Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna luobaha iežas loahpparaportta stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoakkámii juovlamánu 4.beaivvi 2025. Komišuvdna lea gullan measta 400 sápmelačča ja diŋgon 25 sierra áššedovdi ráhkadan sierračilgehusa. Loahpparaportii gullet ávžžuhusat ja doaibmabidjoevttohusat.

Stáhtaráđđi ásahii Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna 2021 golggotmánu ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin. Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea leamaš doaimmastis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Komišuvnna doaibmaáigodat nohká dán jagi loahpas.  

Komišuvnna ásaheaddjibealit váldet vuostá raportta 

”Duohtavuohta- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus lea dehálaš, ahte diehtu ja ipmárdus sápmelaččain Suoma áidna eamiálbmogin lassána Suomas. Lea áigi divvut dan, mii lea sápmelaččaide vearrut ja eahpevuoiggalaš. Mii sávvat, ahte bargomet rahpá bálgá soabadii nu, ahte guokte álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat sáhttiba eallit nuppiideaskka gudnejahttimiin buori gaskavuođa ovttasbarggus”, deattuha komišuvnna ságadoalli Hannele Pokka.

”Háliidan giitit Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sihke komišuvnna čállingotti mearkkašahtti ja historjjálaš barggus. Komišuvnna bargui lea leamaš duođalaš dárbu. Loahpparaportii vuojulduvvo fuolalaččat ja dasa doaladuvvo ravddamus duođalašvuođain”, dadjá oaiveministtar Petteri Orpo.

"Giittán buohkaid dássáš barggus ja earenoamážit sápmelaččaid, geat vulge dán prosessii. Min ásaheaddjibeliid gánnáha váldit loahpparaportta duođalaččat: dasa gullá olu dehálaš ja máŋggabeallásaš diehtu, masa oahpásnuvvat. Dan vuođus min gánnáha ovttas vuorusteamet aktiivvalaččat dustet barggu ja huksegoahtit soabada. Dál lea áigi váldit atnui ođđalágán doaladumi sámi áššiide: boares doaibmavuogit eai šat reahkká”, gávnnaha sámedikki ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso.

”Nohkavaš njealji jagi áigge Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea gullan viidát sámi servoša viggamuššan čielggadit duohtavuođa. Mii sápmelaččat leat álgomuttu eahpeluohttámušas fuolakeahttá searvan dán bargui, luohttán prosessii ja addán albmosii min losimus muosáhusaideamet, mat odne luobahuvvon loahpparaporttas šaddet oinnolažžan”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Komišuvnna bargu lea leamaš máŋgga vuođas vearditmeahttun ja historjjálaš proseassa nu Suomas go máilmmisge. Komišuvnna ulbmilin lea leamaš árvvoštallat ja identifiseret sápmelaččaide čuohcán ja čuohcci vealaheami, riekterihkkumiid sihke suddadanpolitihka Suomas.

Komišuvdna lea maid lasihan diđolašvuođa sápmelaččain Suomas orru eamiálbmogin, earret eará iežas diŋgon čuovgagovvačájáhusa sihke guovtti dokumeantafilmma bakte.  

Komišuvnna čoakkádus:

• bargoeallinprofessor riektediehtaga doavttir Hannele Pokka
• boazoolmmoš ja fitnodatolmmoš Heikki Paltto
• hálddahusdiehtagiid magisttar, dutki Irja Jefremoff
• earkebisma emeritus, teologiija doavttir Kari Mäkinen
• universiteahttalektor emerita, servodatdiehtagiid doavttir Anni-Siiri Länsman

Komišuvnna barggu doarjjan lea doaibman čállingoddi, man váldočállin lea doaibman Ulla Aikio-Puoskari. 
Lassidiehtu Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnas: https://sdtsk.fi/ 

Komišuvnna loahpparaporta lea guovtteoasat. Vuosttaš oassi doallá sisttis komišuvnna doaibmabidjoevttohusaid. Raportta nubbi oassi lea ráhkaduvvon gullanmateriála analysa vuođul. Raportta nubbi oassi lea juhkkojuvvon viđa ollisvuhtii: giella, identiteahtta ja váldi, kulturárbi ja dálákultuvra, máŋggajienat Sápmi, árbevirolaš ealáhusat ja kultuvrrat doajáhagas sihke sámi servodat ja sámiid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suomas vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea riekti bajásdoallat ja ovdánahttit iežaset giela ja kultuvrra. Sámedikkis addojuvvon lága nuppástusat bohte vuoibmái borgemánus 2025.

