Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Suomen kädenjälki näkyy kamppailussa aavikoitumista vastaan

Ulkoministeriö 31.1.2020 15.00
Uutinen

YK-raportti viime syksyltä varoitti maaperän köyhtymisen ja aavikoitumisen seurauksista. Suomessa ei ole aavikoita - mutta juuri siksi sillä voi olla avaimia ratkaisuihin.

Pääsihteeri Ibrahim Thiaw tapasi Suomen-vierailullaan mm. presidentti Tarja Halosen, joka toimii YK:n aavikoitumissopimuksen hyvän tahdon lähettiläänä. Pääsihteeri Ibrahim Thiaw tapasi Suomen-vierailullaan mm. presidentti Tarja Halosen, joka toimii YK:n aavikoitumissopimuksen hyvän tahdon lähettiläänä. Kuva: UM / Katharina Bäckman

Nopeasti lisääntynyt maankäyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta ja maaperän köyhtymistä, mikä uhkaa ruoantuotantoa ja heikentää elinympäristöjä. Aavikoituneilla alueilla asuu jo noin 500 miljoonaa ihmistä, kertoi hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti viime elokuussa.

Haasteen kanssa tekee päivittäin töitä YK:n aavikoitumissopimuksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw, joka tällä viikolla vieraili Suomessa. Thiaw korostaa, että ongelma koskee voimakkaasti koko maailmaa, vaikka aavikoituminen voi pohjoisen metsäisessä maassa tuntua etäiseltä kysymykseltä.

”Nekin maat joille maaperän köyhtyminen ei ole pääasiallinen huoli, kohtaavat tilanteen seuraukset, sillä nykymaailmassa olemme kaikki samassa veneessä. Kun tilanne yhdessä maailmankolkassa kärjistyy, joutuvat ihmiset pakenemaan toisaalle.”

Australiassa metsiä paloi hiljattain laajoilla alueilla. Tulipalojen voima kävi ilmi maailmalle levinneiden uutiskuvien kautta, mutta maaperän kannalta myös muut äärisäät ovat tuhoisia.

”Kasvillisuuden hävittyä palossa voi tapahtua kaksi asiaa, joista molempia nähtiin samanaikaisesti myös Australiassa. Joko seuraa rankkasade, joka huuhtoo maa-aineksen pois, tai ilmanala jatkuu kuivana, jolloin maan pinta pöllyää ilmaan hiekkamyrskynä.”

Edistystä Suomen ajamissa tavoitteissa

YK-sopimuksen pääsihteerillä on kuitenkin kertoa myös hyviä uutisia, ja ne koskevat myös Suomea. Juuri nyt eri puolilla maailmaa on innostuttu istuttamaan miljoonia puita erilaisissa kampanjoissa. Puunistutus voi olla kestävää silloin, kun se hyödyttää myös paikallisväestöä ja soveltuu paikalliseen maankäyttöön.

”Suomella on huippuluokan metsäosaamista, jota olisi tärkeää jakaa muulle maailmalle. Teillä on myös teknologiaa, jota tarvitaan niin maan ennallistamiseen kuin aurinkopaneelien hallintaan ja muuhun energiantuotantoon kuivilla alueilla”, Thiaw luettelee.

Suomen tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka on myös jättänyt jälkensä YK-sopimuksen keskeisiin sisältöihin. Monissa maissa ruoantuotanto on käytännössä naisten harteilla, mutta samaan aikaan heiltä puuttuu mahdollisuus päättää maankäytöstä tai omistaa maata. Naisilla on rajoitetummin käytössään rahoitusta tai teknologiaa, joiden avulla maankäytön ongelmia voisi ratkoa.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella nämä kysymykset nostettiin ensi kertaa aavikoitumista käsittelevän YK:n osapuolikokouksen asialistalle. Seuraava askel on tasa-arvolinjauksen vieminen osaksi jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä.

”Päätös oli merkittävä, tietäen kuinka monen maan kanta asiaan oli epäröivä. YK-kokouksissa asiat etenevät yhteisillä päätöksillä eivätkä äänestyksen kautta ja muutos edellyttää vahvaa poliittista tahtoa.”

Sivun alkuun