Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2008

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Suomen talouskehitys on viimeisten vuosien aikana ollut erittäin vahvaa ja työllisiä oli viime vuonna keskimäärin 127 000 enemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2007 kasvu oli arviolta 4,5 % ja työllisyys kohentui peräti 48 000 hengellä. Vuoden lopulla työllisyysaste saavutti 70 % ja työttömyys painui 6,7 prosenttiin. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat alentuneet merkittävästi. Parantunut työllisyys luo kaikkialle Suomeen hyvinvointia ja antaa meille mahdollisuuden kehittää suomalaisille tärkeitä palveluita ja tulonsiirtoja. Vuoden alussa voimaantulleet kansaneläkkeiden korotukset sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ovat hyviä esimerkkejä hallituksen tahtotilasta ja harjoittamasta sosiaalisesti oikeudenmukaisesta politiikasta.

Vahva kasvu yhdessä vastuullisen menopolitiikan kanssa on puolestaan parantanut julkisen talouden tasapainoa ja olemme voineet lyhentää valtion velkaa merkittävästi. Meidän on hyvinä aikoina varauduttava ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Tämä on sitä vastuullisuutta, mitä hallitukselta odotetaan. Hyvä työllisyys, kasvu sekä valtion ja kuntien omat toimet ovat parantaneet merkittävästi myös kuntien taloustilannetta.

Kansainvälisen talouden näkymät ovat kuitenkin jo selvästi heikentyneet. On arvioitu, että olemme ohittaneet Suomessa korkeasuhdanteen huipun. Yhdysvaltain talouskehitys on muodostumassa paljon ennakoitua huonommaksi kesällä kärjistyneiden asuntomarkkinaongelmien ja niitä seuranneiden rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vanavedessä. Viimeistään levottomuus osakemarkkinoilla ympäri maailmaa osoittaa, että niin Aasian kuin Euroopankin talouskehitys on vahvasti sidoksissa USA:n talouteen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alentanut arviotaan USA:n vuoden 2008 talouskasvusta 1,5 prosenttiin ja euroalueen kasvusta 1,6 prosenttiin. Yhdysvaltain keskuspankki on alentanut poikkeuksellisen nopeasti korkotasoa kasvun tukemiseksi. On vielä epäselvää, miten nopeasti ja missä määrin nämä toimet auttavat.

Suomen talouskasvu ja työllisyyden kasvu hidastuvat kuluvana vuonna maailmantalouden hiipumisen mukana. Meillä ei kuitenkaan ole syytä minkäänlaiseen paniikkiin. Eri ennusteiden mukaan kasvun ennakoidaan rauhoittuvan 2,5-3 prosentin tienoille, mikä on selvästi enemmän kuin euroalueella keskimärin tai Yhdysvalloissa. Tämä mahdollistaa työllisyyden kohentumisen ja työttömyyden alenemisen edelleen.

Hallituksen on varauduttava talouspolitiikassaan myös huonompiin vaihtoehtoihin. Kokemus osoittaa, että työllisyyden paraneminen tyssää helposti talouskasvun notkahtaessa. Seuraamme tarkkaan talouskehitystä ja olemme valmiita ajoittamaan finanssipoliittisia toimia niin, että työllisyyden vahvistuminen pystytään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Hyvin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta hallituksella on tähän reagointiin sekä mahdollisuus että kykyä.

Hallitus vahvistaa työllisyyttä toimilla, joilla parannetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on hyvässä vauhdissa ja ensimmäisiä esityksiä on odotettavissa vuoden aikana. Tavoitteena on selkiyttää aikuiskoulutuksen hajanaista hallintoa, rahoitusta ja tarjontaa. Samoin hallitus tuo eduskuntaan ensimmäiset esitykset liittyen sosiaaliturvauudistukseen, jonka tavoitteena on sekä lisätä yhteiskuntamme eheyttä vahvistamalla perusturvaa että parantaa työn tekemisen kannusteita. On kiireellistä karsia työllistymisen esteitä. Meillä on hyvä järjestelmä, mutta se ei aina toimi. Hallitus antaa keväällä kotouttamisselonteon, jossa käydään läpi mm. keinoja maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi.