Loahpparaportta allaáiggálaš luobaheapmi 

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna luobaha iežas loahpparaportta stáhtaráđđái, sámediggái ja nuortalaččaid siidačoakkámii juovlamánu 4. beaivve 2025. Luobahandilálašvuođa maŋŋel komišuvnna prográmma joatkahuvvá buohkaide rabas golmmabeaivásaš dáhpáhussan ovttasráđiid Baltic Circle -teáhterfestiválain, sámemusea Siiddain ja Álbmotteáhteriin. Álbmotteáhteris ja Siiddas šaddet historjjálaš dáhpáhusaid váldolávddit, main raporta ja dasa girjejuvvon muosáhusat lohkkojuvvojit jitnosii logiid lohkkiid rahčamušain 4.–6.12. Searvvušlaš jitnosii lohkama bastá čuovvut maid Yle Areenas.

Komišuvdna ordne iežas loahpahandilálašvuođa sámiid ruovttuguovllus Sámi kulturguovddáš Sajosis Anáris 16.12. diibmu 12–17.

Lassidieđut: Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ságadoalli Hannele Pokka t. 040 482 2772, Sámedikki ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394, nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297 ja spesiálaáššedovdi Nina Brander, stáhtaráđi kansliija, t. 0295 160 347

***

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio luovât loppâraportis 

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio luovât loppâraportis staatârááđán, sämitiigán já nuorttâlij sijdâčuákkimân juovlâmáánu 4. peeivi 2025. Komissio lii kuullâm masa 400 sämmilâžžâd já tiilám 25 jieškote-uv äššitobdei rähtim sierânâsčielgiittâssâd. Loppâraapoort siskeeld avžuuttâsâid já toimâiävtuttâsâid.

Staatârääđi asâttij Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio roovvâdmáánust 2021 oovtâstpargoost sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii lamaš pargostis jiečânâs já sorjomettum. Komissio toimâpaje nohá taan ive loopâst.

Komissio asâtteijeetááhuh vuástáväldih loppâraapoort

”Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees luhostume tááhust lii tehálâš, et tiätu já ibárdâs sämmilijn Suomâ áinoo algâaalmugin lassaan Suomâst. Mij tuáivup, et mii pargo liäkká pálgá sovâdân nuuvt, et kyehti aalmug, syemmiliih já sämmiliih, pyehtih eelliđ nubijdis kunnijâtmáin šiev oovtâstpargoost koskânis”, tiäddut komissio saavâjođetteijee Hannele Pokka.

” Mun halijdâm kijtteđ Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio já komissio čälleevievâ tehálii já historjálii pargoost. Komissio paargon lii lamaš tuođâlâš já korrâ tárbu. Loppâraportân uápásmuvvoo huolâlávt já uáli stuorrâ tuođâlâšvuođáin”, iätá uáiviminister Petteri Orpo.

"Mun kiijtám puohâid taan räi porgum pargoost já eromâšávt sämmilijd, kiäh vuolgii fáárun taan prosesân. Mij asâtteijeetááhuh ferttip väldiđ loppâraapoort tuođâst: tot siskeeld ennuv tehálii já maaŋgâpiälásii tiäđu, moos uápásmuđ. Ton vuáđuld mijjân vist lii pyeri oovtâst tääl riemmâđ aktivlávt paargon já rähtiškyettiđ soovâd. Tääl lii äigi väldiđ kiävtun uđđâlágán jurdâččem sämiaašijn: puáris toimâmvyevih iä innig rijttáá”, pááhud sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso.

