkiä purkamaan maiden välisiä rajaesteitä. Myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön syventäminen entisestään on Suomelle tärkeää.
Förutom regeringens starka stöd, finns det också ett starkt stöd för det nordiska samarbetet bland befolkningen. Många civilsamhällesorganisationer, företag och olika nätverk bäddar för en aktiv kontakt. Man rör sig mellan de nordiska länderna för att jobba eller studera och det finns många familjer där man har familjemedlemmar på olika håll i Norden. Allt det här skapar en stark grund för samarbetet och ett behov av att utveckla samarbetet så att det motsvarar dagens behov.
Historiallisessa perspektiivissä kieliolot ja taloudelliset, kulttuuriset sekä poliittiset yhteydet pohjoismaisten kansojen välillä ovat muovanneet pohjoismaista yhteisöä. Itsenäisen Suomen ulkopolitiikassa pohjoismaisella suuntauksella oli tärkeä asema jo sotienvälisellä ajalla, ja kylmän sodan maailmassa Pohjoismaista tuli Suomelle tärkeä viiteryhmä. Suomi liittyi 1955 Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan parlamenttien välistä yhteistyötä varten perustamaan Pohjoismaiden neuvostoon, ja Helsingissä vuonna 1962 allekirjoitettu viiden Pohjoismaan välinen sopimus toimii edelleen yhteistyön oikeudellisena perustana. Kansainvälisesti Pohjoismaiden välistä virallista yhteistyötä pidetään maailman vanhimpana alueellisena kumppanuutena.
Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,
Tänä vuonna ministerineuvostossa puheenjohtajamaana toimivan Ruotsin tavoitteena on turvallisempi, vihreämpi ja vapaampi Pohjola. Maaliskuussa Ruotsista tuli myös puolustusliitto Naton jäsen. Pohjoismaat ovat vahvasti sitoutuneet turvallisuuden, rauhan ja vakauden edistämiseen koko euroatlanttisella alueella, ja kaikkien viiden Pohjoismaan jäsenyys Natossa avaa meille historiallisen mahdollisuuden tiivistää edelleen yhteistyötämme.
Keväällä Tukholmaan kokoontuneet Pohjoismaiden pääministerit antoivat yhteisen julkilausuman. Siinä korostetaan erityisesti kilpailukyvyn ja resilienssin kehittämisen entistä suurempaa merkitystä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan heikentämässä uudessa turvallisuustilanteessa. Pohjoismaat ovat johdonmukaisesti tuominneet Venäjän laittoman hyökkäyssodan. Seisomme yhdessä liittolaistemme ja kumppaniemme kanssa Ukrainan tukena ja olemme sitoutuneet Ukrainalle suunnattavaan pitkäjänteiseen tukeen.
Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tunnettuja väestön korkeasta osaamis- ja koulutustasosta. Se on merkittävä kilpailutekijä ja edellytys talouden kestävälle kasvulle mikä vahvistaa myös yhteiskuntiemme resilienssiä. On tärkeää, että myös jatkossa Pohjoismaissa koulutetaan riittävästi osaajia työmarkkinoiden tarpeisiin.
Den gemensamma nordiska arbetsmarknaden är en väsentlig del av samarbetet, och under Sveriges ordförandeskap har vi firat den gemensamma arbetsmarknadens 70-årsjubileum. Att arbeta i ett annat nordiskt land hör till vardagen för många invånare i Norden, och också ur företagens synvinkel är det viktigt med gränsöverskridande rörlighet. Det här syns tydligt särskilt i gränsområdena, såsom Öresund, Torneå och Haparanda. Öresundsbron, som förenar storstadsområdena Köpenhamn och Malmö, är en välkänd symbol för rörligheten mellan de nordiska länderna. För många finländska företag är bron en logistiskt sett viktig rutt. I framtiden kommer trafikförbindelserna mellan Norden och Centraleuropa att förbättras ytterligare när Fehmarnbelt-tunneln, som förbinder Danmark och Tyskland, står klar.
Yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden ja liikkuvuuden kannalta on tärkeää jatkaa määrätietoista työtä Pohjoismaiden välisten rajaesteiden purkamiseksi. Vapaan liikkuvuuden ja integraation edistäminen on myös Suomelle tärkeä tavoite. Rajaestetyössä on perusteltua kiinnittää huomiota kysymyksiin, joilla on suuri merkitys yksilöiden mahdollisuuksille asua ja työskennellä toisessa Pohjoismaassa. Viime aikoina esillä ovat olleet mm. digitalisaatioon ja verotukseen liittyvät aiheet.
Tällä hetkellä pohjoismaiden välinen opiskelijavirta suuntautuu pääasiassa Suomesta poispäin, muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Hanken on tehnyt uraauurtavaa työtä tämän tasapainon parantamiseksi. Meidän tulisi luoda oikeat, yhteiset pohjoismaiset opiskelumarkkinat, joiden kautta olisi yhtä todennäköistä, että tukholmalainen opiskelija pohtii Turkua opiskelukaupunkina, kuin mitä tänään on se, että vaasalainen opiskelija harkitsee muuttamista Uppsalaan opiskelemaan.
