SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen Vaasassa 1.5.2001
Vaasa merkitsee monille suomalaisille maamme vapauden tyyssijaa. Täältä lähdettiin valkoisena armeijana vapaussotaan. Silloiset jääkärit ja talonpoikaiskotien nuoret miehet toimivat hyvässä uskossa. Yhtä lailla hyvässä uskossa taistelivat punaisten puolella tuhannet miehet ja naiset, jotka vaativat itselleen kansalaisten perusoikeuksia.
Valkoisten ja punaisten yhteentörmäyksestä tuli sisällissota. Sellaiset ovat sodista julmimpia, niin meilläkin. Suomeen rakennettiin Euroopan ensimmäiset keskitysleirit.
Suomalaiset ovat tehneet sovinnon keskenään. Yhtenäisenä kansakuntana taisteli ja maamme itsenäisyys pelastettiin toisen maailmansodan melskeissä. Silloin ei puolustettu vain maita ja mantuja, vaan ennen kaikkea yhteisiä vapauden ja demokratian arvoja.
Aldrig förr i mänsklighetens historia har demokratin och de mänskliga rättigheterna värderats så högt som nu i början av det 21. århundradet. Förra århundradet var de stora ideologiernas, konkurrerande system århundrade. Extrem renlärighet ledde till förintelse av tiotals miljoner människor i händerna av fascistik och kommunistisk diktatur.
Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eivät demokratia ja ihmisoikeudet ole olleet yhtä suuressa arvossa kuin 21. vuosisadan alkaessa. Viime vuosisata oli suurten ideologioiden, kilpailevien järjestelmien vuosisata. Äärimmilleen viety oikeaoppisuus johti kymmenien miljoonien ihmisten tuhoutumiseen fasistisen ja kommunistisen diktatuurin jaloissa.
Uusi vuosisata on toivoa täynnä. Yhteistyö laajenee. Kiina ja Venäjä ovat tulossa mukaan sekä vapaakauppaan että kansainväliseen demokraattiseen yhteisöön. Asevarustelu ei enää hallitse kansainvälisiä suhteita. Ihmisoikeuksien puolesta ollaan valmiita toimimaan niin kuin muun muassa Balkanilla tänä päivänä tehdään.
Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta edistyminen kohti yhteisten arvojen maailmaa on hidasta ja takaiskuja tulee jatkuvasti. Globalisaatio, maailmantalouden yhdentyminen yhdeksi markkina-alueeksi, etenee monien kriisien kautta. Se nostaa ihmiskunnan suuren enemmistön elintasoa, mutta paljastaa myös suuret elintasoerot.
Enemmän kuin koskaan aikaisemmin tarvitaan nyt yleismaailmallista edistyksellisten voimien yhteistyötä. Siihen sopii hyvin erilainen aktivismi niin kauan kuin pysytään laillisten ja väkivallattomien keinojen puitteissa. Todellinen haaste on kuitenkin laajan yhteistyön rakentamisessa sellaisten poliittisten voimien kesken, jotka maltilliselta linjalta haluavat luoda vastapainon hallitsemattomille markkinavoimille.
Globaaleista poliittisista liikkeistä sosialidemokratialla on parhaat mahdollisuudet koota keskihakuisesti puolueita ja työmarkkinajärjestöjä puolustamaan työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia sekä suunnittelemaan markkinoiden ohjaamista. Se vaatii sekä tiiviimpää yhteistyötä että YK-järjestelmän vahvistamista.
Suomalaisia syyllistävä, elitistinen globalisaation vastustaminen ei johda mihinkään. Perimmäinen ongelma köyhyyden takana on demokratian puute, korruptio, hallinnon keskittyminen ja etniset ristiriidat. Sitä ei voida ratkaista rahan siirrolla.
Finland har under sitt sexåriga EU-medlemskap funnitsin plats i det nya Europa. Vi har kunnat trygga våra nationella intressen, särskilt stödet till jordbruket och finansieringen av regionalpolitiken, så fullständigt som över huvud taget möjligt. Finland har också kunnat starkt påverka EUs politik, bl.a. skapandet av kapacitet till krishantering och utvecklandet av EUs relationer till Ryssland.
Medborgarnas välmående är värt mål i regeringens, ämbetsmännens och riksdagens dagliga arbete med EU-frågor. Det gäller frågor som bekämpningen av internationell brottslighet, framtiden av det nordliga Europa såsom öppenheten och miljön.
Suomi on kuudessa vuodessa löytänyt paikkansa uudessa Euroopassa. Meidän kansalliset etumme, nimenomaan maatalouden tuki ja aluepolitiikan rahoitus EU:lta, on viimeisen päälle turvattu. Toisaalta Suomi on vaikuttanut voimakkaasti EU:n politiikkaan, muun muassa. yhteisen kriisinhallintakyvyn luomiseen ja Venäjän suhteiden kehittämiseen.
Nimenomaan kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus on päämäärämme siinä jokapäiväisessä työssä, jota hallitus, virkamiehet ja eduskunta tekevät EU-asioissa.
Tampereella lokakuussa 1999 sovittiin EU:n yhteistyön tiivistämisestä kansainvälisen rikollisuuden vastaisessa toiminnassa, maahanmuuttopolitiikassa ja oikeusalalla.