”Moonnâm neelji ive ääigi Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii kuullâm vijđáht sämisiärváduv já viggâm čielgiđ tuotâvuođâ. Mij sämmiliih lep algâmudo epiluáttámušâst huolâhánnáá uásálistám taan paargon, luáttám prosesân já muštâlâm almosávt lusis vuáttámušâidân-uv, moh onne luovâttum loppâraportist šaddeh uáinusân”, iätá nuorttâlij luáttámušolmooš Veikko Feodoroff.

Komissio pargo lii maaŋgânáál áinoošlajâsâš já historjálâš proosees nuuvt Suomâst ko maailmist. Komissio mittomeerrin lii lamaš árvuštâllâđ já aiccâđ sämmilijd čuoccâm já čyeccee olgoštem, vuoigâdvuođâi luávkkáámijd já assimilaatiopolitik Suomâst.

Komissio lii meid lasettâm tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâst ässee algâaalmugin, iärrás lasseen tiilájum čuovâkovečáitálduv já kyevti dokumentelleekove peht.

Komissio čokkiittâs:

• pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka
• puásuituállee já irâtteijee Heikki Paltto
• haldâttâhtiettui maister, totkee Irja Jefremoff
• arkkâpispe emeritus, teologia tuáhtár Kari Mäkinen
• ollâopâttâhlehtor emerita, ohtsâškoddetiettui tuáhtár Anni-Siiri Länsman

Komissio pargo toorjân lii toimâm čälleeviehâ, mon váldučällen lii toimâm Ulla Aikio-Puoskari. Lasetiäđuh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiost: https://sdtsk.fi/ 

Komissio loppâraapoort lii kyevtiuáság. Uási I siskeeld komissio toimâiävtuttâsâid. Raapoort uási II lii rahtum kuullâmamnâstuv analyys vuáđuld. Raapoort uási II lii juohhum viiđâ olesvuotân: kielâ, identitet já väldi, kulttuurärbi já tááláš kulttuur, maaŋgâjienâg Säämieennâm, ärbivuáváliih iäláttâsah já kulttuureh nubástusâi oovdâst sehe sämmilii ohtsâškode já sämmilij pyereestvaijeem.

Sämmilij sajadâh algâaalmugin lii torvejum Suomâst vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämitiggeest adelum laavâ nubástusah šoddii vuáimán porgemáánust 2025.

Loppâraapoort juhlálâš luovâttem

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio luovât loppâraportis staatârááđán, sämitiigán já nuorttâlij sijdâčuákkimân juovlâmáánu 4. peeivi 2025. Luovâttemtilálâšvuođâ maŋa komissio ohjelm juátkoo puohháid ávus kuulmâpiäivásâžžân tábáhtummeen oovtâstpargoost Baltic Circle -teatterfestivaláin, sämimuseo Siidain já Aalmuglâšteatteráin. Aalmuglâšteatterist já Siidast šaddeh historjálij tábáhtusâi válduläävdih, main raapoort já toos kirjejum feeriimeh lohhojeh jiänusân luuvij lohhei vuoimijguin 4.-6.12. Siärváduvlâš jiänusân luuhâm puáhtá čuávvuđ meid Yle Areenast.

Komissio uárnee loppâtilálâšvuođâs sämmilij päikkikuávlust Sämikulttuurkuávdáš Sajosist Anarist 16.12. tijme 12–17.

Lasetiäđuh: Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio saavâjođetteijee Hannele Pokka p. 040 482 2772, Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394, nuorttâlij luáttámušolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297 já sierânâsäššitobdee Nina Brander, staatârääđi kanslia, p. 0295 160 347

Liŋkkat: 
Komišuvnna loahpparaporta 
Govat dilálašvuođas
Kommišuvnna johtâheaddji Hannele Pokka sárnig tapahtumân
Oaiveministtar Orpo sáhkavuorru dilálašvuođas
Sámedikki sadjásaš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru dilálašvuođas
Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroffa sáhkavuorru dilálašvuođas

***

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio luõvat lopprapoortâs 

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio luõvat lopprapoortâs riikksuåvtõʹsse, Sääʹmtegga da Saaʹmi siidsåbbra rosttovmannu 4. peeiʹv 2025. Komissio lij kuullâm miâlggâd 400 säʹmmla di tiʹllʼjam 25 jeeʹres äʹšštobddji tuejjeem pååđčiõlǥtõõzz. Loppraportt âânn seʹst siâzztõõzzid da tåimmeʹtǩǩõõzzid.

