Työministeri Tarja Filatov

Maailmantalouden muutos aiheuttaa väistämättä uusjakoa, joka johtaa nopeaan rakennemuutokseen. Monet aiemmin suljetut ja taloudeltaan heikot valtiot vahvistavat osaamistaan ja kilpailukykyään. Ne ovat valinneet strategian, jossa ne hyödyntävät runsasta työvoimaansa ja kasvavaa osaamistansa.

Kansainvälisillä markkinoilla yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintojaan uuteen kilpailuun. Ikävä kyllä myös niin, että siitä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia kehittyneille teollisuusmaille. Suomellekin.

Globalisaation haaste ei ole uusi. Suomi on pyrkinyt vastaamaan haasteeseen kehittämällä osaamista ja työelämän tuottavuutta, panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, vahvistamalla innovaatioille otollista maaperää ja tekemällä veroratkaisuja, jotka parantavat kilpailukykyämme.

Suomi on tähän asti selvästi hyötynyt maailmantalouden uusjaosta. Avautuminen on tuonut uusia markkinoita ja vahvistanut  kasvua ja ylläpitänyt työllisyyttä.

Työttömyys ei ole kääntynyt niin suureen nousuun kuin maailmantalouden taantumasta johtuvan talouskasvun ohuuden perusteella voisi olettaa.

Suomi on monissa tutkimuksissa todettu hyvin kilpailukykyiseksi maaksi, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut merkittävästi lisääntyneisiin teollisuus- tai palvelutuotannon investointeihin Suomessa. Tähän saakka ulkomaiseen omistukseen on siirtynyt pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Investointien kokonaisvolyymi on jäänyt kohtuullisen pieneksi huolimatta niiden lukumääräisestä kasvusta.

Suomi ei paini yksin investointilaman kanssa. Maat, joihin korkeata tuottoa hakeva pääoma nykyisin sijoittuu, ovat pääosin nykyisen EU:n ulkopuolella ja myös niiden Itä-Euroopan maiden ulkopuolella, joissa yksikkökustannukset ovat nousussa. Suomessa investointiasteen aleneminen on kuitenkin ollut muita maita voimakkaampaa.

Hallitus selvittää suomalaisen työn ja tuotannon edelleen edistämisen mahdollisuuksia maailmantalouden murroksessa. Johtopäätökset ovat käytettävissä ensi syksynä.

Lisäksi kauppa ja teollisuusministeriö on asettanut erillisen työryhmän selvittämään ulkomaisten investointien lisäämismahdollisuuksia Suomeen.

Suomen talouden kasvuedellytyksissä on haasteita, jotka liittyvät työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen, tuottavuuden nostamiseen, innovatiivisuuden edistämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen muun muassa palvelualoilla sekä yrittäjyyden kasvattamiseen.

Suomi ei voi jäädä saavutettujen kilpailukykytulosten varaan, vaan meidän on voitava parantaa uskottavuuttamme ja houkuttelevuuttamme kasvavan tuotannon kannattavana sijoitusmaana. Liikkumavaraa sääntelyn tiukentamisen suuntaan on tästä näkökulmasta rajattu. Osa kansallista kilpailukykyämme ja yritysystävällistä ympäristöä on lainsäädännön vakaus.

Työmarkkinoiden toimivuus on tärkeä osa globalisaatiostrategiaa. Globalisaation aiheuttamat tuotannon rakennemuutokset lisäävät työmarkkinoiden dynamiikkaa. Työpaikkoja syntyy toisaalle, mutta toisaalla niitä menetetään. Yhteiskunnan on huolehdittava, että ihmisillä on mahdollisuus siirtyä supistuvilta aloilta kasvaville niin kivuttomasti kuin sen nopeissa muutoksissa on mahdollista. Hallitus pyrkii tähän panostamalla työvoimapalvelujen parantamiseen, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Näin tuetaan yrityksiä, jotta ne saavat tarvitsemaansa kyvykästä työvoimaa.

