Pääministerin ilmoitus eduskunnalle Sonera-Telia -järjestelystä

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 4.4.2002 13.30
Tyyppi:Pääministerin ilmoitus -

Arvoisa puhemies,Valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossaan 26.3.2002 oikeuttaa liikenne- ja viestintäministeriön valtion puolesta hyväksymään Sonera Oyj:n ja Telia AB:n yhdistymissopimuksen mukaisen Suomen valtion omistamien 588 880 237 Sonera Oyj:n osakkeen vaihdon Telia AB:n osakkeisiin suhteessa 36/64. Samalla valtioneuvosto hyväksyi Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan välisen osakassopimuksen. Soneran ja Telian yhdistyminen tapahtuu siten, että Telia AB tarjoaa Soneran osakkeenomistajille yhtiöiden välisen yhdistymissopimuksen mukaista osakevaihtoa, jossa Soneran osakkeenomistajille tarjotaan 36 prosentin osuus yhdistyneestä yhtiöstä. Yhdellä Soneran osakkeella saa 1,5144 Telian osaketta. Suomen valtion omistusosuudeksi uudesta yhtiöstä tulee 19 prosenttia edellyttäen, että osakevaihto toteutuu täysimääräisesti.Valtioneuvoston päätös perustuu eduskunnan kesäkuussa 2000 valtioneuvostolle myöntämään valtuuteen luopua Soneran osakkeista. Tämä voi tapahtua mm. myynnein ja fuusioin.Suomen telealan menestyksekäs historia lähtee vuoden 1887 keisarillisesta julistuksesta, joka loi maahamme useiden teleoperaattoreiden rakenteen. Suomalainen innovaatio kehittyi vuosikymmenten kuluessa. Niinpä tärkeä kilpailun avaaminen telemarkkinoillamme 1980-luvun lopulta lähtien - lähes kymmenen vuotta muuta Eurooppaa edellä - antoi osaltaan erinomaiset edellytykset niin Suomen teollisen klusterinkuin operaattoreiden kehitykselle kotimaassa ja maailmalla. Kaukonäköisyys ja rohkeus osoittautuivat suureksi teollisuuspoliittiseksi viisaudeksi.Samanaikaisesti kilpailun avaamisen kanssa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yhtiöittää posti- ja telelaitos 1.1.1994 lukien. Eduskunnan loppuvuodesta 1997 antaman valtuuden mukaisesti PT-konserni jaettiin niin, että teletoiminnasta muodostettiin Sonera Oyj, joka listautettiin pörssiin 1998 syksyllä listautumismyynnissä. Pian tämän jälkeen toimiala "kuumeni" kansainvälisesti ja teleoperaattoreiden osakkeiden hinnat nousivat osin epärealistisenkin suuriin odotuksiin perustuen. Valtio jatkoi Soneran osakkeiden myyntiään syksyllä 1999 ja yhden päivän nopeutetulla myynnillä 7.3.2000. Yhteensä valtio myi puolentoista vuoden tiiviissä jaksossa Soneran osakkeita 40 miljardilla markalla eli 6,6 miljardilla eurolla. Tämä on kolme kertaa niin paljon kuin valtio on kaikkina aikoina saanut yksityistämistuloja muista yhtiöistään yhteensä. Tämä on kotimarkkinan kokoon nähden suhteellisesti eniten Euroopassa, vaikka valtio edelleen omistaa 52,8 prosenttia Sonerasta.Toimialan nopean kasvun ja liiallisten, epätodellisten odotusten vaikutukset sulivat yhtiöiden arvoista keväästä 2000 alkaen. Arvojen pienentymistä vauhdittivat joidenkin yhtiöiden kalliit yritysostot, erityisesti 3G-lupien huutokaupat ja niistä seurannut toimialan ylivelkaantuminen. Sonerankin rahoitusasema vaikeutui syksyllä 2001. Asia korjattiin yhtiön järjestämällä miljardin euron niin sanotulla kuponkiannilla, johon valtio osallistui omistusosuutensa suhteessa noin puolella miljardilla eurolla. Tämän jälkeen on yhtiön osakekurssi jo kaksinkertaistunut. Samalla sijoitus vahvisti Soneran asemaa konsolidaatio-keskusteluissa.Nyt saavutetun sopimuskokonaisuuden tekivätkin mahdolliseksi seuraavat seikat:1. Eduskunnan hallitukselle myöntämät valtuudet valtion koko Sonera-omistuksen