Pääministerin ilmoitus eduskunnalle hallituksen politiikasta 2004

Arvoisa puhemies,

Suomi on kovien haasteiden edessä. Väestömme ikääntyy Euroopan ennätysvauhtia. Samaan aikaan paljon puhuttu globalisaatio muokkaa elämisemme ehtoja.

Talouden kansainvälistyminen ei ole mikään uusi ilmiö. Pohjimmiltaan se vain jatkaa Suomen talouden rakennemuutosta, elinkeinoelämämme kansainvälistymistä ja vahvistumista. Mutta samalla se jatkaa syviä muutoksia täällä Suomessa.

Perinteisen tavaratuotannon ja alkutuotannon työpaikat vähenevät maassamme ja on itsestämme kiinni, pystymmekö luomaan korvaavia työpaikkoja huippuosaamista vaativilla aloilla ja palvelusektorilla. Yksi onnistumisen avain on siinä, että kykenemme vahvistamaan asemaamme tietoyhteiskuntakehityksen eturivissä.

Myös ikärakenteen muutos muokkaa voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa lähivuosien aikana. Työmarkkinoilta poistuu jo tänä vuonna enemmän väkeä kuin uusia ikäluokkia tulee tilalle. Eläkeikäisen väestön määrän arvioidaan puolestaan lisääntyvän yli puolella miljoonalla hengellä vuoteen 2030 mennessä.

Ikääntymisen vaikutuksiin reagoimiseksi hallitus valmistelee selonteon väestörakenteen muutoksesta. Se tulee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.

Suurten ikäluokkien eläköityminen tarjoaa samalla tilaisuuden ajatella asioita uudelleen. Hallitus aikoo käyttää tätä mahdollisuutta jatkamalla viime vaalikaudella aloitettua valtion toimintojen alueellistamista ja parantamalla julkisen hallinnon tuottavuutta.

Toinen Suomen kohtalonkysymys on, kuinka vastata menestyksellä maailmantalouden murrokseen. Se on alkanut toden teolla ja ennakoitua vahvemmin tuntua myös suomalaisen tuotannon pitkän ajan kilpailukyvyssä. On tärkeää säilyttää Suomi houkuttelevana tuotantopaikkana.

Globalisaation uutta vaihetta leimaa sekä laadullinen että määrällinen muutos. Laadullisesti kyse ei ole enää pelkästään teollisen tuotannon, vaan yhä useammin myös palvelutoimintojen ja tuotekehityksen siirtymisestä halvempien kustannusten maihin. Määrällisesti tarkastellen maailmantalouden murroksen leimallinen piirre on jättivaltioiden Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän - eli yli 2 miljardin ihmisen - liittyminen osaksi vapaaseen vaihdantaan perustuvaa markkinataloutta.

Valtioneuvoston kanslia käynnisti äskettäin selvityksen nopeasti kasvavien talouksien nousun vaikutuksista Suomen talouden eri toimialojen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Selvitämme, minkälaisella yhteiskuntapolitiikalla suomalainen työ ja tuotanto pärjää parhaiten tässä maailmantalouden murrosvaiheessa. Myös ulkoministeriö valmistelee omaa globalisaation hallintaa koskevaa selvitystään.

Viime vuosikymmenen puolivälissä, EU-jäsenyyden alla, Suomessa valmistauduttiin muuttuvaan toimintaympäristöön panostamalla mittavasti hallinnon, politiikan ja talouden avaintoimijoiden valmiuksien rakentamiseen. Suomelle luotiin koulutukseen ja osaamiseen perustuva toimintastrategia, jonka osana oli voimakas panostus tutkimukseen ja kehitystoimintaan.

Nyt tarvitaan samantyyppinen kansallinen ponnistus nopeasti kasvavien talouksien nopean ja ilmeisen pysyvän nousun johdosta. Koulutuksen ja osaamisen strategiaa on syytä jatkaa. Kyse ei ole vain haasteesta, vaan myös mahdollisuuksista ja siitä, miten näitä mahdollisuuksia parhaiten pystymme hyödyntämään. Toivon, että eduskunta antaa aiheesta käytävään yhteiskunnalliseen vuoropuheluun vahvan panoksen.

Meidän on myös hyödyllistä vaihtaa myös lähimpien naapureidemme, erityisesti Ruotsin, kanssa kokemuksia siitä, kuinka pohjoismainen hyvinvointimalli kykenee vastaamaan talouden kansainvälistymisen haasteeseen.

