Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Suomi kantaa vastuuta YK:n ilmastokokouksen kynnyksellä ja tukee kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen

Ulkoministeriö
15.10.2021 13.27
Tiedote

Suomi kantaa vastuunsa osana Pariisin sopimuksen ilmastorahoituslupausta. Suomi ilmoittaa YK:n ilmastokokouksessa tuesta erityisesti kehittyvien maiden sopeutumistoimille. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous COP26 järjestetään Glasgow’ssa 31.10.–12.11.2021.

Osana vastuullista ilmastopolitiikkaa Suomi osallistuu kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Ilmastorahoituksen lisäksi myös suomalaisilla innovaatioilla ja osaamisella on tässä yhteydessä tärkeä merkitys.

Suomi on lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyisellä hallituskaudella 80 prosenttia eli lähes kaksinkertaistanut sen edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna. Noin kaksi kolmasosaa ilmastorahoituksesta on laina- ja pääomamuotoista sijoitusrahoitusta, jonka avulla vivutetaan lisäksi merkittävä määrä yksityistä rahoitusta. Rahoitusmallin avulla ilmastovaikutukset voidaan moninkertaistaa.
Suomi palaa YK:n ilmastosopimuksen alaisen Sopeutumisrahaston (AF) rahoittajamaaksi seitsemällä miljoonalla eurolla ja jatkaa Vähiten kehittyneiden maiden rahaston (LDCF) tukemista. Lisäksi julkistetaan 30 miljoonan euron rahoituspaketti kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen tukemiseen.

Sääpalvelu- ja ennakkovaroitusjärjestelmät ovat yksi esimerkki merkittävistä tuloksista, joita Suomen rahoituksella on saatu aikaan. Arviolta 1,4 miljoonaa ihmistä vähiten kehittyneissä maissa on menettänyt henkensä erilaisissa säähän ja veteen liittyvissä luonnononnettomuuksissa vuoden 1970 jälkeen. Suomi on reagoinut näihin tarpeisiin vahvistamalla kehitysyhteistyön kumppanimaidensa kykyä vastata sään ääri-ilmiöihin. Meneillään olevien hankkeiden ansiosta lähes 300 miljoonaa henkilöä Nepalissa, Sudanissa, Vietnamissa, Kirgisiassa, Tadzhikistanissa ja Etiopiassa hyötyy parantuneista sää- ja ennakkovaroituspalveluista.

Suomen tuella vahvistetaan myös ihmisten, yhteisöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia ottaa käyttöön puhtaan energian perusratkaisuja erityisesti maaseudulla. Energy and Partnership Programme EEP Afrikka on vuodesta 2010 lähtien investoinut 50 miljoonaa euroa 270 uusiutuvan energian alan alkuvaiheen yritykseen. Ohjelman tuella syntynyt liiketoiminta on luonut lähes 9 000 työpaikkaa – joista 3500 nuorille – ja se tuottaa vuosittain yhteensä 263 GWh energiaa kaikkiaan 900 000 kotitaloudelle. Suomi huolehtii siitä, että uusiutuvan energian ratkaisut hyödyttävät etenkin naisia ja tyttöjä.

Suomi on edistänyt hiilen hinnoittelua maailmalla pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Hiilen hinnoittelu on yksi tärkeimpiä keinoja vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti. Suomen rahoituksella on kehitetty hiilen hinnoittelumekanismeja seitsemässä maassa ja maailmanlaajuisesti tuettu yhteensä 28 päästökauppajärjestelmää, hiiliveroa tai päästökompensointijärjestelmää.

”Suomella on valtavasti tutkimus- ja yritysosaamista monella alalla, jotka ovat ratkaisevia ilmastotoimissa. Meteorologian ja energia-alan lisäksi maaperän hiilen sidonta- ja kiertotalousalat tuottavat uusia ratkaisuja ja teknologioita myös kehitysmaiden ilmastotoimiin. Tosiasia kuitenkin on, ettei julkinen sektori yksin ilmastokysymystä ratkaise. Tarvitaan kaikkien panosta, ja keskeistä on, että myös kansalaiset voivat tukea ilmastotoimia”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomen valtion kehitysrahoituslaitos Finnfund on merkittävä toimija suomalaisessa vaikuttavuussijoittamisessa ja kehitysmaasijoittamisessa. Tuoreessa ilmasto- ja energialinjauksessaan Finnfund sitoutuu muun muassa tekemään miljardin euron arvosta uusia ilmastosijoituksia vuoteen 2030 mennessä sekä pitämään sijoitussalkkunsa hiilinettonegatiivisena. Tällä hetkellä noin puolet Finnfundin rahoituksesta kohdistuu ilmastotoimiin.

Kansainvälisen ilmastorahoituksemme merkittävä nousu vastaa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Tavoitteena on tasapainoinen jakauma hillintä- ja sopeutumisrahoituksen kesken. Suomen rahoitus on osa teollisuusmaiden yhteistä lupausta tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia vuosittain 100 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosina 2020-2025. Kyseisellä kaudella Suomi tukee kehittyvien maiden ilmastotoimia merkittävällä rahoituspanoksella, noin 900 miljoonalla eurolla. Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen kokonaisuudesta tullaan raportoimaan eduskunnalle vuosittain ilmastovuosikertomuksen yhteydessä.

Esimerkkejä ilmastorahoituksen tuloksista on ulkoministeriön meneillään olevassa #munvaikutus-kampanjassa. Lisätietoa Suomen kansainvälisestä ilmastotyöstä löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin erityisavustaja Kirsi Airio, puh. 050 574 1729 ja kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala, puh. 0295 351 815.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
 

Sivun alkuun