Suomen kehitysyhteistyö auttanut kehittyviä maita kasvattamaan verotulojaan
Uuden ulkoministeriön teettämän evaluoinnin mukaan Suomen tuella on vahvistettu kehittyvien maiden verohallintoja ja laajennettu veropohjaa. Näin on lisätty maiden omaa julkista rahoitusta, mikä vähentää maiden riippuvuutta ulkopuolisesta avusta.
Suomi tukee kehityspolitiikallaan kehittyvien maiden pyrkimystä lisätä omia tulojaan. Kansallisen tulopohjan vahvistamiseen viitataan termillä Domestic Resource Mobilisation (DRM). Keskeisessä roolissa kehittyvien maiden oman julkisen rahoituksen keräämisessä on verotuksen kehittäminen. Verotuloilla maat voivat parantaa julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja yleistä turvallisuutta.
Ulkoministeriön kehitysevaluoinnin teettämän arvioinnin mukaan Suomi on tukenut tätä työtä ansiokkaasti eri keinoin. Evaluoinnin tuloksista keskusteltiin 30. marraskuuta ulkoministeriön ja YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos UNU-WIDERin yhteisessä tilaisuudessa.
Kansallisen tulopohjan vahvistaminen keskeistä apuriippuvuuden katkaisemiseksi
"Evaluointi tarkastelee kansallisen tulopohjan vahvistamista Suomelle tärkeänä kehityspoliittisena tavoitteena apuriippuvuuden katkaisemiseksi. Evaluoinnin suositukset tulevat hyvään aikaan suunniteltaessa Suomen yhteistyön jatkoa. Hallitusohjelman tavoitteena on vähentää haitallista poliittista ja taloudellista riippuvuutta ulkovalloista”, sanoi ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Pasi Hellman.
Yksityisen sektorin ja suomalaisyritysten merkitys kehitysyhteistyössä kasvaa jatkuvasti. Evaluoinnin mukaan kehitysrahoittaja Finnfundin tukemat yritykset ovat kerryttäneet verotuloja kehittyvissä maissa vuositasolla jopa 700 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 Afrikan maihin kertyi verotuloja 553 miljoonaa.
Suomi tukee kumppanimaita kansainvälisessä verokeskustelussa
Evaluoinnin mukaan Suomen tuki kehittyville maille on parantanut niiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa globaaliin verokeskusteluun. Yhteistyö Afrikan verohallintofoorumin (African Tax Administration Forum, ATAF) kanssa on ollut erityisen onnistunutta. Foorumi on Suomen tuella omaksunut arvostetun johtoroolin Afrikan maiden edustajana kansainvälisissä veroneuvotteluissa.
Muut yhteistyömuodot ovat täydentäneet Suomen pyrkimyksiä DRM:n vahvistamiseksi. Tuki kansalaisjärjestöille, YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja OECD:n kanssa tehty yhteistyö Verotarkastajat ilman rajoja (Tax Inspectors without Borders, TIWB) -verkoston kanssa sekä Maailmanpankissa tehty vaikuttamistyö on evaluoinnin mukaan ollut tuloksellista.
Kehittyvien maiden verohallintoa on vahvistettu
Kommenttipuheenvuorossa tutkija Pia Rattenhuber kertoi UNU-WIDERin tutkimus- ja kehittämistyöstä Ugandassa, Sambiassa ja Tansaniassa. Rattenhuber korosti, että tekninen tuki kehittyville maille ja tutkimustyö täydentävät toisiaan ja tuovat parempia tuloksia. Erityisen tärkeää on, että kehittyvät maat voivat oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä verotuskykynsä vahvistamiseksi. Luottamuksen ja osaamisen vahvistaminen kehittyvissä maissa vaatii Rattenhuberin mukaan pitkäjänteisyyttä.
Ulkoministeriö on yhteistyössä Suomen verohallinnon kanssa vahvistanut kehittyvien maiden verohallintoa.
"Poliittista tahtoa, sitoutuneisuutta ja verouudistuksia tarvitaan, mutta niiden lisäksi on panostettava verohallintoon", sanoi verohallinnon edustaja Eira Karppinen. Verohallinnon parantaminen kehittyvissä maissa on tärkeää, koska verohallinto toteuttaa verojärjestelmän uudistukset käytännössä.
"Hyvä veropolitiikka ja tehokas lainsäädäntö eivät riitä, jos verohallinto ei ole kunnossa", Karppinen korosti.
Tuloksia on saavutettu esimerkiksi kehitysyhteistyön pitkäaikaisessa kumppanimaassa Tansaniassa. Verovalvonnan riskiperusteisessa pilottiprojektissa Suomen verohallinnon ja Tansanian veroviranomaisen (Tanzanian Revenue Authority) kanssa saatiin aikaiseksi noin 15 prosentin kasvu yritysten verotettavaan tuloon Dar Es Salaamin alueella verrattuna alueisiin, joissa pilotin menettelyt eivät olleet käytössä.
Ulkoministeriön vahvistettava DRM:n strategisuutta ja resursseja
Kansalaisjärjestöjen näkökulmaa toi Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen, joka peräänkuulutti kolmannen sektorin aktiivisempaa roolia DRM-yhteistyössä ja uuden toimintasuunnitelman valmistelussa.
Ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Emmi Oikari korosti, että DRM-yhteistyössä tulee hyödyntää suomalaista osaamista ja keskittyä erityisesti kehittyvien maiden tukiriippuvuuden purkamiseen.
Evaluointi suosittaa ulkoministeriötä laatimaan jatkuvan verotus ja kehitys -toimintaohjelman, joka pohjautuu realistiseen näkemykseen voimavaroista ja perustuu Suomen tähänastisille saavutuksille. Tärkeää on myös toiminnan priorisointi ja säännöllisen seurannan varmistaminen. Evaluoinnin mukaan Suomella on jatkossakin hyvät edellytykset osoittaa kehityspolitiikallaan sitoutumistaan läpinäkyviin, oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin verotusjärjestelmiin maailmanlaajuisesti.
Evaluoinnit ovat kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tehtäviä riippumattomia ja itsenäisiä arviointeja. Ne tuottavat ulkoministeriölle tietoa kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä siitä, mikä kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä toimii ja missä on kehitettävää.