Hallitus antaa kevätistuntokaudella 2004 eduskunnalle selonteon työelämän ja elinkeinoelämän kehityksestä sekä yritysten toimintatapojen ja ympäristön muutoksista. Tässä selonteossa on tarkasteltava työelämän kehittämistä myös osana hallituksen globalisaatiostrategiaa.

Herra puhemies,

hallituksen talouspolitiikan päätavoite on palauttaa talouskehitys kolmen hitaan kasvun vuoden jälkeen kestävälle kasvu-uralle sekä lisätä työllisyyttä vähintään sadalla tuhannella hengellä vuoteen 2007 mennessä. Laskusuhdanteen oloissa olemme jääneet tavoitteesta jälkeen. Uusia työpaikkoja on kyllä syntynyt monilla aloilla, mutta ne eivät ole kyenneet korvaamaan toisaalla poistuneita työpaikkoja.

Emme voi kuitenkaan tinkiä työllisyystavoitteesta, jos mielimme pärjätä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. On parempi punnita keinoja tavoitteen saavuttamiseksi kuin tinkiä itse tavoitteesta.

Hallitusohjelmassa todetaan, että mahdollisuudet verotuksen tarkistamiseen arvioidaan vaalikauden puolivälissä. Aikataulu on tietoisesti rakennettu joustavaksi.

Hallitus tarkastelee taloustilannetta seuraavan kerran budjettikehyksiä valmistelevassa riihessä maaliskuussa. Vaalikauden työllisyystavoitteen saavuttamista ja tarvittavia lisätoimia arvioidaan silloin osana budjettikehysten ja hallituksen strategia-asiakirjan valmisteluun liittyvää prosessia. Hallituksen ensimmäisen puolen vuoden verolinjaa ohjasi tarve elvyttää kulutusta ja luoda yrityksiin investointikykyä. Verotuksen jatkoratkaisuja ohjaa pyrkimys vahvistaa suomalaisen työn asemaa.

Hallitusohjelmassa on sovittu siitä, että parannamme työn antamisen ja vastaanottamisen kannustavuutta erityisesti matalan tuottavuuden aloilla. Matalapalkka-alojen verotuesta tehtävät päätökset valmistellaan vuoden 2004 aikana niin, että ne voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 talousarviossa. Tämän rinnalla on huolehdittava pitkäjänteisesti korkeinta osaamista vaativien töiden saamisesta Suomeen ja pitämiseksi Suomessa.

Meidän on tarkkaan analysoitava Hollannin entisen pääministeri Wim Kokin johtaman EU-komission työllisyystyöryhmän suomelle tekemät suositukset. Ryhmä katsoi, että meidän tulisi mm. keventää palkan sivukuluja varsinkin matalapalkkaisissa työtehtävissä, uudistaa vero- ja etuusjärjestelmiä työllistämisloukkujen poistamiseksi, parantaa aktiivisen työvoimapolitiikan kattavuutta ja tehokkuutta sekä monipuolistaa elinkeinorakennettamme ja tasapainottaa aluekehitystä.

Ratkaiseva vaikutus kustannuskehitykseen on tulevalla työehtosopimuskierroksella. Hallitus tukee työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevan työmarkkinaratkaisun syntyä.

Näiden toimenpiteiden lisäksi hallitus edistää työllisyystavoitteen saavuttamista uudistuksin, joilla tähdätään työurien pidentämiseen sekä alku- että loppupäästä ja yrittäjyyden edistämiseen.

Työuran alkamista voidaan aientaa jopa vuodesta puoleentoista vuotta. Nuorten on päästävä ylioppilaskevään jälkeen nopeasti ilman välivuosia jatko-opintojen pariin. Pääsykoevalintajärjestelmää on kehitettävä. Lisäksi on tiivistettävä opintoja ja kehitettävä opintotukijärjestelmää nykyistä kannustavammaksi. Opetusministeriössä on jo valmistunut kaksi erillistä selvitystä näistä aiheista. Hallitus päättää kevään aikana toimenpiteistä selvitysten pohjalta.

Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen yliopistolain muuttamisesta. Siinä siirrytään ns. Bolognan prosessin mukaisesti kaksiportaiseen tutkintoon. Tämä mahdollistaa osaltaan opintojen vauhdittamisen.

Yrittäjyyttä on vahvistettu verouudistuksen lisäksi huojentamalla arvonlisäverotuksen alarajaa. Sukupolvenvaihdoksia helpotetaan. Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen jatkuu yrittäjyysohjelman avulla. Rakennetyöttömyyteen etsitään ratkaisuja työllisyyden politiikkaohjelmalla.

