Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Välikysymyksen aihe kaikkein vähävaraisimpien väestöryhmien aseman parantamisesta on erittäin tärkeä. Eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä. Välikysymyksen muotoilu osoittaa kuitenkin, että kysyjät yksinkertaistavat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien avun tarpeen. Kysyjien mukaan näyttäisi olevan olemassa muutama yksittäinen keino, joiden avulla voitaisiin poistaa eriarvoisuus ja köyhyys ja jopa niiden syyt.

Köyhyys ja syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö. Köyhyys on ensisijassa tulojen vähäisyyttä. Syrjäytymisellä puolestaan tarkoitetaan huono-osaisuuden kasautumista. Syrjäytymisen käynnistäjänä ovat yleensä sosiaaliset riskit kuten varattomuus, terveyden heikkeneminen, työttö-myys, asunnottomuus, koulutuksen riittämättömyys tai muut sosiaaliset ongelmat. Hallituksen ohjelman mukaan merkittävimpiä keinoja  syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat työttömyyden alentaminen, vähimmäisetuuksien riittävä taso ja kohtuullinen ansioturva sekä palveluiden toimivuus. Syrjäytyminen on prosessi, jonka pysäyttäminen vaatii kohdennettuja toimia. Tällaisia ovat pitkäai-kaistyöttömyyden katkaisu, varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin sekä työttömien, mielenterveysongelmaisten, ylivelkaantuneiden ja muiden syrjäytymisuhan alla olevien ja heidän perheidensä elämänhallinnan tukeminen ja toimeentulo-ongelmien vähentäminen.

Välikysymyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä köyhiä runsaat puoli miljoonaa EU:ssa käytetyn määritelmän mukaan. EU-terminologiassa puhutaan ”köyhyyden uhkaamasta väestönosasta” eli käytetty EU määritelmä tarkoittaa itse asiassa köyhyysriskiä eikä suoranaista köyhyyttä. EU-määritelmän köyhyysriskin raja on 60 prosenttia kunkin maan kotitalousväestön mediaanitulosta. Suomessa köyhyysriski on harvinaisempaa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Yhdessä Tanskan, Ruotsin, ja Alankomaiden kanssa Suomi on vähäisen köyhyysriskin maita. Uusista EU-maista alhaisen köyhyysriskin joukkoon kuuluvat lisäksi Unkari ja erityisesti Tsekin tasavalta. Näissä maissa tulotaso on selvästi meitä alhaisempi. Köyhyys on siis tämän määritelmän mukaan suhteellista ja sitä mitataan suhteessa kunkin maan yleiseen tulotasoon. Tämä ei tietenkään poista yksittäisen suomalaisen ihmisen kokemusta köyhyydestä.

Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa Suomessa köyhyyttä ja syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta. Vaikeasti työllistettävien määrä on juuttunut noin kahteen prosenttiin työvoimasta. Heistä 60 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Käytännössä vain pieni osa heistä sijoittuu avoimille työmarkkinoille ilman erityistoimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen edellyttää työllisyyskehityksen vahvistamista kaikilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla.

Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja alentamalla työttömyyttä. Se on myös paras tapa torjua syrjäytymistä ja köyhyyttä. Hallituksen työllisyystavoite ei ole vielä toteutunut toivotulla tavalla. Oma vaikutuksensa on ollut myös hitaalla maailmantalouden kasvulla. Kun vertaamme omaa kansallista kehitystämme muiden EU-maiden kehitykseen, olemme kuitenkin selvästi paremmalla tiellä. Monissa EU-maissa työttömyys on lisääntynyt. Suomessa työttömyys on kuitenkin hitaasti mutta varmasti alentumassa. Suomalaisten terveydentila ja elinajan odote ovat viime vuosikymmeninä parantuneet kaikilla väestöryhmillä. Kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa alemmilla sosiaaliryhmillä ja väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuret. Ylipainoisten osuus on kasvussa ja mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyden syynä ovat lisääntyneet. Tupakanpoltto ja alkoholinkäyttö aiheuttavat paljon sairastavuutta ja kuolemia ja se näkyy myös väestöryhmien välisissä terveyseroissa. Koulutuksen puute aiheuttaa syrjäytymistä. Syrjäytymisuhka on muita suurempi niillä oppilailla, jotka peruskoulun jälkeen putoavat pois jatkokoulutuksesta eivätkä pääse työelämään.

Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden määrä tukea saaneista kotitalouksista väheni vuodesta 2002 vuoteen 2003 ja laskee edelleen. Pienituloisten osuudessa ei ole tapahtunut sen sijaan merkittäviä muutoksia viime aikoina. Pienituloisten taloudelliset ongelmat näyttävät olevan entistäpysyväisluontoisempia. Lähes koko vuoden toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus toimeentulotuen saajista on viime vuosina ollut noin 25 prosentin paikkeilla. Yksinäiset muodostavat edelleen suurimman toimeentulotuen saajaryhmän.

Lapsiperheiden köyhyys on kehittynyt heikompaan suuntaan. Toimeentulotuen saajista 10 prosenttia on lapsiperheitä. Köyhyysrajan alapuolella olevien lapsiperheiden määrä ei ole vähentynyt. Varsinkin monilapsisten perheiden köyhyys on lisääntynyt. Lastensuojelun avohoidon piirissä olevien lasten lukumäärä on noussut. Syynä voi olla myös palvelujärjestelmän parempi kyky toimia. Asunnottomien määrä on selvästi laskenut viime vuosina.

Juuri julkistetun YK:n lastenjärjestön Unicefin raportin mukaan rikkaista teollisuusmaista Suomessa ja Tanskassa on kuitenkin vähiten köyhyydessä eläviä lapsia. Unicef kiittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tukee vaikeuksissa olevia perheitä monin eri tavoin. Perusarvot Suomessa ovat kohdallaan. Ketään ei tarkoituksella jätetä heitteille. Kansalaiset ovat valmiita rahoittamaan veroilla hyvinvointiyhteiskuntaa. Työllisyyden merkitys hyvinvointiyhteiskunnalle ymmärretään laajasti ja sukupolvien välillä vallitsee ymmärrys siitä, ettei liikaa rasitteita haluta jättää tuleville sukupolville. Hallitus panostaakin juuri nyt hyvinvointiyhteiskunnan kestävään kehitykseen.

Hallituksen tekemät veroratkaisut eivät ole syrjäytymisen syy. Suurimmat kevennykset on tehty työn verotukseen ja etenkin mataliin palkkatuloihin. Veroratkaisujen tarkoituksena on ollut talouskasvun ja työllisyyden lisääminen. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005-2007 hallitus on sitoutunut keventämään työn verotusta ja tänä vuonna verotusta kevennetään vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla.

Verotuksen kevennys toteutetaan muuttamalla valtion tuloveroasteikkoa ja kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Ansiotulovähennyksestä johtuvat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia.

Yhdessä muiden tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittujen toimenpiteiden kanssa veronalennusten työllisyysvaikutus olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 20 000 työpaikkaa.

Välikysymyksessä väitetään edelleen, että hyvinkin pienistä eläkkeistä maksetaan veroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen johdosta pelkkää kansaneläkettä saava eläkeläinen ei maksa veroja tai sairausvakuutusmaksua. Myös muiden pienituloisten kuten vain pientä työeläkettä saavien eläkkeensaajien veroprosentti on matala. Pelkkää kansaneläkettä saavien eläkeläisten osuus on jatkuvasti supistunut. Yhä useamman eläkkeensaajan toimeentulo perustuu pääasiassa työeläkkeeseen. Eläkeläiset tarvitsevat toimeentulotukea suhteellisen harvoin.

Mitä hallitus on tehnyt?

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan jatkuvasti lisätoimenpiteitä.  Välikysymyksessä unohdetaan kokonaan hallituksen jo toteuttamat tai päättämät toimenpiteet, joiden vaikutukset näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua.

Hallituksen työllisyyttä edistävä linja on alkanut tuottaa tuloksia. Suomen kansantalous kehittyi viime vuonna odotettua paremmin, sillä kokonaistuotanto kasvoi peräti 3,7 prosenttia. Myös työmarkkinoiden kehityksessä tapahtui viime vuoden puolessavälissä käänne parempaan. Kuluvana vuonna työvoiman kysyntä on entisestään kiihtynyt. Tammikuussa 2005 työllisten määrä lisääntyi 18 000 henkilöllä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja työllisyysaste nousi 0,4 ja työttömyys laski 0,3 prosenttiyksikköä. Työvoiman kysynnän suhdannekäänteestä kertoo myös vuoden 2004 puolivälissä tapahtunut ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrän kääntyminen voimakkaaseen kasvuun.

Hallitus on myös panostanut merkittävästi erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen tasoon ja kehittämiseen. Tavoitteena on turvata palvelut koko väestölle tulotasosta, työhistoriasta ja asuinpaikasta riippumatta. Laki hoitoon pääsyn turvaamisesta tähtää kansalaisten tasa-arvon parantamiseen.

