Tansania uutta suuntaa etsimässä

Nykyisen presidentin myötä ilmapiiri Tansaniassa on muuttunut avoimemmaksi. Esimerkiksi naisten oikeuksiin liittyvistä ongelmista puhutaan nyt paljon, mikä auttaa oikeuksien edistämistä, sanoo Tansanian-suurlähettiläs Theresa Zitting.

Miten kuvailisit Tansanian tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Maassa voi selvästi aistia myönteisen vireen. Vajaat pari vuotta sitten aloittaneen uuden presidentin Samia Suluhu Hassanin myötä ilmassa on paljon odotuksia ja maahan halutaan houkutella sekä kauppaa että investointeja. Liiketoimintaympäristö on kuitenkin vielä vaikea. Tansania on myös halukas taas tiivistämään yhteistyötä alueen maiden kanssa. Tansania tiivistää suhteitaan myös Aasiaan.

Myönteistä on , että kansalaisyhteiskunnan, opposition ja median toimintatila on laajentunut. Ihan u-käännöstä tässä ei ole kuitenkaan tapahtunut: kokoontumisoikeuksia rajoitetaan edelleen ja mediassa on havaittavissa itsesensuuria. Naisiin kohdistuva väkivalta, silpominen ja lapsiavioliitot ovat merkittäviä ongelmia. Naisten oikeuksista ja tabujen rikkomisesta kuitenkin puhutaan paljon, mikä on askel oikeaan suuntaan.

Haaste yli muiden on maan suuri väestönkasvu. Hiljattain valmistuneen väestönlaskennan mukaan tansanialaisia on nyt 61,7 miljoonaa. Jos kasvu jatkuu tätä tahtia, vuonna 2050 tansanialaisia olisi jo 151 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi jo ennestään heikkoihin koulutukseen sekä terveydenhuoltoon tarvitaan massiivisia satsauksia ja pula työpaikoista kasvaa. Jo nyt nuoria on niin paljon, että vuosittain tarvittaisiin 800 000 uuttaa työpaikkaa. Väestönkasvu heijastuu myös ympäristöön. 85 prosenttia kotitalouksista käyttää polttopuuta ja puuhiiltä, minkä takia metsiä kaadetaan yhä enemmän. Vaarana on, että vauhti vain kiihtyy.

Minkälaista tukea Suomi antaa Tansanialle?

Suomella ja Tansanialla on pitkä yhteinen historia ja sen myötä maidemme välillä on hyvin moninaisia yhteistyösuhteita. Nykyinen kehitysyhteistyön maaohjelmamme keskittyy kolmeen teemaan: metsien kestävään käyttöön, naisten oikeuksiin ja verotuksen kehittämiseen. Etenkin naisten aseman edistämisessä Suomi kuuluu Tansanian merkittävimpiin kumppaneihin. Maaohjelman budjetti on 14 miljoonaa euroa vuodessa. Edustusto tukee myös paikallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta nämä voivat edistää naisten oikeuksia ja vammaisten henkilöiden toimeentuloa.

Yhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia. Naiset ovat päässeet enemmän mukaan poliittiseen päätöksentekoon ja metsää on sekä suojeltu että hoidettu kestävästi niin, että ihmiset saavat siitä toimeentuloa.

Tämän lisäksi monet suomalaistoimijat tekevät yhteistyötä suoraan tansanialaisten kanssa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat paikallisten kumppaniensa kanssa muun muassa opettajankoulutusta, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä lasten, nuorten ja vammaisten asemaa. Kehitysrahoittaja Finnfund tukee erityisesti metsätaloutta ja Ilmatieteenlaitos auttaa paikallista ilmatieteenlaitosta kehittämään parempia sääpalveluja. Lisäksi suomalaisilla korkeakouluilla on yhteistyötä paikallisten yliopistojen kanssa ja yrityspuolella yhteistyötä tehdään esimerkiksi opetuksen, liikunnan, käsitöiden ja matkailun parissa.

Millaisena näet Tansanian tulevaisuuden?

Tansanialla on valtavasti luonnonvaroja ja sekä mahdollisuus että halu tulla ruoan osalta nykyistä omavaraisemmaksi. Maassa on paljon mineraaleja kuten kultaa, kuparia ja grafiittia ja sekä niin fossiilisia kuin uusiutuviakin energianlähteitä. Lisäksi on Intian valtameri kaloineen ja metsää, joka voisi mahdollistaa ihmisten toimeentulon. Jos näitä luonnonvaroja käytetään viisaalla ja kestävällä tavalla, avaa se Tansanialle mahdollisuudet suuriinkin tuloihin. Samalla maa voisi nousta nykyistä voimakkaammaksi alueelliseksi toimijaksi. On kuitenkin vaarana, että väestönkasvu syö näitä myönteisiä mahdollisuuksia.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Tansaniassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Aloitin työt Tansaniassa alkusyksystä ja jo näiden muutamien kuukausien aikana minua on ihastuttanut paikallisten ihmisten samalla iloinen, mutta hillitty käytös. Tansanialaiset ovat äärimmäisen hienovaraisia ihmisiä ja siinä hienoksi esimerkiksi meille kaikille.

Lisäksi maassa on uskomattoman kaunis luonto, olipa maalla, merellä tai metsässä. On helppo ymmärtää, miksi ihmiskunnan kehto on näillä kulmilla.

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumisia maista, jotka ovat Suomen keskeisiä kehitysyhteistyön kumppaneita.

Teksti: Milma Kettunen