käyttöön strategisesti tarpeellisiin ja hyödyllisiin ratkaisuihin;2. Suomen valtion hyvän hallintotavan eli corporate governancen mukainen selkeä ja luotettava omistajapolitiikka;3. Soneran uusi strategia ja viime vuonna käynnistetyt parannustoimet; sekä4. Soneran akuutin rahoitusongelman ratkaisu viime syksynä.Kasvu ja sen luoma arvonmuodostus ovat telealan nykyisessä vaiheessa mahdollisia vain kansainvälisillä markkinoilla. Soneran tapaiselle yhtiölle tämä on mahdollista vain liittoutumalla. Näin Soneran suomalaiselle osaamiselle saadaan menestystä ja tulevaisuutta. Yksin jääden Soneran strategia olisi paljolti rajautunut sinänsä hyvin hoidettuun ja kannattavaan kotimaan liiketoimintaan. Voimavaroja olisi kuitenkin jouduttu kohdistamaan velkojen lyhentämiseen niin, että kehitysinvestoinnit olisivat jääneet olennaisesti rajallisemmiksi kuin yhdistyneellä konsernilla. Uusi strategia merkitsee sitä, että Soneran resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää kasvuun ja arvonmuodostukseen. Samalla Soneran ja Telian fuusio jakaa ja vähentää riskiä. Liittoutumalla saadaan huomattavat yhdistämishyödyt, ja sillä voidaan yhdistää innovaatiot ja resurssit vahvistamaan kasvua ja vakautta. Saadaanko uudelle yhtiölle parempi strategia kuin Soneralla olisi yksinään? Kyllä saadaan:- Uusi yhtiö on johtava Pohjoismaiden ja Baltian alueella- Kokonsa puolesta yhtiö alkaa lähestyä merkittäviä kansainvälisiä toimijoita- Yhtiöllä on vahvat rahoitusresurssit ja kassavirta- Synergiaedut ovat merkittävät, vuoteen 2005 mennessä noin 300 miljoonaa euroa vuositasolla - Venäjälle ja Euraasiaan perustetut liiketoiminnat ovat keskipitkän aikavälin merkittävä potentiaali- Näin Sonera-Telia on vahva toimija, ja se pystyy voimakkaaseen kehityspanokseen Tämä fuusio antaa esimerkin tulevaisuuden yhdentymisille toimialalla. Se on lajissaan ensimmäinen valtakunnan rajat ylittävä fuusio, jossa valtiot ovat isoja omistajia.Suomen telemarkkinat ovat pienet. Jos Sonera ei nyt lähtisi liikkeelle konsolidaatiossa, siihen ei tulevaisuudessa kohdistuisi samalla tavoin mielenkiintoa kuin uuden, suuremman kokonaisuuden osana. Telia on analyytikkojenkin mukaan luonnollisin kumppani Soneralle. Näiden yhtiöiden yhdistäminen antaa samalla hyvät mahdollisuudet jatkokonsolidaatioon. Uuteen yhtiöön kohdistuu vahva kiinnostus.Suomen ja Ruotsin valtioiden välillä on fuusioratkaisun yhteydessä solmittu osakassopimus. Siinä ovat tärkeitä seuraavat asiat:- Kyseessä on niin sanottu tasavertaisten yhdistyminen, merger of equals. Osakassopimuksessa tämä näkyy muun muassa tasapuolisena hallituksena, jonka puheenjohtajaksi tulee Soneran nykyinen hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka vuoden 2005 yhtiökokoukseen asti. Molemmat yhtiöt tulevat samansuuruisesti edustetuksi hallituksessa. - Hallitus on vahva ja itsenäinen. Se toimii yksinomaan yhtiön edun mukaisesti.- Myös hallituksen nimityskomitean vahvan aseman avulla linjataan tulevaa hallituksen valintaa. Hallituksen jäseniksi ei tule aktiivipoliitikkoja eikä myöskään virkamiehiä. Valinnat tehdään osakassopimuksen mukaan puhtaasti pätevyysperustein.