Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia
Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.
Suomessa on 1960-luvulta lähtien tuotettu säännöllisesti arvioita toimialojen ja ammattien työvoimatarpeen tulevasta kehityksestä, ja näitä arvioita on käytetty muun muassa ammatillisesti eriytyneen koulutuksen mitoituksen tukena. Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Demos Helsingin tutkijoiden laatimassa selvityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu kattavasti kansallisen työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin historiallista kehitystä ja ennakointihankkeiden pohjalta julkaistujen raporttien laatua.
Selvityksessä esitetään, että jatkossa ennakointiraporttien laadinnassa ja arvioinnissa voitaisiin tukeutua arviointikehikkoon, joka koostuu neljästä ennakointitiedon laadun ulottuvuudesta: läpinäkyvyys, uskottavuus, toiminnallistaminen ja lukijaystävällisyys. Tätä kehikkoa vasten vuosina 1979–2021 julkaistut ennakointiraportit ovat olleet pääosin laadukkaita, joskin eri aikakausina julkaistuissa raporteissa tunnistetaan hieman erilaisia laatuun liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Eräänä tähänastisen ennakointitiedon raportoinnin puutteena on ollut se, ettei se ole tarjonnut riittävästi tietoa ennakoinnin apuna käytettyjen laskentamallien rakenteen ymmärtämiseksi tai laskelmien toistamiseksi. Ennakointiraportit ovat myös olleet liian yksityiskohtaisia palvellakseen hyvin ennakointitiedon laajempaa leviämistä ja soveltamista yhteiskunnassa. Näihin puutteisiin vastaamiseksi ennakointitietoa voitaisiin jatkossa raportoida eri muodoissa eri kohderyhmille – ennakointitiedon soveltajille, ennakoinnin arvioitsijoille ja kehittäjille sekä suurelle yleisölle – näiden ryhmien tarpeiden palvelemiseksi.
Ennakointitiedon arviointia ja soveltamista voitaisiin myös tukea siten, että raportoinnissa tarjottaisiin nykyistä enemmän tietoa aiempiin ennakointihankkeisiin nähden tapahtuneista muutoksista menetelmissä ja aiempien ennakointitulosten osuvuudesta.
Raportoinnin ohella kansalliseen osaamistarpeen ennakointijärjestelmään liittyy monia muita kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että opetushallinnon viranomaisten jo vuosikymmenten ajan koulutusmitoituksen apuna käyttämien laskentamenetelmien vaihtoehdoista tulisi käydä avointa keskustelua.
”On tärkeää pohtia, kannattaisiko koulutuksen mitoituksessa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa tietoa eri koulutusasteilta ja -aloilta valmistuneiden työmarkkinatilanteen kehityksestä hyvin epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan”, toteaa selvityshankkeen vetäjä, tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 040 940 2916, etunimi.sukunimi(at)labore.fi, perustaja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki, etunimi.sukunimi(at)demoshelsinki.fi, p. 050 534 4241, sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.