Pääministeri Paavo Lipponen pohjoisen ulottuvuuden foorumissa Lappeenrannassa 22.10.2001

Arvoisa Rouva puhemies, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat,

Maailma, jossa me kaikki elämme, on viimeisen kuukauden aikana kokenut tapahtumia, joita emme voineet ajatella mahdollisiksi. Terrorismi on muuttunut maailmanlaajuiseksi, todelliseksi uhkaksi. Uhka on myös yhdistänyt ja sysännyt liikkeelle muutosprosesseja, jotka koskevat suoraan myös Eurooppaa. Kylmän sodan aika on nyt lopullisesti ohi.

Euroopan unionin ideologinen perusta on rauhan rakentaminen monenkeskisen yhteistyön ja taloudellisen integraation kautta. Vastaavaa yhteistyötä tarvitaan nyt maailmanlaajuisesti enemmän kuin koskaan.

Esittäessäni aloitteen Euroopan Unionin Pohjoisesta ulottuvuudesta syksyllä 1997 olin vakuuttunut siitä, että lähimmät vuosikymmenet tuovat mukanaan lisääntyvää hyvinvointia alueellamme. Itämeren alue on ollut viime vuodet Euroopan dynaamisimpia kasvualueita. Myös Venäjän talous on kasvanut ripeästi. Paljon on vielä kuitenkin tehtävää.

Pohjoisen ulottuvuuden avulla pyritään vauhdittamaan talouskasvua ja lisäämään hyvinvointia. Tämä onnistuu parhaiten vahvistamalla valtioiden, yritysten ja kansalaisten yhteyksiä ja yhteistyötä. Tuloksena on myönteinen keskinäisriippuvuus, joka on rauhan ja vakauden paras tae.

Latvian, Liettuan, Puolan ja Viron jäsenyysneuvottelut ovat edenneet hyvin. Unionin tulevina jäseninä nämä maat tulevat tuomaan oman tärkeän panoksensa Unionin ja Venäjän suhteisiin. Ne kaikki ovat Venäjän rajanaapureita. Fyysisen kosketuspinnan leviämisen lisäksi myös Unionin osuuden Venäjän ulkomaankaupasta arvioidaan nousevan liki puoleen. Merkittävä osa tästä kaupasta ja tavaravirroista tapahtuu Itämeren alueella.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat tiivistymässä. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus luo suhteiden perustan, kartoittaa tulevaa kehitystä ja määrittelee yhteiset instituutiot. Muutama viikko sitten pidetty Unionin ja Venäjän välinen huippukokous sopi korkean tason työryhmien perustamisesta valmistelemaan eurooppalaista talousaluetta ja konkretisoimaan energiayhteistyötä. Huippukokouksessa sovittiin myös säännöllisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta vuoropuhelusta. Haluan kiittää varapääministeri Viktor Hristenkoa merkittävästä panoksesta tässä näiden tulosten saavuttamisessa.

Venäjällä Pohjoinen ulottuvuus nähdään keskeiseksi osaksi sen Eurooppa-politiikkaa. Ulkoministeri Igor Ivanov totesi syyskuussa 2001 ilmestyneessä kirjassaan "Uusi venäläinen diplomatia" seuraavaa: "Maanosamme pohjoisosassa on lisäksi saavutettu ainutlaatuinen kokemus valtioiden laajasta tasavertaisesta vuorovaikutuksesta. Niitä yhdistää yhteinen maantieteellinen sijainti ja historia, yhteinen pyrkimys suhteitten voimistamiseen ja yhteisten vastausten löytämiseen ajankohtaisissa haasteissa. Venäjä näkee tässä "pohjoisen ulottuvuuden" konseption tärkeimmän poliittisen päämäärän, jonka toteuttamisesta päätettiin EU:n Feiran kokouksessa."

Pohjoinen ulottuvuus on horisontaalisuutensa vuoksi ollut haaste EU:n komissiolle. Komissio on onnistunut erinomaisen hyvin toimintaohjelman toimeenpanossa. Komission aktiivisella panoksella on ratkaiseva merkitys Pohjoisen ulottuvuuden jatkotyölle.

Pohjoinen ulottuvuus ei ole enää aloite tai konsepti. Se on nopeasti konkretisoitumassa käytännön hankkeiksi. Ruotsin puheenjohtajuuskaudella saavutettiin merkittävää edistystä erityisesti ympäristönsuojelun alalla. Komissaari Margot Wallströmillä on ollut tässä työssä keskeinen rooli. Hänen osallistuminen keväällä Moskovassa pidettyyn EU-Venäjä ympäristöseminaariin oli erittäin merkittävää. Haluan kiittää komissaari Wallströmiä hänen merkittävästä panoksestaan.