Talouspolitiikkamme pääkysymys ei kuitenkaan ole suhdannepolitiikka. Paljon tärkeämpää on huolehtia siitä, että kykenemme vahvistamaan talouden uudistumiskykyä. Kuten niin monet karut esimerkit osoittavat, työpaikkoja ja kokonaisia tehtaita katoaa kilpailun ja rakennemuutosten paineissa. Valtio ei voi pelastaa yksittäisiä työpaikkoja tai tehtaita. Mutta valtio voi luoda edellytykset uuden kilpailukykyisen työn syntymiselle. Tässä tarvitaan jatkuvaa panostusta yrittäjyyteen ja osaamiseen sekä rakennemuutosalueita tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin. Hallitus onkin aktiivinen kaikilla näillä osa-alueilla.

Erityisen ajankohtaisia ovat metsäteollisuuden ja koko metsäklusterin muutospaineet. Monista eri syistä teollisuuden kannattavuus ja näkymät ovat heikot. Huolimatta valtiovallan koko ajan jatkuvista ponnisteluista on yhä olemassa uhka siitä, että tuontiraaka-aineen saatavuus heikkenee olennaisesti. Tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia puunhuollon turvaamiseksi ja koko toimialan uudistamiseksi. Hallitus päättää uusista toimista jo kehysriihessä, yliasiamies Eskon Ahon johtaman työryhmän väliraportin valmistuttua.

Elinkeinotoiminnan ja kasvun edellytyksiä voidaan edistää panostamalla infrastruktuurin kohentamisen ja innovaatiopolitiikkaan. Tiedämme, että nämä panostustarpeet ovat suuria. Muutostarpeet on kyettävä sovittamaan yhteen pitkällä tähtäimellä vastuullisen julkisen talouden hoidon ja kestävän kehityksen kanssa. Hallitus ottaa kantaa liikennepolitiikkaan maaliskuussa annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Innovaatiostrategiassa, joka annetaan selontekona eduskunnalla kevään aikana, pyrimme vahvistamaan kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa.

Mutta on muistettava, että menojen kuin verotuksenkin muutokset on mitoitettava ja kohdennettava niin, että ne eivät vaaranna vaan pikemminkin tukevat varautumista kaikkein suurimpaan haasteeseemme, väestön ikääntymiseen. Tämä on vaativa tehtävä.

Suomalaisten terveys on ratkaiseva tekijä koko yhteiskunnan kannalta, kun väestömme ikääntyy. Terveys on itseisarvo sinänsä, mutta se on samalla myös Suomen menestyksen kilpailutekijä. Hallitus panostaa terveyden edistämiseen ja korostaa liikunnan merkitystä hyvinvoinnin edellytyksenä.

Arvoisa puhemies,

Ilmasto- ja energiapolitiikka on nyt yksi tärkeimpiä aiheita kansainvälisesti. Se työllistää hallitusta niin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin käsittelyssä kuin kotimaassa ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa ja toimeenpanossa sekä tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samoin nämä asiat tulevat työllistämään eduskuntaa. Lisäksi on ilahduttavaa, että ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja samoin valmius tekoihin sen hillitsemiseksi.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa johtavina tavoitteina on oltava ensinnäkin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä sekä taittamalla energiankulutuksen kasvu. Unelma siitä, että jätämme luonnon tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä tai jopa paremmassa kunnossa kuin olemme itse sen saaneet, ei saa kariutua.

Toiseksi toimenpiteiden on turvattava Suomen ja Euroopan kilpailukyky. Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on saatava kattava ja kaikkia maita sitova, jotta kilpailu on reilua koko maapallolla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa otettiin merkittävä askel eteenpäin YK:n ilmastokokouksessa Balilla joulukuussa. Kaikki maat – myös USA ja kehitysmaat – sitoutuivat neuvotteluprosessiin, jonka tavoitteena on sopia vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimusjärjestelmästä Kööpenhaminassa vuonna 2009. Hallitus tekee kaiken voitavansa tämän prosessin edistämiseksi.

Kolmanneksi tavoitteena pitää olla energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja energian saatavuuden turvaaminen niin, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään maailmanlaajuisesti. Tästä on myös kyse muun muassa siinä, kun Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin komissio antoi 23. tammikuuta laajan esityksen omasta ilmasto- ja energiapaketistaan. Esitys on varmasti unionin tämän vuoden merkittävin lainsäädäntöhanke. Poliittista sopua hankkeesta yritetään saada jo Ranskan puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä.

Suomi kävi aktiivisesti neuvotteluja etukäteen komission kanssa esityksestä. Suomelle ehdotettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoite (-16 %) päästökauppasektorin ulkopuolella ja uusiutuvan energian lisäämisvelvoite (+9,5 %) ovat vaativia, mutta mahdollisia saavuttaa. Jatkokäsittelyissä on tärkeätä varmistaa muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden oikeudenmukainen kohtelu.