Hallitus jatkaa johdonmukaisesti Suomen yhdessä eduskunnan kanssa muokattua EU-politiikkaa. Unionin yhteiset toimielimet ja säännöt ovat edelleen pienen maan paras tae asioidensa hoitoon. Sääntöjen pitää olla oikeudenmukaisia ja demokraattisia, jotta kaikki valtiot saavat näkökulmansa ja oikeutetut intressinsä esiin. Toisaalta niiden tulee myös mahdollistaa päätöksenteon tehokkuus. Suomi on unionissa edistääkseen yhteistä päätöksentekoa, ei estämässä sitä.

Euroopan unionin asialistalla on tänä vuonna poikkeuksellisen suuria ja tärkeitä asioita. Lähiajan keskeisissä kysymyksissä, HVK:ssa, rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa ja vakaus- ja kasvusopimuksen kohtalossa, neuvotteluasetelmat ovat kaikissa unionin sisällä erilaiset. Hallituksen EU-linja tähtää unionin kokonaisedun ja Suomen perusteltujen tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintatapamme on ydinkysymyksiin keskittyvää ja pyrimme erityisesti komission kanssa hyvään yhteistyöhön johdonmukaisen Eurooppa-politiikan toteuttamiseksi. Ajamme unionin eheyttä.

Suomen hallitus pyrkii kaikin avoin edistämään ja myötävaikuttamaan siihen, että viime joulukuussa keskeytynyt hallitusten välinen konferenssi saataisiin uudelleen käyntiin ja että se myös pääsisi tuloksiin kuluvan vuoden aikana. Hallitus tukee tässä puheenjohtajamaa Irlantia.

HVK:n ohella yksi unionin suurimpia haasteita kuluvana vuonna on sopiminen vuosien 2007-2013 rahoituskehyksistä. Varsinainen lähtölaukaus neuvotteluille saadaan jo ensi viikolla, kun komissio antaa asiasta tiedonannon.

Hallituksen tavoitteena on, että kehyksistä päästään yhteisymmärrykseen jo ensi vuoden aikana. Samanaikaisesti valmistaudumme siihen, että neuvottelut voivat venyä, pahimmassa tapauksessa aivan viime metreille eli Suomen puheenjohtajakaudelle asti.

Irlanti pyrkii keskittämään maaliskuun Eurooppa-neuvoston päähuomion hallituksen tukemalla tavalla Lissabonin strategiaan, erityisesti kasvuun tähtäävään talouspolitiikkaan, kilpailukyvyn parantamiseen, työllisyyteen ja kestävään kasvuun. Hallitus tukee tässä Irlantia kaikin voimin. Lissabonin strategia on viime aikoina jäänyt liian vähälle huomiolle. Pääsyy on jäsenvaltioissa. Kansalliset talousuudistukset ovat edennet paljon hitaammin kuin Lissabonissa vuonna 2000 päätettiin, ja koko Euroopan kilpailukyky ja työllisyys ovat pahasti tavoitteesta jäljessä. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä maailmantalous kasvoi monien arvioiden mukaan nopeimmin kahteenkymmeneen vuoteen - mutta ei täällä Euroopassa.

Yhteisöllisyyteen sitoutuneena jäsenmaana Suomi tekee kaikkensa, jotta unioni selviytyy nykyisistä vaikeuksistaan ja pystyy uudistumaan. EU-alueen kilpailukykyä parantava Lissabonin prosessi on tärkein väylämme luoda hyvinvoinnillemme kestävä perusta Euroopassa. Euroopan tulisi pystyä uudistumaan yrittäjyyden, innovatiivisuuden ja osaamisen tyyssijaksi.

Tämän rinnalla unionin pitää kyetä kehittämään yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa niin, että unioni voi kantaa vastuunsa maailman rauhasta ja kehityksestä. Sisämarkkinapolitiikan loogisena jatkeena unionia on kehitettävä myös vapauden ja oikeuden alueena.

Hallitus pitää erittäin tärkeänä tiivistä yhteistyötä eduskunnan kanssa kaikissa Euroopan unioniin liittyvissä asioissa. EU-jäsenyytemme aikana noudatettu konsensuspolitiikka on ollut Suomen vahvuus ja antanut hallitukselle selkänojaa toimia unionissa. Vahva selkänoja on hallitukselle yhä tarpeellisempi, kun unioni toukokuun alussa laajenee kymmenellä uudella valtiolla.

Valtioneuvosto antaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle syksyn alkaessa. Selonteossa arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön kehitystä ja tehdään Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia johtopäätöksiä. Selonteko jatkaa hyväksi havaittua käytäntöä antaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeva selonteko eduskunnalle kerran vaalikaudessa. Näin eduskunnalla on hyvä mahdollisuus arvioida turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme ratkaisuja ja linjata pitkäjänteisesti puolustuksemme kehittämistä.