Hyvienkään ohjelmien ja hankkeiden toteutus ei ole mahdollista ilman rahoitusta. Voimme tyytyväisenä todeta, että kansainväliset rahoituslaitokset ovat ottaneet haasteen vastaan. Pohjoismainen Investointipankki on yhdessä Suomen, Ruotsin ja komission kanssa koonnut rahoituspaketin Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseksi. Tämä on mittavin vesiensuojeluinvestointi Itämeren piirissä tällä vuosikymmenellä. Suomen hallitus on päättänyt osallistua puhdistamohankkeeseen yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuosina 2002-2004.

Tukholman Eurooppa-neuvostossa tehtiin myönteinen päätös Euroopan investointipankin rahoituksen ulottamisesta Venäjän ympäristöhankkeisiin. Suomi oli työskennellyt tämän tavoitteen saavuttamiseksi jo kauan. Nyt olisi tärkeätä, että Venäjän viranomaiset tekisivät tarvittavat päätökset, jotta EIB:n toiminta Venäjällä saataisiin käyntiin.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n sekä Pohjoismaisen Investointipankin NIB:n johdolla on valmisteltu laajaa Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta. Tästä kiitos pankeille ja niiden pääjohtajille Jean Lemierrelle ja Jon Sigurdssonille. Suomi tulee osallistumaan rahastoon 7 miljoonan euron panoksella. Myös Ruotsi on ilmoittanut osallistuvansa vastaavan suuruisella panoksella. Toivomme, että myös muut Itämeren maat tulevat mukaan rahaston toimintaan.

Tervehdin tyydytyksellä, että EBRD on sitoutunut tukemaan Venäjän talousreformeja. EBRD:n rahoitus on avainkomponentti monissa Luoteis-Venäjän hankkeissa.

Energiayhteistyö on Pohjoisen ulottuvuuden prioriteetti. Suomi pitää EU:n ja Venäjän energia- vuoropuhelua hyvin tärkeänä. Siihen osallistuvat parhaat energia-alan asiantuntijamme.

Itämeren energiayhteistyöllä luodaan puitteita alueen energiaverkkojen ja -markkinoiden yhtenäistämiselle. Tämän ns itämeren alueen energiarenkaan oleellinen lenkki eli Suomen ja Viron välinen sähkön siirtojohto Estlink on toteutumassa. Lopullinen päätös riippuu Viron energialainsäädännön kehittymisestä.

Keskustelut Venäjältä Itämeren kautta Länsi-Eurooppaan rakennettavan kaasuputken rakentamiseksi etenevät hankkeeseen osallistuvien yritysten kesken. Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov arvioi heinäkuussa pidetyssä tapaamisessamme, että tämän North Trans Gas-putken rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuosina 2005-2006. Toteutuessaan pohjoinen kaasuputki luo mahdollisuudet hyödyntää Barentsin meren valtavia kaasuesiintymiä.

Tämän hetken taloudellisen kehityksen vuoksi viime perjantaina Eurooppa-neuvoston kokouksessa Gentissä kehotettiin EIB:tä panostamaan infrastruktuurihankkeisiin. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa unionia, hakijamaita ja Venäjää yhdistäviä hankkeita.

Suurten infrastruktuurihankkeiden rinnalla on hyvä pitää mielessä toinen Pohjoisen ulottuvuuden perustavoite: kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantaminen.

Tuberkuloosi ja HIV/AIDS eivät kunnioita kansallisia rajoja. Niiden torjunta vaatii meidän kaikkien yhteisiä toimia. Itämeri-yhteistyössä pääministerien edustajista koostuva task-force on saavuttanut merkittäviä tuloksia Norjan johdolla. Mielestäni voitaisiin harkita pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden kaltaista ideaa kehitettäväksi myös sosiaali- ja terveysalan yhteistyössä.

Kahdenvälisessä lähialueyhteistyössään Suomen aikomuksena on lisätä resursseja kansalaisjärjestöjen toimintaan. Erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla näillä järjestöillä on tärkeä tehtävä alueen maiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Suomi tulee Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajana keväällä 2003 isännöimään Itämeren alueen kansalaisjärjestötapaamisen. Tavoitteena on antaa kansalaisjärjestöille paremmat mahdollisuudet osallistua Pohjoisen ulottuvuuden toteuttamiseen.