Suomi on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi ja tämän takia meillä on käynnissä oman ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Eduskunta saa tämän selontekona kevätkauden loppupuolella. Strategiassa on tarkoitus käydä konkreettisella tasolla läpi se, miten Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteet niin päästöjen vähentämisessä kuin uusiutuvan energian lisäämisessä. Uusiutuvien osalta suurimmat potentiaalit ovat biomassassa, tuulessa, vedessä ja jätteessä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämisen osalta tarvitaan tehokkaampia toimia niin liikenteessä kuin asumisessa. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta koskevia määräyksiä tiukennetaan 30 – 40 prosentilla vielä tämän vuoden aikana. Hallitus ei sulje pois mitään päästötöntä, vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, vaan kaikkia energiamuotoja arvioidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. On kuitenkin hyväksyttävä se, että energian hinta nousee tulevaisuudessa. Se on hinta, joka meidän on maksettava paremmasta tulevaisuudesta, kun hillitsemme ilmastonmuutosta.

Arvoisa puhemies,

Eduskunta tulee saamaan tänä vuonna myös kaksi suurta EU-politiikkaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää esitystä. Maaliskuussa hallitus antaa esityksen Lissabonin sopimuksen ratifioimiseksi, josta päästiin sopuun viime syksynä. Sopimus on nyt jäsenmaissa ratifiointikierroksella ja on toivottavaa, että se tulee myös voimaan. Unionin perussopimuksen uudistaminen on kestänyt liian pitkään ja unionin on pystyttävä keskittymään itse asioihin.

Suomen tavoitteena koko neuvotteluprosessin ajan oli tehostaa unionin päätöksentekoprosessia ja parantaa unionin kansainvälistä toimintakykyä. Näissä tavoitteissa onnistuttiin, vaikka sopimusrakenteen yksinkertaistamistavoitteesta jouduttiinkin pitkälti luopumaan. Eduskunta kävi jo edellisellä vaalikaudella perusteellisen keskustelun sopimuksesta ratifioinnin yhteydessä, mutta on varmasti paikallaan, että nytkin tapahtuu niin. Ensimmäiset merkit sopimusmuutosten ratifioinnista ympäri Eurooppaa kertovat siitä, että sopimuksen ratifiointi sujuu ympäri Eurooppaa nyt vähemmällä vastakkainasettelulla kuin edellinen yritys. Mutta sopimus astuu voimaan vasta, kun jokainen jäsenmaa on sen hyväksynyt.

Hallitus antaa alkaneen vuoden aikana myös turvallisuus ja puolustuspolitiikka käsittelevän selonteon. Kyse on selonteon muodossa tehtävästä pitkän ajan suunnitelmasta, jonka toteuttamiseen haetaan yli vaalikausien aina jatkuvaa sitoutumista. Aiemmin tätä konsensusta ja poliittisen kentän laajaa sitouttamista haettiin parlamentaarisilla puolustuskomiteoilla mutta nyt on jo muodostunut vakiintuneeksi tavaksi laatia suunnitelmat selonteon muodossa. Palaamme selontekoon tuonnempana tänä vuonna. Tekstiä valmistelee virkamiestyöryhmä ja hallituksen ja tasavallan presidentin kanssa on jo järjestetty aiheeseen liittyvistä eri teemoista useita seminaareja. Varsinaiseen utvan käsittelyyn selontekoteksti tulee kesällä.

Selonteosta erillisenä määritämme jo lähiviikkojen kuluessa, millä tavalla osallistumme Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan viime kevättalvena ilmaisemamme kiinnostuksen mukaisesti. Tämän NRF:n toiminnallinen konsepti on koko ajan kehittynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Nyt toimintaan liittyvät erilaiset vaihtoehtoiset osallistumistavat ovat Natossa hahmottuneet ja edellytykset Suomen tarkemmalle kannanmääritykselle ovat olemassa.

Arvoisa puhemies,

Eduskunnalle on toimitettu luettelo hallituksen esityksistä ja selonteoista, jotka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä en käy sitä hallinnonaloittain tarkemmin läpi. Voin kuitenkin perustellusti todeta, että edessämme on työntäyteinen vuosi.

Pyydän, että puheeni ruotsinkielinen käännös liitetään pöytäkirjaan myöhemmin.