Turvattomuuden vähentämiseksi ja työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvat työvoiman vähentämiset edellyttävät myös huolenpitoa työntekijöistä. Hallitus toivoo näissä asioissa myös yrityksiltä yhä suurempaa yhteiskunnallista vastuuta. Myös sieltä puolelta on oikeus odottaa konkreettisia ratkaisuja.

Välikysymyksessä todetaan, että irtisanominen on helppoa Suomessa. EU-maiden keskinäinen vertailu ei tue näin yksioikoista väitettä. Työntekijän sosiaaliturva perustuu Suomessa kollektiiviseen vastuuseen. Sitä rahoitetaan työantajilta ja palkansaajilta kerättyjen sosiaaliturvamaksujen varannoista sekä verovaroin. Se on osa suomalaista solidaarisuutta. Myös työnantajien kohtaamiin riskeihin varaudutaan pääosin kollektiivisesti, joten arvioitaessa irtisanomisen helppoutta tai hintaa, on otettava huomioon kokonaisuus.

Työnantajien maksamien irtisanomisrahojen lisäksi on tarkasteltava irtisanomisaikojen kestoa ja niihin liittyvää käytäntöä työn velvoittavuudesta sekä työttömyysturvan kestoa, tasoa ja rahoituksen jakautumista. Jos vertailua tehdään vain yhden muuttujan valossa, voi käydä niin, että nokka irtoaa, mutta pyrstö tarttuu eli todellisia työllisyysvaikutuksia ei synny.

Irtisanomisen turva koostuu Suomessa yt-menettelystä, työsopimuslaissa määritellystä irtisanomisperusteista ja mahdollisten laittomien irtisanomisten korvauksista sekä työttömyysturvasta ja työhallinnon palveluista, erityisesti työvoimakoulutuksesta.

Työttömyysturvan rahoitukseen osallistuvat Suomessa valtio, työntekijät itse ja työnantajat. Työnantajat vastaavat kustannuksista kollektiivisesti noin 40 prosentin osuudella.

Työnantajan irtisanoessa henkilön, joka päätyy työttömyyseläkkeelle, on kustannus suurtyönantajalle sama kuin henkilön joutuessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kyse on eräänlaisesta "irtisanomisrahasta". Tätä kustannusta on työnantajien piirissä aina pidetty suurena ja merkittävänä. Valitettavasti tämäkään ei ole estänyt iäkkäiden henkilöiden irtisanomisia.

Monissa laajoissa irtisanomisissa yritykset  myös maksavat yt-neuvottelujen tuloksena vapaaehtoisesti erilaisia tukipaketteja.

Työllisyyden pitkän aikavälin hoidon kannalta on tärkeää etsiä tasapainoa turvallisuuden ja joustavuuden välillä.

Arvoisa puhemies,

Työsopimuslaki on varsin uusi. Se on ollut voimassa vasta  kaksi ja puoli vuotta. Työsopimuslakia valmisteltiin vuosia kolmikantaisesti ja lopputulos oli yksimielinen.

Lain valmistelussa irtisanomisperusteita ja kustannuksia tarkasteltiin laajasti ja kokonaisvaltaisesti.  Monet tutkimukset osoittavat, että irtisanomissuojalla ei ole havaittavaa yleistä vaikutusta työttömyyden tasoon tai tuottavuuteen. Työsuhdeturvan tasolla ei sinänsä ollut vaikutusta yritysten palkkauspäätöksiin eikä irtisanomispäätöksiin.

Tutkimusten mukaan työsuhdeturva vaikutti työttömyyden suhdannealttiuteen. Esimerkiksi yrityskohtaiset irtisanomisrahat toimivat niin, että ne nostavat laskusuhdanteessa irtisanomiskynnystä, mutta vastaavasti noususuhdanteessa nostavat palkkauskynnystä. Jos tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, on palkkauskynnyksen nostaminen irtisanomiskynnystä merkittävämpi työllisyysasteen nousun hidastaja.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää pyrkiä vaalimaan uuden työllistämisen mahdollisuuksia.