Edellisen hallituksen käynnistämää kansallista terveyshanketta jatketaan. Syrjäytymisen vähentämistä tavoitellaan  sosiaalialan kehittämishankkeella. Näihin hankkeisiin sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan terveys- ja päihdepalvelujen kohdentumista syrjäytymisuhassa oleville. Myös erityisryh-mien muita palveluja kehitetään. Työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi toteutetaan sosiaalista työllistämistä. Oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta kehitetään. Lasten ja nuorten ongelmiin puututaan entistä  varhemmin. Maahanmuuttajien kotouttamista tuetaan. Kansallista alkoholi- ja huumausaineohjelmaa toteutetaan ja rikollisuuden ehkäisyyn panostetaan. Eri ohjelmien ja hankkeiden välillä toteutetaan tiivistä yhteistyötä ja koordinointia tulosten varmistamiseksi.

Myös lapsiperheiden palveluja on kehitetty. Peruskoululaisten 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui ensimmäisenä syksynä 38 prosenttia oppilaista. Äitiys- ja lastenneuvolatyö painottuu yhä enemmän vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsen ja koko perheen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui syksyllä 2004 lastenneuvolaopas ja kouluterveydenhuollon laatusuositukset on annettu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät koko maan tasolla peruspalveluohjelman mukaisesti. Valtionosuudet ovat kasvaneet  euromääräisesti vuodesta 2003 vuoteen 2005 noin 818 milj. euroa. Lisäyksestä on ollut kuntien verotulojen pienenemisen kompensaatiota 480 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäksi kansallisen terveys- ja sosiaalialan hankkeiden avulla on rahoitettu monia projekteja.

Välikysymyksen allekirjoittajat haluavat tietenkin myös lisää rahaa toimeentuloturvan varassa eläville. Hallitus onkin jo korottanut lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotuksia vuoden 2004 alussa. Silloin lievennettiin myös työmarkkinatuen tulovähenteisyyttä puolison tulojen suhteen. Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä korotettiin 3,75 eurolla päivässä tämän vuoden alusta. Äitiys- ja vanhempainpäivärahojen määräytymistä parannetaanpätkätöissä ja peräkkäisissä synnytyksissä myös tänä vuonna. Myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea on korotettu vuoden 2005 alussa. Maaliskuun alussa kansaneläkkeitä korotettiin 7 eurolla kuukaudessa.

Korotukset koskettavat laajoja väestöryhmiä ja parantavat monien taloudellista toimeentuloa. Hallitus on lisännyt näillä tulonsiirroilla ja valtionosuuksilla kotitalouksien palveluja ja niiden saamia tulonsiirtoja yhteensä noin 1 013 miljoonaa euroa. Lapsiperheiden taloudellista asemaa on parantanut lisäksi työllisyyden paraneminen. Yksinhuoltajien toimeentulon  muita väestöryhmiä hitaampi paraneminen johtuu osaksi heidän muita korkeammasta työttömyydestään.

Hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, jotta vähäosaisuus ei periytyisi sukupolvelta toiselle. Työministeriö hyväksyi joulukuussa 2004 nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa koskevat linjaukset ja sen toimeenpano on aloitettu vuoden 2005 alussa. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen. Nuorille tulee laatia yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuukautta.

Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomioita kaikilla koulutussekto-reilla. Ammatillisessa koulutuksessa on keskeyttämisen vähentämiseksi laadittu toimenpideohjelma, joka on tuloksellisesti vähentänyt keskeyttämisiä.

Työttömyyden pitkittyminen on merkittävin köyhyysriskiä kasvattava uhka. Vaikeimmin työllistettävien osalta vireillä on useita työllistymistä tukevia toimia. Kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan ja sen toimeenpanoa tehostetaan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi ja yksilöllisen palvelutarpeen selvittämiseksi. Työvoiman palvelukeskusten perustamisella vastataan vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen. Palvelukeskuksissa käynnistynyt moniammatillinen yhteistyö tehostaa palveluiden yhteensovittamista. Vuoden 2004 alusta käynnistyi kaikkiaan 29 työvoiman palvelukeskusta tai yhteispalvelupistettä. Tänä vuonna näiden määrälisääntyy.

Työkyvyttömyyden uhkaamalla työntekijällä on oikeus saada ammatillista kuntoutusta vuoden 2004 alusta voimaan tulleen lain mukaan. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia on jatkettu ja toimintaa on laajennettu koko maahan. Työvoimatoimistot ovat järjestäneet pitkäaikaistyöttömille yli 15 000 työkunnon tutkimusta. Näiden perusteella on tehty myönteisiä eläkepäätöksiä seuranta-aikana lähes 70 prosenttiin eläkehakemuksista. Lisäksi ikääntyneille erityisen pitkään työttömänä olleille on annettu mahdollisuus eläketukeen toukokuun 2005 alusta.