Poistakaamme rajaesteitä niin työn kuin opiskelun tieltä.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Ykkösprioriteettina Suomen puheenjohtajuuskaudella ministerineuvostossa ensi vuonna on pääministerien vision tavoitteet ja sen kolme strategista painopistealuetta: vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Suomen puheenjohtajuuskaudella alkaa vision ratkaiseva, vuoteen 2030 ulottuva kausi. On tärkeää, että etenemme visiota kohti tehokkaasti ja samalla pohjoismaista hyötyä tuottaen.
Edellisellä puheenjohtajuuskaudellaan koronapandemian aikaan Suomi nosti esille pohjoismaisen huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön tiivistämisen tärkeyttä. Turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä tämän alan yhteistyöhön on kiinnitetty Pohjolassa aiempaa enemmän huomiota viime vuosina. Vahva painopiste puheenjohtajuuskaudella ensi vuonna on siten yhteiskuntaturvallisuuden edistäminen. Meille on tärkeää vahvistaa Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä sekä edistää kokonaisvaltaista ja laaja-alaista varautumista erilaisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin. Kokonaisturvallisuuden käsite on Pohjoismaille yhteinen. Työssä tulee huomioida eri politiikkasektorit minkä vuoksi ministerineuvostoissa tehtävä yhteistyö Pohjoismaiden välillä antaa tähän hyvät lähtökohdat.
Inom ramen för Nordiska ministerrådet har det länge funnits ett så kallat Svalbard-samarbete inom hälso- och sjukvård, som innebär att varje nordiskt land till exempel har beredskap att ta emot ett visst antal patienter med brännskador från de andra nordiska länderna. Under det svenska ordförandeskapet i år antogs en deklaration om beredskap inom livsmedelsförsörjning och skog. I höst ordnas en konferens om demokratisk resiliens. Kultursektorn är också aktiv och det finns mycket att ta itu med, allt från att stärka medborgarnas resiliens till att skydda kulturarv. På agendan finns också bland annat säkerhet inom energiinfrastruktur, digital beredskap, medie- och informationskunnighet och beredskapssamarbete inom transportsektorn, för att bara nämna några exempel.
Toinen puheenjohtajuuden painopisteteemamme on lapset ja nuoret. Ministerineuvoston työssä on viime vuosina korostunut osallistuminen. Haluamme nyt kiinnittää huomiota oikeuksien toteutumiseen laajemmin ja erityisesti myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tavoitteena on aloite kattavan ”Lapset ja nuoret Pohjolassa 2030” –selvityksen laatimiseksi.
Suomen puheenjohtajuusvuonna meidän tulisi myös panostaa HLBTI-ihmisten hyvinvointiin. On esimerkiksi puhuttu hankkeista, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää julkista tiedonkeruuta HLBTI-ihmisistä Pohjoismaissa. Tasa-arvon edistäminen, syrjinnän vastaiset toimet sukupuoleen ja seksuaaliseen moninaisuuteen liittyen sekä HLBTI-ihmisten oikeustilanteen ja elinolosuhteiden vahvistaminen vaativat riittävästi tietoa ja tutkimusta, ja siksi pidämme tärkeänä, että tätä viedään eteenpäin.
Arvoisat suurlähettiläät, ärade ambassadörer,
Pohjoismaisuus ja pohjoismaiset ratkaisut kiinnostavat myös maailmalla. Suomen kuulumista pohjoismaiseen perheeseen onkin luontevaa tuoda eri tavoin esiin kansainvälisissä yhteyksissä. Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi. Aina, kun Suomi saa vahvistettua omaa kiinnittymistään Pohjoismaihin, käsitteellisesti tai konkreettisesti, se on meidän näkökulmastamme askel oikeaan suuntaan. Ajankohtaisena esimerkkinä yhteistyöstä on Japanin Osakassa ensi vuonna pidettävään Expo-maailmannäyttelyyn tuleva yhteispohjoismainen paviljonki.
Kuten te diplomatian ammattilaisina hyvin tiedätte, on Pohjoismaiden edustustojen välinen yhteistyö jokapäiväistä. Muiden pohjoismaiden kollegat ovat suomalaisille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja useissa asemapaikoissa edustustomme myös sijaitsevat yhteisissä toimitiloissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto voi myöntää rahoitusta pohjoismaisten edustustojen yhteishankkeisiin Pohjoismaiden ulkopuolella. Hankerahoituksella tuetaan edustustojen yhteisiä pienempiä ja suurempia projekteja, jotka edistävät pohjoismaisen yhteistyön visiota vihreästä, kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta. On hienoa, että myös Suomen edustustot hyödyntävät aktiivisesti tätä mahdollisuutta.
Hyvät kuulijat.
Aika ajoin julkisuudessa käytävässä keskustelussa nähdään nykyinen pohjoismaisen yhteistyö itsestäänselvyytenä, vaikka se on tulos vuosikymmeniä kestäneistä ponnisteluista. Niiden ansiosta yhteisen historiamme luomalle perustalle on voitu rakentaa yhä laaja-alaisempaa yhteistyötä. Meidän vastuullamme on vaalia ja kehittää edelleen tätä arvokasta, keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyön perinnettä omassa ajassamme.
Finland har mycket att erbjuda resten av Norden. Det är alltid nyttigt att byta erfarenheter med varandra och samtidigt lära sig hur man löst saker på annat håll. Det finns saker att lösa när det gäller gränshinder, både smått och stort, och det ska vi ta oss an. Vi har dessutom alla möjligheter att gemensamt hitta svar på de utmaningar framtiden för med sig. Tillsammans är vi starka.
Kiitos - tack.