Suomi jatkaa ihmishenkiä pelastavaa humanitaarista apua – Ukrainaan noin viidesosa tuesta

Tämän vuoden humanitaarisen avun päätöksissä Suomi on painottanut tukea Ukrainalle, suuria pakolaiskriisejä Afrikassa ja Lähi-idän humanitaarista tilannetta. Avun tarpeessa olevien ihmisten määrä jatkaa kasvuaan. Heinäkuun loppuun mennessä Suomi on antanut vuonna 2025 elintärkeää humanitaarista apua yhteensä noin 97,5 miljoonaa euroa, joista lähes 18 miljoonaa euroa Ukrainaan.

Rahoitusta on annettu muun muassa myös Sudaniin, jossa todettiin nälänhätä viime vuonna, sekä Myanmariin maanjäristyksestä toipumiseen.

Noin kymmenesosa avusta on kanavoitu suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamien humanitaarisen avun hankkeiden kautta.

Maailman humanitaarisen avun tarpeet ovat olleet pitkään kasvussa. Samalla humanitaariseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä rahoitusleikkauksia. Maailmanlaajuinen avustuskoneisto on nopeiden sopeutusten ja uudistusten edessä.

Suomi jatkaa elintärkeää humanitaarista apua ja tukee järjestelmän uudistamista niin, että apu kohdistuu jatkossakin sitä eniten tarvitseville.

Suomen humanitaarinen apu kanavoidaan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

"Lähikuukausien aikana Suomen tämänvuotinen humanitaarinen apu kasvaa yhteensä yli sataan miljoonaan euroon. Suomi painottaa joustavaa humanitaarista rahoitusta, joka mahdollistaa sen, että apujärjestöt voivat reagoida nopeasti kriiseihin ja muuttuneisiin, yllättäviin tarpeisiin", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Ukraina on Suomen suurin humanitaarisen avun kohde. Ukrainan humanitaarisiin tarpeisiin on myönnetty 16 miljoonaa euroa YK:n humanitaaristen järjestöjen ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta sekä yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Maailman ruokaohjelma WFP:n Ukrainan-toimiston päällikön sijainen Nanna Skau toteaa:

“Sodan alettua Suomen tuki WFP:n kautta on ollut elintärkeää sen varmistamiseksi, että aiemmin Euroopan vilja-aittanakin tunnettu Ukraina pystyy turvaamaan omat humanitaariset tarpeensa. Tilanne jatkuu vakavana, viisi miljoonaa ukrainalaista kärsii ruokaturvattomuudesta. Maan sisällä siirtymään joutuneiden määrän kasvaessa ja rintamalinjojen liikkuessa, Suomen vuoden alussa myönnetty tuki on antanut WFP:lle joustavuutta ohjata resursseja sinne, missä niitä on eniten tarvittu. Yksinomaan heinäkuussa, kiitos Suomenkin tuen, WFP pystyi auttamaan 1,1 miljoonaa ukrainalaista käteis- ja ruoka-apua toimittamalla.”

Humanitaarisen avun päätöksissä ovat painottuneet myös suuret pakolaiskriisit Afrikassa ja Lähi-idän humanitaarinen tilanne. Ruokaturvattomuus on myös yhä laajempi ongelma esimerkiksi Sudanissa, jossa todettiin nälänhätä viime vuonna.

Suomi on tukenut Sudanissa Maailman ruokaohjelma WFP:n operaatiota sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita yhtensä yli 3,2 miljoonalla eurolla.

Lähi-idässä Suomi on tukenut muun muassa WFP:n ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen operaatioita Gazassa yhteensä yli 3 miljoonalla eurolla. Myanmariin on annettu tukea Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liikkeen IFRC:n sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta humanitaariseen kriisiin ja muun muassa maanjäristyksestä toipumiseen yhteensä yli 4 miljoonaa euroa.

Suomi on tukenut myös Maailman ruokaohjelman WFP:n ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n vammaisinkluusiotyötä yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on edistää sitä, että järjestöjen apu saavuttaa vammaiset henkilöt, jotka ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, mutta joita apu ei aina tavoita.

Lisäksi humanitaarista apua on myönnetty WFP:n kouluruokatoimintojen kehittämiseen ja kouluruokailun tukemiseen erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä yhteensä 4 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi on antanut yleistukea monenvälisille humanitaarisille järjestöille.