Monilla Pohjoisen ulottuvuuden prioriteettialoilla päävastuu toiminnasta on yksityisellä elinkeinoelämällä. Yksityisrahoituksen osuus on ja tulee olemaan ratkaiseva esimerkiksi energia- ja telekommunikaatioverkkoja kehitettäessä.

Talouselämän edustajat ovat osallistuneet Helsingissä ja Tallinnassa järjestettyihin Business Forumeihin. Toivomme, että foorumit saavat jatkoa tulevien Unionin puheenjohtajien toimesta. Elinkeinoelämän aktiivinen kiinnostus näkyy myös tänään täällä Lappeenrannassa.

Metsän suhteellinen merkitys kansantaloudessa on tuskin missään suurempi kuin Pohjois-Euroopassa. Erityisesti Luoteis-Venäjällä on vielä suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Metsäasiat ovat olleet näkyvästi esillä Barentsin alueen yhteistyössä ja Suomi on panostanut yhteistyöhön myös kahdenvälisesti.

Sovimme pääministeri Kasjanovin kanssa Savonlinnassa, että ensi keväänä järjestettävän pääministeritapaamisen yhteydessä järjestetään erityinen kahdenvälinen metsähuippukokous. Siellä pohditaan kestävään metsätalouteen, puukauppaan ja metsäteollisuuden investointeihin liittyviä kysymyksiä.

Pohjoinen ulottuvuus ei ole vain EU:n pohjoisten jäsenmaiden asia. Lähtölaukaus tapahtui Luxemburgin puheenjohtajakaudella syksyllä 1997 ja Portugalin puheenjohtajuuden aikana kesällä 2000 sovittiin toimintaohjelmasta. Belgian puheenjohtajakaudella Pohjoisen ulottuvuuden toimeenpano etenee IT-alalla.

Itämeren valtioiden neuvoston IT-ministerit hyväksyivät kuukausi sitten Riiassa Pohjoisen e-ulottuvuuden toimintaohjelman vuosille 2001-04. EU:n komission jäsenellä Erkki Liikasella on ollut tässä työssä keskeinen merkitys. Tampereella järjestetään kolmen viikon kuluttua nk kick-off seminaari, jossa toimeenpano käynnistetään.

Suuret hankkeet kuten kaasuputket ja kuljetuskorridoorit ovat näkyvin osa Pohjoista ulottuvuutta. Meidän ei kuitenkaan tule unohtaa eri sektoreilla tapahtuvia pienempiä hankkeita, joilla on usein suuri alueellinen ja paikallinen merkitys. Useat kysymykset ovat yhteisiä sekä isoille yrityksille että pienille paikallisille tuottajille.

Läpinäkyvä hallinto ja ennustettava lainsäädäntö on tärkeintä sekä suurille että pienille yrityksille. Unionin tulevissa jäsenmaissa on tässä suhteessa edetty merkittävästi. Tämä on näkynyt Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan talouskasvussa ja niihin suuntautuvissa investoinneissa.

Myös Venäjällä on saatu paljon aikaan. Venäjän hallitus on lähtenyt voimakkaasti uudistamaan verotus- ja muuta yrityslainsäädäntöä. Yksityisen maanomistuksen sallivan lain hyväksyminen on tästä viimeinen konkreettinen näyttö. Federaatiotason uudistusten lisäksi on tärkeää, että myös Venäjän aluehallinnot tekevät voitavansa investointiympäristön parantamiseksi.

Suomen ja Venäjän välinen kauppa kasvaa ripeästi. Täällä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on osattu hyödyntää Venäjän muutosten avaamia mahdollisuuksia. Tulokset ovat näkyvissä niin perinteisen tavaraviennin, kuin logistiikkapalveluiden ja matkailun saroilla. Näistä asetelmista on hyvä jatkaa.

Suomen hallitus on yhdessä EU:n ja Venäjän kanssa pyrkinyt osaltaan panostamaan liikenteen ja rajanylityksen sujuvuuteen yhdessä Venäjän ja Euroopan Unionin kanssa. Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyö kelpaa malliksi, kun pohditaan Unionin uusien ulkorajojen viranomaiskäytäntöjä. Toivon, että jo pitkään rakenteilla olleet Imatra-Svetogorskin ja Salla-Kelloselän rajanylityspaikat saadaan mahdollisimman pian avatuiksi kansainväliselle liikenteelle. Toimiva raja on meidän kaikkien yhteinen etu.

