Suomi 100 -juhlavuoden laajuus ja vaikutukset historiallisen suuria
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 laajuus ja merkittävyys ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Itsenäisyyden juhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen laajin teemavuosi, historiallinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuivat koko yhteiskuntaan. Tänään julkaistu Suomi 100 -raportti tarjoaa monipuolisesti tietoa juhlavuodesta ja analysoi alustavasti sen vaikutuksia. Aineiston toivotaan innostavan jatkotutkimuksiin ja juhlavuoden luoman perinnön jatkamiseen.
”Itsenäisyyden juhlavuodesta kasvoi kaikkia ennakko-odotuksia suurempi ja monimuotoisempi. Suomi 100 innosti, kannusti ja rikkoi rajoja. Juhlavuosi kasvatti sosiaalista pääomaa ja lavensi kulttuurista monimuotoisuutta. Se myös synnytti laajaa toimeliaisuutta ja uudisti toimintatapoja”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä toiminut Pekka Timonen tiivistää tänään julkaistun raportin havainnot.
Suomi 100 -raportti kertoo juhlavuoden tarinan ja esittelee useiden aihetta koskevien tutkimusten tuloksia.
“Nyt valmistunut arviointi tuotti poikkeuksellisen mielenkiintoista tietoa ja avasi aivan uusia näkökulmia. Juhlavuosi pääsi jälleen kerran yllättämään laajuudellaan ja voimallaan”, Timonen jatkaa.
Suomi 100 -hanke toteutettiin osallistavalla, mukaansa tempaavalla tavalla ja se etsi uusia yhdessä tekemisen muotoja. Juhlavuoden kokemus yhdisti tutkitusti ihmisiä ja vaikutti monilla tasoilla yhteiskunnassa.
“Suomi 100 uudisti myös hyvällä tavalla suomalaista itsenäisyyden juhlintaa. Ilo nousi arvokkuuden rinnalle”, valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta toteaa ilahtuneena.
Juhlavuoden perintöön nojaava tutkimushanke käyntiin lokakuussa
Suomi 100 -juhlavuoden raportointivaihe nosti esiin aiheen tutkimukselliset mahdollisuudet.
Valtioneuvoston kanslia käynnistää sen johdosta tutkimushankkeen, jossa juhlavuoden tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja sen perintöä pyritään hyödyntämään. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2018-2020.
”On tärkeää, että poikkeuksellisen ilmiön synnyttämät ideat ja yhteisölliset tavat toimia hyödynnetään yhteiskunnassamme. Kertynyt aineisto on kiinnostava läpileikkaus tästä aikakaudesta ja tutkimuksellisestakin näkökulmasta suoranainen aarre”, Lehtomäki sanoo.
Suomi 100 -perintöön nojaava tutkimushanke käynnistyy avoimella hackathonilla lokakuussa. Tutkimushanke rahoitetaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden määrärahasta.
Kuvia raportin julkistustilaisuudesta
Suomi 100 -raportti
Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Suomi 100 -raportin pääkohtiin voi tutustua verkossa osoitteessa suomi100raportti.fi. Koko raportti on luettavissa sivustolla pdf-muodossa.
Lisätietoja: Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen, p. 029 516 0220, [email protected], valtioneuvoston kanslia
Suomi 100 -lukuja
5 000 ohjelmahanketta Suomessa ja maailmalla
800 000 ohjelmantekijää
170 000 tapahtumaa
Suomi 100 -ohjelmaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla
Suomalaisten mielestä*
Juhlavuosi oli onnistunut (93 %)
Itsenäisyyden juhlinta oli aiempaa iloisempaa (71 %)
Yhteenkuuluvuuden tunne yhteiskunnassa voimistui (83 %)
Suomen maine maailmalla vahvistui (94 %)
*Suomi 100 -seurantatutkimus 2015-2018, Tilastokeskus
suomi100raportti.fi
suomifinland100.fi
******
Suomi 100. Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta 6.12.2017. Sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta vietettiin yhdessä-teemalla koko vuoden Suomessa ja yli sadassa maassa kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin yhteensä 5 000 erilaista hanketta, ja yli 800 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. suomifinland100.fi, #suomi100, #finland100