Riikksuåvtõs piiji Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio kålggmannust 2021 õhttsažtuâjast Sääʹmtiiʹǧǧin da Saaʹmi siidsåbbrin. Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij leämmaž toiʹmmjummšeʹstes jiõččnaž da čõnnsâʹttem. Komissio tåimmpââʹjj poott tän eeʹjj looppâst. 

Komissio piijjâm instituutio vuâsttaväʹldde lopprapoort.

”Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss oʹnnstummuž peäʹlnn lij vääžnai, što teâtt da fiʹttjõs säʹmmlain Lääʹddjânnam oʹdinakai alggmeeran lâssan Lääʹddjânnmest. Lij äiʹǧǧ koʹrjjeed tõn, mii lij säʹmmlaid puästtad da pannvuõiggâdvuõđlaž. Tuäivvap, što mij tuâjj ääʹvad pälggaz suåvâdvuõʹtte nuʹtt, što kueʹhtt meer, läʹddla da säʹmmla, vuäiʹtte jieʹlled kuõiʹmeez ciistâst ââʹneeʹl šiõǥǥ õhttsažtuâjast kõskkneez”, teäddad komissio saaǥǥjååʹđteei Hannele Pokka.

”Haaʹlääm späʹssbõõššâd Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio di komissio piisarkååʹdd miârkteei da historiallaš tuâj ooudâst. Komissio tuõjju lij leämmaž tuõđmeâldlaž tarbb. Lopprapoʹrtte puäʹđet tobdstõõttâd tärkka da tõõzz šiõhttlõõđât samai tuõđâst”, särnn väʹlddminister Petteri Orpo. 

"Späʹssbõõžžam pukid tänräjjsaž tuâjast da jeäʹrben säʹmmlaid, kook vuõʹlǧǧe mieʹldd tän prosessa. Mij komissio piijjâm instituutio õlggâp ååʹn väʹldded rapoort tuõđâst; tõt âânn seʹst jiânnai tääʹrǩes da määŋgpeällsaž teâđ, koozz tobdstõõttâd. Tõn vuâđald meeʹst lij pueʹrr õõutâst ååʹn vuârsteen reâuǥškueʹtted aktiivlânji da raajškueʹtted suåvâdvuõđ. Ååʹn lij äiʹǧǧ väʹldded ââʹnnma ođđnallšem fiʹttjõõzz sääʹmaaʹššid: vuäʹmm toiʹmmjemnääʹl jie teänab riʹjtte", tuâtt Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso.

”Mõõnnâm neellj eeʹjj ääiʹj Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij kuullâm veiddsânji sääʹmõutstõõzz põõrǥeeʹl čiõlǥted tuõttvuõđ. Mij säʹmmla leäʹp alggmääʹtt luõʹttjeteʹmesvuõđâst huõlǩani vuässõõttâm tän tuõjju, luõʹttjam prosessa da ouddam õlmmsa še loʹsses ǩiõččlâsttmõõžžeen, kook täʹbbe luõvtum lopprapoortâst puäʹtte kuâsttjeeʹjen”, ceälkk saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff.

Komissio tuâjj lij leämmaž määŋgnalla oʹdinaknallšem da historiallaš proseʹss nuʹtt Lääʹddjânnmest ko še maaiʹlmest. Komissio vueiʹvvmieʹrren lie leämmaž ärvvtõõllâd da aiccâd säʹmmlaid ohjjõõvvâm da ohjjõõvvi čårstummuž, vuõiggâdvuõttneuʹrrummšid di suddeempolitiikk Lääʹddjânnmest.