Arvoisat kuulijat, Ruotsi korosti puheenjohtajuuskaudellaan tarvetta tehostaa eri alueellisten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä Pohjois-Euroopassa. Suomen aloitteesta eri alueellisten neuvostojen työskentelyä on jotehostettu. Tämä osaltaan helpottaa myös EU:n komission osallistumista niiden toimintaan aiempaa tehokkaammin.

Erityisesti toivon komission aktivoituvan Arktisessa neuvostossa, jossa komissiolla on merkittävää annettavaa mm ympäristö- ja tutkimuskysymyksissä.

Tanska on ilmoittanut Pohjoisen ulottuvuuden olevan puheenjohtajakautensa proiriteetteja. Pääministeri Poul Nyrup Rasmussen on korostanut, että Tanska tulee aktiivisesti edistämään arktista yhteistyötä.

Arktinen yhteistyö sitoo myös Yhdysvallat ja Kanadan yhteistyöhön pohjoisilla alueilla. Arktisen yhteistyön haasteet ovat globaaleja ja niihin vastaamiseen tarvitaan yhteistyötä yli Atlantin. Tämän vuoksi on tärkeää, että dialogia käydään myös Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Yhdysvallat on ilmoittanut jatkavansa jo edellisen hallituksen aloittamaa NEI-aloitetta (Northern European Initiative). Tämä on erittäin rohkaisevaa.

Tanska on myös ilmoittanut järjestävänsä korkean tason arktisen kokouksen Grönlannissa heinäkuussa ja Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksen syksyllä 2002. Tällöin on oikea aika pohtia uuden toimintaohjelman sisältöä.

Euroopan pohjoisosien kehittäminen ei ole mahdollista ilman riittäviä resursseja. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että Unionilla on jatkossakin tarvittavat taloudelliset resurssit. Unionin laajentuminen tulee entisestään korostamaan tätä.

Unionin laajenemisen myötä Pohjoisesta ulottuvuudesta tulee pitkälti Unionin ja Venäjän välistä toimintaa. Tämä edellyttää myös Pohjoisen ulottuvuuden ottamista Unionin ja Venäjän välisen dialogin pysyväksi asiakohdaksi. Tulen keskustelemaan tästä sekä EU:n komission, Venäjän hallituksen että muiden EU-maiden ja Itämeren alueen maiden johtajien kanssa.

Kaliningradin alueen ohella Murmanskin alue on ollut lisääntyneen mielenkiinnon kohteena. Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh kiinnitti huomiota Murmanskin ja muiden pohjoisten alueiden kehitykseen vieraillessaan Murmanskissa pari viikkoa sitten. Foorumimmepuheenjohtaja Esko Riepula johtaa myös nk Murmansk-prosessia, joka kiinnittää huomiota tämän alueen erityisongelmiin. Hyviä ideoita on kehitteillä. Haluan osoittaa erityisen kiitoksen rehtori Riepulalle hänen korvaamattomasta avustaan Pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi.

Kiitän myös kaupunginjohtaja Markku Anderssonia ja koko Lappeenrannan kaupunkia siitä sydämellisestä vieraanvaraisuudesta, josta saamme nauttia Foorumin aikana.

Lappeenranta on edelläkävijä Pohjoisen ulottuvuuden toimeenpanijana. Kaupunki on laatinut oman "Kaakkois-Suomen Pohjoisen ulottuvuuden strategian", jonka tavoitteena on edistää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden kansainvälistä yhteistoimintaa.

Olen iloinen siitä, että alueen yritysten, koulutuslaitosten kuten Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulun sekä satamien panos nostetaan strategiassa voimakkaasti esille. Kaakkois-Suomi haluaa kehittyä Euroopan Unionin ja Venäjän välisen alueellisen yhteistyön mallialueena. Uskon alueen tässä myös onnistuvan.

Ensimmäinen Pohjoisen ulottuvuuden Foorumi Oulussa oli menestys. Oulun jälkeen merkittävää edistystä on saatu aikaan IT-, ympäristö-, sosiaali- ja terveyssektoreilla sekä kansainvälisen rahoituksen kohdentamisessa. Tämän päivän ohjelma on tästä selkeä todiste.

Olen myös ilolla vastaanottanut viestejä siitä, että monessa kaupungissa on valmiutta ja halukkuutta isännöidä seuraavia kansallisia Pohjoisen ulottuvuuden foorumeja. Ensi vuonna suunnittelemme pidettäväksi ainakin kaksi foorumia; keväällä Kajaanissa ja syksyllä Porissa. Uskon, että näissä Foorumeissa edistytään entisestään Pohjoisen ulottuvuuden käytännön toimeenpanossa.