- Osakassopimuksessa sovitaan myös selkeästä hyvästä hallintotavasta (corporate governancesta) ja markkinoidenmukaisesta liiketoiminnan harjoittamisesta. - Selkeät etenemismahdollisuudet on sovittu myös tulevien osakemyyntien järjestämiseksi.Kaikki tämä antaa osakkeenomistajille mahdollisuuden myönteiseen arvonmuodostukseen.Menestyksellinen yritysjärjestely on vaativa ja pitkä prosessi. Oleellista on, että yhtiön operatiiviset ratkaisut eivät ajaudu pääomistajien käsiteltäväksi. Valtio-omisteisten teleyhtiöiden fuusioyritykset ovat kaikki kaatuneet tämän edellytyksen puuttumiseen. Suomen ja Ruotsin valtiot toimivat pelkästään omistajina suhteessaan yhtiöön puuttumatta yhtiön operatiivisiin ratkaisuihin. Yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla tulee olla vahva valtuus yhtiön strategiseen kehittämiseen. Nämä periaatteet ovat välttämättömiä arvonmuodostusedellytyksiä. Valtion omistajaroolin suhteellinen pienentyminen ja omistuksen pienentäminen selkeyttävät entisestään myös liikenne- ja viestintäministeriön asemaa tele- ja viestintäalan regulaattorina. Yhtiön kotipaikka on Ruotsi. Ottaen huomioon yhdistyvien yhtiöiden osakkaiden lukumäärät tämä on luonnollinen ratkaisu. Soneran osakkeenomistajille on kuitenkin tärkeätä, että yhtiön pörssinoteeraus jatkuu Helsingissä ja USA:ssa. Suomalaisten piensijoittajien kannalta kansainvälisen yhtiön verotus on toki epäedullisempi kuin suomalaisen yhtiön. Sijoittajan maksamassa 29 prosentin pääomaverossa hän saa hyväkseen 15 prosentin lähdeveron, jonka Ruotsin valtio perii uudelta yhtiöltä. Näin sijoittaja maksaa Suomeen 14 prosentin veron osingoistaan. Lähdevero tulee pyytää veroilmoituksessa hyvitettäväksi pääomaveroa osingoista maksettaessa.Verrattuna järjestelyä edeltävään kurssitasoon Soneran osakkeenomistajat saavat noin 16 prosentin preemion. Laskennallinen preemio luonnollisesti elää osakekurssien kehityksen mukana, mutta lähtökohtaisesti Soneran osakkeenomistajia siis suhteellisesti suositaan. Tasavertaisten yhdistymisessä eli merger of equals -tyyppisessä järjestelyssä preemiot ovat yleensä nollan ja 20 prosentin haarukassa, joten vaihtosuhteen voidaan katsoa olevan hyvin linjassa vastaaviin järjestelyihin nähden. Suomen valtio on katsonut perustelluksi ja viisaaksi vaihtaa osakkeensa uuteen kokonaisuuteen, koska uskomme uuden yhtiön strategiaan, kasvuun ja positiiviseen arvonmuodostukseen. Järjestelyssä luodaan vakaa kasvuyhtiö, josta tulee kiinnostava toimija telemarkkinoiden jatkokonsolidaatiossa. Yhtiön neuvonantajana investointipankki Goldman Sachs International sekä liikenne- ja viestintäministeriön neuvonantajina Deutsche Bank ja Mandatum ovat antaneet fuusiosta vaihtotarjouksen taloudellisia ehtoja koskevan lausunnon (ns. fairness opinion) ja analysoineet fuusion osakkeenomistajille positiiviseksi. Olennaista on nyt strategian ja fuusion selkeä ja markkinoiden mukainen täytäntöönpano ja siitä seuraavasijoittajien usko strategiaan.Arvoisat kansanedustajat, Ärade riksdagsledamöter,Det finns goda erfarenheter av företagsarrangemang mellan just Finland och Sverige. Som exempel kan nämnas Nordea, Stora Enso och TietoEnator. Nordiskt samarbete är lättast för oss på grund av vår gemensamma kulturbakgrund, även om engelska har valts till bolagets språk för tryggande av bolagens jämbördighet och underlättande av fortsatt konsolidation.Tällä pääministerin ilmoituksella hallitus sekä vastuullinen liikenne- ja viestintäministeriö haluavat avoimesti informoida eduskuntaa Suomen taloushistorian suurimmasta fuusioista, jossa hallitus ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat toimineet Eduskunnan antaman valtuuden perusteella ja sen lähtökohtien mukaisesti. Tämä pääministerin ilmoitus on valtion omistajapolitiikan mukaista, avointa ja selkeää tiedotusta, jota eduskunta tarvitsee ja on edellyttänyt, ja jota hallitus haluaa noudattaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi


(Muutosvarauksin)