Asunnottomuuden vähentämisohjelman avulla asunnottomien määrä aleni erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2002 yksinäisiä asunnottomia oli koko maassa 9 500 ja vuonna 2004 määrä oli alentunut noin 7 700 asunnottomaan. Tilanteeseen on vaikuttanut hyvä vuokra-asuntojen markkinatilanne, niiden hankintaan asunnottomille panostaminen sekä seudullinen yhteistyö asumisen tukitoiminnan ja asumispalveluiden kehittämisessä. Asunnottomuuden vähentämisohjelman osapuolet ovat jo sopineet jatkotoimenpiteistä.

Ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi on muun muassa jatkettu velkasovinto-ohjelmaa ja velkaneuvonnan lisäresursseja, tehty ulosotto joustavammaksi ja laadittu velkahallintaohjelma.

Hallitus on antanut eduskunnalle helmikuussa esityksen laiksi opintotukilain muuttamisesta ja opintolainavähennyksen edellyttämiksi muutoksiksi verolainsäädäntöön. Asumislisää myönnettäessä huomioonotettavaa asumismenojen määrää korotetaan. Esityksessä ehdotetaan myös opintotuen riittävyydenja kannustavuuden lisäämiseksi korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen korottamista ja opintolainavähennyksen käyttöönottoa syyslukukauden 2005 alusta lukien.

Mitä pitää tehdä nyt?

Hyväksyessään vuoden 2005 talousarvion eduskunta edellytti, ”että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset.”

Hallitus on panostanut poikkeuksellisen paljon köyhyyden ja huono-osaisuuden torjumiseen ja vähentämiseen. Tästä huolimatta tarvitsemme nopean yhteiskunnallisen muutoksen takia jatkuvasti lisätoimenpiteitä.

Köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi ja vähentämiseksi ei ole olemassa mitään yksinkertaista toimenpidettä. Nykyiset tulonsiirtojärjestelmät ja palvelut toimivat jo nyt kansainvälisesti verrattuna tehokkaasti huono-osaisuuden torjunnassa. Nykyisten järjestelmien toimivuuden parantaminen ja byrokratian purkaminen on kuitenkin tarpeen. Mahdollisuuksien mukaan uudet toimenpiteet on kohdistettava lapsiin, nuoriin sekä pitkäaikaistyöttömiin. Nyt on vahvistettava monipuolista sosiaali-, terveys-, opetus- ja työvoimahallinnon yhteistyötä, kolmannen sektorin projekteja ja etuuksien tarkistamista. Syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi vaaditaan lisäksi pitkäjänteistäsitoutumista moniongelmaisten henkilöiden tukemiseen. Ongelmien pitkittyessä henkilön omat voimavarat tilanteen korjaamiseksi ehtyvät. Ammattiauttajien on tunnistettava moniammatillisen tuen tarve. Tätä koulutusta annetaan. Tarvitsemme edelleen rakenteellisia ratkaisuja, jotka paitsi ehkäisevät köyhyyttä ja syrjäytymistä myös auttavat vaikeuksiin joutuneita ihmisiä pääsemään irti huono-osaisuudesta.

Hallitusohjelman mukaan työmarkkinatukea tulee muuttaa passiivisesta aktiiviseen suuntaan. Työmarkkinatukiuudistuksesta on tarkoitus rakentaa pitkäaikaistyöttömien oma yhteiskuntatakuu, joka turvaa aktiivitoimien tarjonnan. Nykyisellään vain murto-osa aktiivitoimista kohdistuu pitkään työmarkkinatuella olleisiin. Aktiivitoimien määrää ja laatua on tarkoitus lisätä. Hankkeesta kunnille aiheutuvat lisäkustannukset aiotaan korvata täysimääräisesti. Hallitus päättää hankkeen rahoituksesta kehysneuvottelujen ja budjettiriihen yhteydessä.

Arvoisa Puhemies,

Vakavien köyhyysongelmien, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisy ja vähentäminen edellyttävät jatkuvia ponnisteluja. Hallitus tulee tekemään vuosia 2006 - 2009 koskevien valtiontalouden kehysten valmistelun yhteydessä sekä vuoden 2006 talousarvioesityksessä lisää esityksiä kaikkein vähävaraisempien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi. Toimenpiteet tulevat kohdentumaan nykyisten tukijärjestelmien toimeenpanon parantamiseen sekä erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien tukijärjestelmien uudistamiseen. Ne lisävoimavarat, joita kehysneuvotteluissa on käytettävissä, hallitus kohdentaa erityisesti kaikkein vähävaraisempien aseman kohentamiseen.