Suomen lähiympäristössä tapahtuu vuonna 2004 merkittävä muutos Viron, Latvian ja Liettuan liittyessä sekä EU:n että Naton jäseniksi. Tämä historiallinen tapahtuma antaa hyvät mahdollisuudet edelleen kehittää läheisempää kanssakäymistä Itämeren-alueella ja lähinaapureidemme kanssa.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kriisinhallintaan sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Hallitus pitää tärkeänä, että Suomella on hyvä valmius osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan sekä siviili- että sotilastoimin. Yhteistoimintakyky sekä EU:ssa että YK:n ja Naton kanssa on tärkeää tämän kriisinhallintavalmiuden kannalta.

Jo tämän kevään aikana eduskunta saa käsiteltäväkseen ihmisoikeusselonteon.

Ilmastomuutosten torjuminen on yksi esimerkki globalisaation luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Hallitus pitää kiinni edeltäjiensä sitoumuksista kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Hallitus on käynnistänyt työn ilmastostrategian uudistamiseksi.

Hallitus tulee antamaan kevätistuntokauden aikana esityksen päästökauppaa koskevaksi laiksi. Toimeenpanoaikataulu on poikkeuksellisen kireä, sillä päästökaupan on määrä käynnistyä vuoden 2005 alussa.

Eniten keskustelua aiheuttaa päästöoikeuksien jako eri toimijoille. Kansallisen jakosuunnitelman reunaehdot perustuvat päästökauppadirektiivin lisäksi Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaon mukaiseen Suomen päästötavoitteeseen ja komission veto-oikeuteen päästöoikeuksien jakosuunnitelmaan. Hallituksen tavoitteena on jakaa kiintiöt Suomessa teollisen toiminnan edellytykset turvaten.

Herra puhemies,

Myös monet muut kysymykset nousevat vahvasti hallituksen ja eduskunnan työlistalle tämän vuoden aikana. Hallitus toteuttaa ohjelmaansa hallituksen strategia-asiakirjan avulla. Tärkeimpiä poikkihallinnollisia hankkeita viedään eteenpäin neljällä politiikkaohjelmalla. Viittaan myös eduskunnalle toimitettuun luetteloon hallituksen esityksistä kevätistuntokaudelle. Tässä yhteydessä nostan esille vielä muutamia asiakokonaisuuksia.

Tällä hetkellä polttavin asuntopoliittinen kysymys on kasvavien alueiden liian pieni asuntotarjonta. Viime viikolla hallituksessa hyväksytty asuntopoliittinen ohjelma tarjoaa tähän ongelmaan monia lääkkeitä. Yleishyödyllisen toiminnan rajoituksia väljennetään, asuntotuotannon tukiehtoja parannetaan ja asukasvalinnan tulorajoja nostetaan merkittävästi. Valtio myös avustaa viiden vuoden aikana Helsingin seudulla ja muissa kasvukeskuksissa yhteensä 50 miljoonalla eurolla asuntoalueiden toteuttamista tavoitteina nopeuttaa asuntorakentamista sekä lisätä sosiaalista asuntotuotantoa ja pientalorakentamista.

Jo kevään aikana eduskunnalle annetaan useita esityksiä asuntopoliittisen ohjelman toteuttamiseksi.

Hallitus on käynnistänyt useitakin hallinnon kehittämishankkeita. Selvitysmies Jussi-Pekka Alanen jättää helmikuun loppuun mennessä ehdotuksensa Helsingin seudun yhteistyön kehittämisestä ja toinen selvitysmies Esko Riepula aluehallinnon vahvistamisesta. Molemmista on odotettavissa paitsi vilkasta keskustelua myös esityksiä eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Hallitus valmistelee parhaillaan peruspalveluohjelmaa yhteistyössä kuntasektorin kanssa. Ohjelman tarkoitus on arvioida kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista johtuvat menot ja tulot sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Kysymys on uudesta poikkihallinnollisesta lähestymistavasta peruspalveluiden turvaamiseen. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä osana kehyspäätöstä ja se huomioidaan laadittaessa vuosittain peruspalvelubudjetteja.

Myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Virkamiestyöryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. Lainsäädäntömuutokset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa niin, että uudistus tulisi voimaanvuoden 2005 alussa.