Joukkoirtisanomissuoja vaikuttaa myös niin sanottuihin määrällisiin joustoihin. Eli miten yritys pystyy  sopeutumaan kysyntä- ja kuormitustilanteiden vaihteluihin. Nykyistä tiukempi työsuhdeturva lisäisi määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden määrää entisestään, koska työnantajat hakisivat tätä kautta tarvitsemaansa joustavuutta.

Työsopimuslain uudistuksessa yksi tavoite oli päästä eroon epätarkoituksenmukaisista määräaikaisista työsuhteista, koska ne lisäävät turvattomuutta  ja kuormittavat koko työyhteisöä.

Suomessa irtisanomisajat ovat pidempään saman työnantajan palveluksessa olleille useita EU-maita pidemmät.

Lakisääteiset irtisanomisajat ovat alle vuoden mittaisissa työsuhteissa kaksi viikkoa ja pitkään kestäneessä työsuhteessa puoli vuotta. Jos irtisanomisesta on kulunut alle 9 kuukautta ja perusteena ovat olleet taloudelliset ja tuotannolliset syyt, työnantajan on tarjottava työtä irtisanotulle henkilölle, jos hän on edelleen työttömänä ja jos työnantaja tarvitsee työvoimaa samankaltaisiin tehtäviin.

Työsuhdetta ei saa laillisesti irtisanoa ellei työ ole vähentynyt taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Siis perusteiksi irtisanomiselle eivät kelpaa työn uudelleen järjestelyt, elleivät ne tosiasiallisesti vähennä työtä.

Työnantajan on selvitettävä, onko sen mahdollista tarjota työtä muualta Suomesta koko työnantajanyrityksen piiristä. Työnantaja on velvollinen kouluttamaan työntekijää, jos se saman yrityksen piirissä olevan työn vastaanottamisen kannalta on työnantajan tarpeisiin sopivaa ja kohtuullista.

Suomessa vuoden 2002 loppuun käytössä ollut irtisanomisrahaa muistuttava eroraha liitettiin työttömyysturvaan. Nykyisin työttömäksi jäävälle maksetaan lähes kuusi kuukautta korotettua ansiopäivärahaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät. Malli koskee pitkään työssä olleita ihmisiä, jotka ovat kuuluneet viimeisimmät työssäolovuotensa työttömyyskassaan. Korotettu ansio-osa on kohtuullisen runsas. Tältäkin osin työnantaja maksaa osuutensa kollektiivisesti.

Lisäksi pitää muistaa, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan Suomessa useita EU-maita kauemmin.

Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 30 työntekijää tai jos vähintään 20 henkilön yritys suunnittelee vähintään 10 henkilön irtisanomista.

Yt-neuvotteluissa on käsiteltävä taloudellista syistä toimeenpantavat irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset sekä yrityksen tai sen osan siirtäminen toisaalle tai toiminnan merkittävät laajennukset tai supistukset.

Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys ajoissa ennen neuvottelujen alkamista. Esityksessä on oltava kaikki asian kannalta tarpeelliset tiedot, kuten perustelut suunnitelluille henkilöstövähennyksille, toimien kohteena olevien henkilöiden arvioitu lukumäärä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunnitellut vähennykset aiotaan toteuttaa sekä tiedot periaatteista, joilla toimien kohteena olevat henkilöt valitaan. Näin työntekijöille varataan aikaa valmistautua neuvotteluun.

Samat tiedot on annettava myös työvoimaviranomaisille, jotta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan ryhtyä toimiin sopivien työvoimapoliittisten tukimuotojen, esimerkiksi koulutuksen järjestämiseksi.

