Raportti: Globaalihallinta ja tuloerojen kasvu lähivuosikymmenien haasteita
Globaalitalouden keskeiset haasteet liittyvät tuloerojen kasvuun sekä talouden ylikansalliseen hallintaan tarvittavien instituutioiden rakentamiseen. Kansallisella tasolla muutoskyvyn merkitys kasvaa. Kehittyvien talouksien, kuten Kiinan ja Venäjän, täytyy pystyä muuttamaan taloutensa rakenteita, jotta niiden vaurastuminen voi jatkua. Suomella on mahdollisuudet menestyä taloudellisesti myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin talouden valmiuksien jatkuvaa parantamista. Erityisesti työmarkkinoiden reagointikykyä pitää lisätä ja koulutusjärjestelmää kehittää edelleen.
Näin ennakoidaan tänään julkaistavassa Pellervon taloustutkimuksen talousneuvostolle laatimassa Globaalitalouden haasteita Suomelle vuoteen 2030 hahmottelevassa raportissa. Osaltaan hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua tukeva asiantuntijaraportti tarkastelee kansainvälisen talouden keskeisiä kehityskulkuja ja murroskohtia seuraavan kahden vuosikymmenen kuluessa ja pohtii Suomen mahdollisuuksia sopeutua niihin. Tiivis raportti poimii tarkasteluun valikoituja avainkysymyksiä ja näkökulmia, muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltain ongelmat sekä työ- ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät.
Talouskasvua ylläpitävä teknologinen kehitys tulee edelleen jatkumaan. Vaurauden lisääntymisen ohella talouden kasvuvauhdin vaihtelut kuitenkin voimistuvat. Talouden globaali integroituminen edellyttäisi toimivaa ylikansallista hallintaa, jollaisen aikaan saaminen hyvin erilaisten toimijoiden kesken on vaikeaa. Teknologinen kehitys ja kansainvälinen työnjako näyttäisivät vahvistavan työmarkkinoiden polarisoitumista ja tuloerojen kasvua kehittyneissä maissa.
Erityisesti työmarkkinoiden reagointikykyä pitää lisätä ja koulutusjärjestelmää kehittää. Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät sekä koulutustason yleistä nostamista että panostamista innovaatiotoimintaan pystyvien huippujen koulutukseen. Julkinen innovaatiopolitiikka ei saa olla liian ohjaavaa, vaan sen on keskityttävä innovoinnin edellytysten luomiseen yrityksissä. Kansalaisten keskinäinen ja talouden instituutioihin kohdistuva luottamus on tärkeä sopeutumista edistävä voimavara, jonka ei pidä antaa rapautua. Kansainvälisellä tasolla on Suomen edun mukaista edistää sekä globaalin yhteistyön vahvistamista että Euroopan unionin sisäisten rakenteiden kehittämistä.
Raporttiin sisältyy täydentävä kommenttikirjoitus, jonka on laatinut kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Tampereen ylipistosta. Haukkala suhtautuu pessimistisesti mahdollisuuksiin kehittää toimivaa globaalinhallintoa ja korostaa Venäjän merkitystä Suomelle. Haukkala tuo myös julki huolensa työmarkkinoiden polarisoitumisen mahdollisia yhteiskuntapoliittisista seuraamuksista.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Markus Lahtinen PTT, 050 491 3842, markus.lahtinen(at)ptt.fi
Professori Hiski Haukkala, TaY, 050 5822 173, hiski.haukkala(at)uta.fi
Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, VNK, 09 160 22177, pekka.sinko(at)vnk.fi