Hyppää sisältöön

Selvitys: Vaikuttavassa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat strategiset valinnat, monimuotoinen teknologiakehitys sekä pitkäjänteinen yhteistyö

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 3.5.2024 9.01
Tiedote 210/2024

Teknologiset läpimurrot sekä niistä nousevat innovaatiot ovat kriittisessä asemassa aikamme yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Toukokuun 3. päivänä julkaistun selvityksen mukaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla voidaan tavoitteellisesti määrittää yhteistä suuntaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tukea teknologioiden avointa, monimuotoista ja vastuullista kehitystä sekä niiden hyödyntämistä käytännön ratkaisuissa. Keskeinen edellytys on pitkäjänteinen yhteistyö, jossa julkisella hallinnolla on tärkeä rooli mahdollistajana ja kannustajana.

Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategiset tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa- hankkeessa selvitettiin tapoja edistää suomalaisen yhteiskunnan strategisia tavoitteita nousevat teknologiat huomioiden. Työssä pureuduttiin teknologianeutraliteetin periaatteen sisältöön sen toivottujen seurausten vahvistamiseksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ja vaikuttavuuden lisäämiseksi suomalaisessa TKI-toimintaympäristössä.

Keskeinen havainto on, että teknologianeutraliteetin periaatetta ei tulisi nähdä päämääränä vaan välineenä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Kun periaatteella edistetään teknologiakehityksen monimuotoisuutta ja avointa kilpailua, se on sovitettavissa yhteen myös yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämisen ja vaikuttavuuden kanssa.

Työssä laadittiin vaikuttavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan periaatteet, toimintamalli ja toimenpidesuositukset, joiden avulla voidaan edistää suomalaisen yhteiskunnan strategisia tavoitteita, tukea monimuotoista teknologiakehitystä sekä tukea ja suunnata yhteistyötä eri sektorien toimijoiden välillä.

Teknologianeutraliteetti tulisi nähdä välineenä, ei päämääränä

Suomen kokoisessa maassa on tehtävä valintoja, joilla pystytään ohjaamaan rajattujen resurssien mielekästä käyttöä ja vahvistamaan kilpailukykyä. 

Selvityksen perusteella teknologianeutraliteetin käsitteellä on ainakin kolme eri merkitystä:

  1. teknologisen avoimuuden mahdollistaja;
  2. markkinadynamiikan hyötyjen lisääjä sekä;
  3. teknologisen monimuotoisuuden edistäjä yhteiskunnallisesti.

Teknologianeutraaliteetin vaikutukset riippuvat asiayhteydestä ja niiden yksiselitteinen arviointi on hankalaa. Yhtäältä periaate voi usein olla järkevä sääntelyn alkupiste, sillä se voi edistää sääntelyn pitkäjänteisyyttä, ennakoitavuutta ja tasapuolisuutta. Toisaalta rahoituksen suuntaamisessa voidaan tehdä kohdennettuja valintoja yhteiskunnallisten tavoitteiden vauhdittamiseksi. Keskeisin havainto selvitystyön pohjalta on, että teknologianeutraliteetin periaate tulisi nähdä välineenä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden määrittelemiseksi ja saavuttamiseksi, ei itsessään päämääränä.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintamalli yhdistää strategiset tavoitteet ja monimuotoisen teknologiakehityksen 

Suomella on mahdollisuus suunnata tutkimus- ja innovaatiopolitiikka vastaamaan yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja nostaa näin kilpailukykyä. Tämä on ajankohtaista nyt, kun valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta nostetaan merkittävästi ja tutkimus- ja innovaationeuvoston roolia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisessa uudistetaan.

Vaikuttava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka luo yhteistä suuntaa ja ennustettavuutta TKI-toimijoiden välille strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, edistää teknologista avoimuutta ja monimuotoisuutta sekä parantaa teknologisten ratkaisujen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Keskeistä on keskustella laajasti TKI-toimijoiden kanssa valinnoista sekä perustella ne avoimesti. Näin valittua suuntaa voidaan oppien kertyessä tarvittaessa tarkastella uudelleen.  

Selvityksessä on laadittu vaikuttavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintamalli, joka sisältää kuusi eri toimintoa. Ne korostavat jaettua ymmärrystä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategisista tavoitteista ja valinnoista, pitkäjänteistä yhteistyötä, teknologiaennakointia, kokeilevaa teknologiakehitystä, yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia sekä oppimista. Nousevat teknologiat tai uudet teknologiayhdistelmät tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tarjoaa keinoja näihin mahdollisuuksiin tarttumiseksi. 

Hankkeen toteuttivat yhdessä Demos Helsinki, Aalto-yliopisto ja 4Front.

Lisätietoja: konsortion johtaja Katri Sarkia, Demos Helsinki, p. 050 528 1070, [email protected], asiantuntija Vera Djakonoff, Demos Helsinki, p. 040 539 3751 [email protected] sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 064 008, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.