Neuvotteluissa on käytävä läpi irtisanomisten perusteet ja vaikutukset sekä vaihtoehdot ja ottaa huomioon mitä työsopimuslaissa on säädetty. Työnantajan on käytävä neuvottelu irtisanomisten vaikutuksen piirissä olevien henkilöiden määrän rajoittamisesta ja irtisanomisten kielteisten vaikutusten lieventämisestä. Neuvottelussa on käsiteltävä koulutus- ja uudelleensijoitusvaihtoehtoja. Vasta neuvottelujen päätyttyä työnantaja voi toimeenpanna irtisanomiset.

Jos työnantaja ei noudata yt-lain velvoitteita ja työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä, työntekijä voi saada hyvitystä enintään 20 kuukauden palkan verran ja lisäksi voi tulla kolmesta 24 kuukauteen verrattavan palkan suuruinen korvaus työntekosuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Arvoisa puhemies,

EU-maiden keskinäinen vertailu työntekijän irtisanomistilanteisiin liittyen ei ole yksinkertaista, kun otetaan huomioon irtisanomisturvan kokonaisuus ja siihen liittyvien eri osatekijöiden keskinäinen tasapaino. Järjestelmät perustuvat myös maan kansallisiin traditioihin.

Maissa, joissa on irtisanomisrahajärjestelmä, sen taso vaihtelee huomattavasti. Norjassa ja Ruotsissa ei järjestelmää ole. Irtisanomisrahat ovat lakisääteisiä Italiassa, Iso-Britanniassa ja Itävallassa. Saksassa niistä sovitaan työpaikkakohtaisesti yritysneuvostoissa. Hollannissa ne perustuvat oikeuskäytäntöön. Irtisanomiskorvaus on yleensä sidottu palkkaan, mutta ne voivat olla myös euromääräisiä kuten Belgiassa.

Yleensä irtisanomisraha on sitä suurempi mitä pitempään työsuhteessa olleesta ja vanhemmasta henkilöstä on kysymys. Alimmillaan irtisanomisraha on Iso-Britanniassa, jossa se on alle 22-vuotiaille puolen viikon palkka palvelusvuotta kohden. Korkeimpia irtisanomisrahat ovat mm. Italiassa.

Usein niissä maissa, joissa on käytössä erityisesti lakisääteinen irtisanomisraha, irtisanomisajat ovat lyhyemmät kuin Suomessa. Näin on mm. Iso-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa.

Myös työttömyysturva on usein lyhytkestoisempi  niissä maissa, joissa on käytössä irtisanomisraha. Työttömyysturvaa saa Iso-Britanniassa 182 päivää ja se on tasoltaan suomalaisen työmarkkinatuen noin 500 euroa/kk suuruinen, Ranskassa 7-42 kuukautta riippuen iästä, Italiassa 180-270 päivää riippuen siitä, onko henkilö yli vai alle 50-vuotias ja Saksassa 6-60 kuukautta vakuutettuna oloajan ja iän mukaan. Saksan järjestelmään ollaan tosin parhaillaan tekemässä lievennyksiä.

Työttömyysturvan taso vaihtelee myös huomattavasti maittain. Niissä maissa kuten Tanskassa, jossa sen rahoittamisesta vastaavat suurelta osin myös työntekijät itse, taso on erittäin korkea. Italiassa sen taso on 40 prosenttia palkasta ja Ranskassa 57-75 prosenttia palkasta.

Ansiosidonnaisellakin työttömyysturvalla voi olla niin sanottu palkkakatto, jonka jälkeen turvan taso ei nouse, vaikka palkka olisi kuinka suuri. Tällaisia kattoja on esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

Näiden esimerkkien valossa ei voi sanoa, että irtisanominen olisi Suomessa muita EU-maita halvempaa tai helpompaa. Nykyiset EU-maat eivät ole tulevaisuudessa meille ainoa vertailuryhmä.