Tänä vuonna on valmisteltava EU:n ison maatalousuudistuksen toimeenpano. Uudistuksen päälinja on irrottaa tuki sidonnaisuudesta tilan tuotantoon. Jo aivan lähiaikoina hallitus tarkastelee yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa, milloin uusi tukimalli on mahdollista ottaa käyttöön.

Uudistuksen toteuttaminen ja eri tukijärjestelmien yhteensovittaminen on hallinnolle ja viljelijöille kova urakka. Hallitus pyrkii kuuntelemaan tarkasti viljelijäjärjestöä siinä, mitkä vaihtoehdot tässä koetaan parhaiten toimiviksi. Kevään aikana hallitus valmistelee uudistuksen päälinjoista selonteon tavoitteena antaa se eduskunnalle viimeistään syyskauden alussa.

Kansallisen terveyshankkeen toteuttaminen jatkuu. Tavoitteena on väestön tarpeista lähtevä hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asiakkaan maksukyvystä riippumatta. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi on tulossa uusi lainsäädäntö vuoden 2005 alusta. Perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen on tärkeä osa kansallista terveyshanketta.

Sosiaalialan kehittämisohjelmalla korjataan sosiaalipalvelujen puutteita muun muassa vanhusväestön sekä lasten ja perheiden palveluissa. Tämä laaja hanke alkoi viime vuonna valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen pohjalta. Sen yksi osa-alue on omaishoidon tuen kehittäminen ja omaishoitajien jaksamisen parantaminen.

Lapsiperheiden aseman parantaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ovat hallituskauden keskeisiä tehtäviä. Hallitusohjelman mukaisesti parannuksia on jo tehty esimerkiksi lasten iltapäivähoitoon. Vuoden 2004 talousarviossa lapsilisiä korotettiin. Vuonna 2005 nostetaan kotihoidon tuen tasoa sekä vähimmäissairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja ja ansiopäivärahoja pätkätöiden osalta.

Hallituksen tavoitteena on tasa-arvon edistäminen laajalti yhteiskunnassa. Se laatii kansallisen toiminta-ohjelman tasa-arvon toteuttamiseksi, joka valmistuu keväällä 2004. Toimintaohjelman yhtenä osana on juuri tasa-arvolain uudistus, jolla edistetään mm. tasa-arvosuunnittelua sekä samapalkkaisuutta.

Sisäasiainministeriössä on käynnistetty laaja sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Siinä linjataan sisäisen turvallisuuden tason tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit. Ohjelman valmistelu vaatii eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja sen sisältö yhteensovitetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon kanssa. Osittain sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyen oikeusministeriö valmistelee vankeinhoitoa koskevia uudistuksia. Vankeinhoidon uudistamisen keskeisin tavoite on uusintarikollisuuden vähentäminen.

Hallitus valmistelee monivuotista, kaikki liikennemuodot kattavaa liikenneinvestointiohjelmaa.

Hallitus on 29.1.2004 hyväksynyt kansallisen laajakaistastrategian. Strategialla pyritään hallitusohjelman mukaisesti ja teknologisesti neutraalein keinoin siihen, että vuoden 2005 loppuun mennessä nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuullisella hinnalla kaikkien kansalaisten saatavilla. Kuluvana vuonna laajakaistapolitiikan tärkein tehtävä on strategian tehokas täytäntöönpano tämän haasteellisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ja eduskunta työskentelevät toimintaympäristössä, jossa ulkopuolisesta maailmasta tulevat ehdot muuttuvat ehkä nopeammin kuin koskaan ennen. Euroopan unioni antaa meille mahdollisuuden osallistua ulkoisten ehtojen muokkaamiseen. Samaan aikaan kansallisen politiikan vaikutusmahdollisuudet ovat kapeammat - markkinat elävät omilla säännöillään, eikä poliittinen päätöksenteko enää yllä niin pitkälle kuin ennen.

Ihmisten on usein vaikea ymmärtää tätä kehitystä ja se helposti synnyttää vastakkainasettelua ja yhteiskunnallista passivoitumista. Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma etsii osaltaan vastauksia näihin ongelmiin.

Politiikan tärkeä tehtävä on myös selittää maailman muuttumista, että ymmärretään asioiden syy- ja seuraussuhteita. Hallitus pyrkii eduskunnan kanssa sellaiseen vuoropuheluun, jokaavaisi myös kansalaisille ongelmien luonteen. Hyvien tulosten saavuttamiseksi demokratia vaatii yleensä kansalaismielipiteen hyväksynnän tai ainakin ymmärryksen tehtäville ratkaisuille.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Se on paljon vivahteikkaampi ja haastavampi ja tarjoaa siksi sekä haasteita että mahdollisuuksia.