Komissio lij še lââʹzztam tieʹttemvuõđ säʹmmlain Lääʹddjânnmest jälsteei alggmeeran, jeäʹrbi mieʹldd komissio tiʹllʼjem snimldõkčuäjtõõzz di kueiʹt dokumeʹnttjieʹllikaart pääiʹǩ.

Komissio norrõs:

• reâuggjieʹllemprofessor, vuõiggâdvuõtt-tiõtti dåhttar Hannele Pokka
• puäʒʒhoiʹddjeei da põõrǥâsneǩ Heikki Paltto
• vaaldâšmtiõttji maister, tuʹtǩǩeei Irja Jefremoff
• aaʹrhelpispp emeritus, teologia dåhttar Kari Mäkinen
• universiteʹttlehtor emerita, õhttsažkåʹddtiõttji dåhttar Anni-Siiri Länsman

Komissio tuâj tuärjjan lij toiʹmmjam piisarkåʹdd, koon väʹlddpiisren lij tåimmam Ulla Aikio-Puoskari. Lââʹssteâđ Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissiost: https://sdtsk.fi/

Komissio loppraportt lij kueiʹtvuässʼsaž. Vueʹss I âânn seʹst tåimmeʹtǩǩõõzzid. Rapoort vueʹss II lij tuejjuum kuullâmaunstõõzz analyys vuâđald. Rapoort vueʹss II lij juõkkum viiđ obbvuõʹtte: ǩiõll, identiteʹtt da väʹldd, kulttuuräʹrbb da ânnʼjõžkulttuur, määŋgjiõnnsaž Sääʹmjânnam, äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj da kulttuur morddsest di sääʹmõhttsažkåʹdd da säʹmmlai pueʹrrvââjjmõš.

Säʹmmlai sââʹjj alggmeeran lij raavuum Lääʹddjânnmest vuâđđlääʹjjest. Vuâđđlääʹjj 17 § 3 momeeʹnt mieʹldd säʹmmlain alggmeeran lij vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da oouʹdeed jiijjâz ǩiõl da kulttuur. Sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj muttâz pueʹtte viõʹǩǩe påʹrǧǧmannust 2025.

Lopprapoort prääʹznkallaš luõvtummuš

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio luõvat lopprapoortâs riikksuåvtõʹsse, Sääʹmtegga da Saaʹmi siidsåbbra rosttovmannu 4. peeiʹv 2025. Luõvtemšõddmõõžž mâŋŋa komissio programm juätkkai pukid äävas kooumpeivvsaž šõddmõššân õhttsažtuâjast Baltic Circle -teatterfestivaalin, sääʹm-museo Siidain da Meersažteatteeʹrin. Meersažteatteeʹrest da Siidast puäʹtte historiallaš šõddmõõžži väʹlddkriiʹlc, koin looʹjji mieʹldd jeeʹres lookki låʹǩǩe jiõnnsa rapoort da tõõzz ǩeeʹrjtum ǩiõččlâsttmõõžžid 4.–6.12. Õutstõõzzlaž jiõnnsa lookkmõõžž pâstt seuʹrrjed še Yle Areenast.

Komissio reäšš ǩiõrǥtemšõddmõõžžâs säʹmmlai dommvuuʹdest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest 16.12. čiâss 12–17.

Lââʹssteâđ: Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio saaǥǥjååʹđteei Hannele Pokka, teʹl. 040 482 2772, Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso, teʹl. 040 687 3394, saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, teʹl. 050 396 1297 da spesiaaläʹšštobddi Nina Brander, riikksuåvtõõzz kanslia, teʹl. 0295 160 347

Liiŋk: 
Komissio loppraportt 
Snimldõõǥǥ šõddmõõžžâst
Kommišuvnna johtâi Hannele Pokka sârnid tâbbâttumân
Väʹlddminister Orpo saakkvuârr šõddmõõžžâst 
Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso saakkvuârr šõddmõõžžâst 
Saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodorooff saakkvuârr šõddmõõžžâst