Suomessa irtisanomisaika turvaa mahdollisuuden valmistautua muutokseen ja työttömyysturvan kesto on useaa EU-maata pidempi. Irtisanomisen hintaa vertailtaessa suomalaiset työnantajan kustannukset  jakautuvat kollektiivisemmin ja niitä syntyy työttömyysturvan kustannuksista enemmän, kuin suoraan irtisanomistilanteessa.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä epäiltiin, ovatko kannattavien yritysten sulkemiset lain mukaisia, koska niissä eivät täyty tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Juridisesti yritystoiminta Suomessa pohjaa perustuslaissa turvattuun elinkeinonvapauteen ja elinkeinon harjoittamisesta annettuun lainsäädäntöön. Lähtökohtaisesti yrityksen perustaminen ja lakkauttaminen sekä jopa kannattavan tehtaan lakkauttaminen samoin kuin toiminnan siirtäminen ulkomaille kuuluvat liikkeenjohdon vapaaseen harkintaan.

Hallitus on jo alkutaipaleellaan käynnistänyt useita välikysymyksen aihepiiriin liittyviä lainsäädännön uudistamiseen ja työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseen tähtääviä toimia. Yksi näistä on jo mainittu globalisaatiostrategia.

Viime vuoden lokakuussa alkoi myös  kolmikantainen komiteavalmistelu yt-lain kokonaisuudistuksesta.  Komitean määräaika on vuoden 2006 tammikuun loppuun. Aikataulu on sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Siinä on otettu huomioon työn laajuus ja kokemukset työsopimuslain ja työaikalain valmistelusta.

Yt-komitean yhtenätehtävänä on kiinnittää huomiota työn ja elinkeinoelämän lisääntyvään kansainvälistymiseen ja siihen miten muutos vaikuttaa työn teettämiseen.

Hallituksen tavoitteena on, ettei yt-lakia koeta pelkkänä irtisanomislakina. Hallituksen tavoite on kehittää YT-menettelyä aidoksi vuorovaikutus-prosessiksi, jossa selvitetään, voidaanko työpaikat säilyttää.

Yt-komiteassa joudutaan luonnollisesti käsittelemään myös eurooppalaisia säännöksiä ja niiden vaikutuksia Suomen tilanteeseen.

Lisäksi työministeriö selvittää parhaillaan kansliapäällikkö Markku Wallinin johtamassa kolmikantaisessa työryhmässä,  miten olisi mahdollista kehittää yhteistoimintamenettelyn käytäntöjä ja parantaa irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden työllistymistä.

Työryhmässä neuvotellaan erityisten henkilökohtaisten työllistymisohjelmien aikaansaamisesta ja niiden rahoituksesta. Työryhmän tehtävänä on kehittää koulutustukia ja etuuksia niin, että ne irtisanomistilanteessa edistävät työntekijöiden työllistymistä nykyistä paremmin.

Tässäkin työryhmässä työmarkkinaosapuolet ovat keskeisiä sopijaosapuolia siltä osin kun uusia rahoitusvastuita tulisi joko työnantajien tai työntekijöiden maksettaviksi. Hallitus edellyttää, että osapuolilla on kykyä ja tahtoa löytää nykyistä tilannetta kehittäviä ratkaisuja, siten että ratkaisut tukevat työllisyysasteen nostamista.

Hallitus on omasta puolestaan valmis panostamaan näihin uudistuksiin liittyviin palveluihin. Hyvä väline tähän on jo aloitettu työhallinnon uudistus työnhakukeskusten ja työvoiman palvelukeskusten  perustamisesta. Rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä purkamaan perustetut palvelukeskukset vapauttavat voimavaroja nopeampaan ja tehokkaampaan palveluun työvoimatoimistoissa.

Lisäksi hallitus myös selvittää ohjelmansa mukaisesti kolmikantaisesti työntekijöiden asemaa, silloin kun yritys on siirtämässä tuotantoyksikköään tai tuotantoaan ulkomaille. Kysymys liittyy myös hallituksen kansalliseen globalisaatiostrategiaan.