Helsingissä marraskuussa 1999 pidetyssä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa silloinen pääministeri Vladimir Putin esitteli Venäjän EU-poliittisen ohjelman ja nosti pohjoisen ulottuvuuden keskeiseen asemaan.
EU:ssa ollaan parhaillaan hyväksymässä uutta avoimuussäädöstä, joka noudattaa pitkälle suomalaista käytäntöä. Ympäristöasiat on pohjoismaisten EU-maiden toimesta nostettu listan kärkeen.
Kansalaisten suurin huoli on tänäkin päivänä vielä korkealla tasolla oleva työttömyys. Se on nyt yhdeksässä prosentissa ja edelleen laskussa koko maassa.
Työttömyys laskee, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuret. Siksi aluepolitiikkaa on tehostettava monipuolisilla toimilla. Mikään yksittäinen temppu ei pysäytä muuttoliikettä, sillä uusien työpaikkojen on oltava kestäviä maailmantalouden puitteissa. Suomen maatalousvaltaiselta ajalta peräisin oleva aluerakenne ei voi jäädä ennalleen.
Maataloudessa siirrytään tällä vuosikymmenellä sellaiseen tilarakenteeseen, joka turvaa viljelijälle toimeentulon. Se tarkoittaa perheviljelmää, joka on myös EU:n maatalouspolitiikan malli. Sitä on yhdessä puolustettava yhteistä maatalouspolitiikkaa kehittämällä.
Maan eri osissa tarvitaan nyt ennakkoluulotonta yhteistyötä aluekeskusten ympärillä, seutukunnissa ja maakuntarajojen yli. Laajalla Pohjanmaalla pätevät samat lainalaisuudet kuin muualla maailmassa: keskusten on verkostoiduttava keskenään, mikäli aikovat menestyä kilpailussa pääkaupunkiseudun kanssa.
Merenkurkun yhteistyön mahdollisuuksia ei ole vielä lähestulkoonkaan käytetty täysimääräisesti hyväksi. Suomen Agenda 2000 -päätöksessä ajama Interreg -rahoituksen lisäys tulee hyvään käyttöön.
Uuden yrittäjän saaminen Merenkurkun laivaliikenteeseen on suuri asia. Valtio antaa tukensa, toivotamme liikenteelle menestystä.
Uuden aluepolitiikan mukaista yliopistotason koulutusta tullaan jatkossakin kehittämään Vaasassa ja muualla Pohjanmaalla.
Suomi on noussut erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti maailman kärkijoukkoon. Emme ole vain yksi maailman kilpailukykyisimmistä, vaan myös sosiaalisesti, hyvinvointivaltiona, maailman huipputasolla. Hyvinvointivaltio on pelastettu, sitä ei ajeta alas vaan päinvastoin, sitä vahvistetaan, kun esikoulu toteutetaan, hammashuolto laajennetaan koko väestöön ja kunnat saavat lisää voimavaroja mielenterveystyötä ja kouluja varten.
Vahvan talouden ansiosta me voimme vastata sekä tuleviin että ajankohtaisiin haasteisiin.
Me voimme velkaa lyhentämällä varmistaa sen, että kymmenen vuoden kuluttua ja siitä eteenpäin Suomessa voidaan huolehtia vanhenneesta väestöstä, suurista ikäluokista.
Me voimme panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen tulevaisuuden työpaikkojen turvaksi.
Me voimme jatkaa työn verotuksen keventämistä.
Me voimme tarpeen vaatiessa tukea kasvua ja työllisyyttä valtion budjetin kautta.
Me voimme sijoittaa valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen.
Me voimme parantaa hyvinvointipalveluja siellä, missä puutteita havaitaan niin kuin terveydenhuollossa.
Me voimme jatkaa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn vaatimia erityistoimenpiteitä.
Kaiken tämän me voimme tehdä, jos toimimme maltillisesti, panemalla asiat tärkeysjärjestykseen. Yli kaiken käy silloin työllisyys, niin lähiajan kuin tulevakin, sillä se on avain myös köyhyysongelman ratkaisemiseen.
Hallitus tulee lähikuukausina tekemään tärkeitä päätöksiä köyhyyden torjunnasta, kuntien peruspalvelujen turvaamisesta, aluepolitiikasta sekä puolustuksen kehittämisestä. Mikään näistä asioista ei uhkaa hallitusyhteistyötä. Hallituspuolueiden on vain huolehdittava siitä, että kullakin niistä on sekä oma kantansa että myös neuvotteluvalmiutta.
Politiikassa on aina vaihtoehtoja, niin asioiden hoidossa kuin henkilöissäkin. Yhtä ei kuitenkaan korvaa mikään - se on yhteistyön pääoma.
Laajalla poliittisella ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä Suomi on nostettu lamasta. Asiat on saatu hallintaan. Luottamus parempaan tulevaisuuteen on vahvistunut. Tästä on hyvä jatkaa.
Nyt tarvitaan itsetunnon nostamista koko työväenliikkeessä. Se ei onnistu hakemalla lainavaatteita, jotta näyttäisimme paremmilta parempia ihmisiä suosivissa medioissa. Me saamme voimaa aatteestamme, ennen meitä syntyneestä, joka myös jälkehemme jää. Me saamme voimaa toisistamme, ennen muuta niistä, jotka omalla esimerkillään, pyyteettömällä elämäntyöllään, ovat rakentaneet paremman isänmaan.