Työsopimuslaista päättäessään eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon, jossa selvitetään mm. elinkeino- ja työelämän kehitystä sekä yritysten toimintatapojen ja toimintaympäristön muutosta sekä onko työlainsäädäntö selkeää, toimivaa ja ajantasaista, ja miten työsopimuslain muutokset vastaavat muuttuneisiin olosuhteisiin yritystoiminnassa ja työelämässä, ja vastaako uusi työsopimuslaki sille asetettuihin tavoitteisiin. Tätä arviointia on valmisteltu kolmikantaisesti myös globalisaation näkökulmasta.

Hallitus on myös panostanut työelämän kehittämiseen. Esimerkkeinä voi mainita työministeriön Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisen ohjelman, sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelman valtiovarain-ministeriön tuottavuusohjelmaan.

Hallitus on käynnistänyt poikkihallinnolliset yrittäjyys- ja työllisyysohjelmat, joiden kautta on jo valmistunut ja valmistuu uusia toimia työllisyyden vahvistamiseksi.

Työllisyysmäärärahoja on lisätty viime kevään lisätalousarviossa sekä vuoden 2004 talousarviossa, ja niillä on ehkäisty avoimen työttömyyden nousua. Työttömyysmäärärahojen käytössä otetaan  huomioon alueelliset työttömyyserot. Lisärahat parantavat paikallisten työvoimaviranomaisten mahdollisuutta reagoida äkillisiin ja odottamattomiin työmarkkinatilanteen muutoksiin.

Välikysymyksen tekijöiden esille ottamassa Wärtsilän tapauksessa Turun työvoimatoimisto on ottanut yhteyttä yritykseen ja sopinut sen kanssa työvoimapalvelujen järjestämisestä ja muista jatkotoimenpiteistä.

Työvoimatoimisto toteuttaa erillisprojektin, jossa yrityksen tiloihin perustetaan työvoimatoimiston palvelupiste tai vastaavasti työvoimatoimistossa nimettävät virkailijat irrotetaan yrityksestä irtisanottujen henkilöiden palveluun. Irtisanottavien henkilöiden henkilökohtainen palvelu voidaan näin käynnistää jo irtisanomisaikana. Irtisanottavat henkilöt haastatellaan ja työhön tai koulutukseen haku laitetaan vireille sekä aloitetaan yksilöllisten vaihtoehtojen suunnittelu. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni irtisanottu löytää työ- tai koulutusvaihtoehdon jo ennen työttömyysajan alkamista.

Lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskus pyrkii myös yhdessä muiden Turun alueen elinkeinotoimintaa edistävien tahojen kanssa kannustamaan työtä vaille jääviä ammattilaisia heidän itse halutessaan myös yrittäjiksi.

Arvoisa puhemies,

Työttömyyteen liittyy aina myös inhimillinen puoli. Irtisanominen jättää jälkensä ihmiseen. Tästä syystä on oikeutettua  perätä erityistä etiikkaa irtisanomisissa myös yritysmaailmalta.

Nykyisessä tilanteessa meillä tulee olla malttia antaa orastavalle vaurastumiselle ja nousulle mahdollisuudet. Työllisyyskehitys kohenee ratkaisevasti vain, jos  talouden kasvu lähtee täydellä teholla käyntiin.

Vaikka meillä on viime kuukausilta yksittäisiä esimerkkejä tuotannon siirroista ja irtisanomisista, on nyt oltava malttia katsoa riittävän kauas ja lavealti koko kansatalouden mahdollisuuksiin. On varmistettava, että olemme oikeassa asennossa kun osaamisellemme, tietotaidollemme ja luovalle innovaatiotoiminnalle tulee maailmanmarkkinoilla kysyntää, eikä syntyvä uusi tuotanto siinä tilanteessa hakeudu muualle.