Hyppää sisältöön

Tie vahvempaan ulkopolitiikkaan käy vatsan kautta – diplomatiassa ruoalla on tärkeä rooli

Ulkoasiainministeriö
Julkaisuajankohta 18.9.2023 13.18
Uutinen

Ruokasuunnittelu on tärkeä osa kansainvälisiä neuvotteluita. Ruoan avulla Suomi tuo esiin omaleimaisuuttaan ja vahvistaa maakuvaansa.

Täytettyjä ruisleipiä.
Suomalaisen ruokakulttuurin pitäisi olla esillä valtion edustustilaisuuksissa, korostaa ulkoministeriön Annariina Kukkonen. Kuva: Annariina Kukkonen

Miten ruoka kuuluu ulkopolitiikan tekemiseen? Kaikin tavoin. Ruoka on tärkeä diplomatian työväline, koska diplomatiaa tehdään usein ateriapöydän äärellä.

Ruoan tärkeyttä korostaa ulkoministeriön protokollapalvelujen konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen, joka edistää suomalaisen perinneruoan asemaa edustamisessa etenkin Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä tapahtumissa.

”Kun kutsumme korkeaa valtionjohtoa ja asiantuntijoita Suomeen neuvotteluihin ja konferensseihin, on tärkeää, että tuomme esiin, mitä Suomi on. Siksi haluamme tarjota vieraille etenkin suomalaisia makuja”, kertoo Kukkonen.

Vaikka ruoka on neuvotteluissa sivuasia, se ei ole yhdentekevää. Tapahtumien ruokasuunnittelu voi mennä pahastikin pieleen, jos ruokaa on liian vähän, se ei maistu tai jos tarjolla on vieraan omaan kulttuuriin kuuluvaa ruokaa huonosti tehtynä.

Perinnereseptejä yhteistyössä Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa

Suomalaiset ovat kansainvälistyneet vauhdilla ja sen huomaa myös ravintolatarjonnasta: suomalaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on harvassa. Kokouspaikkojen ruokalistat sisältävät kansainvälisiä ruokia, jotka sopivat suurille yleisöille, mutta ei korosta suomalaisuutta.

”Ruoka on toki hyvää ja raaka-aineet pääosin suomalaisia, mutta ei croissant, carpaccio, pannacotta, hummus tai salsa tuo esiin suomalaista ruokakulttuuria. On erittäin tärkeää, että ruoka myös kuulostaa oman ruokakulttuurimme mukaiselta. Erityisesti valtion edustaessa tulisi suomalainen ruokakulttuuri olla keskiössä”, Kukkonen sanoo.

Suomen Keittiömestarit ry:n Riitta Palho (vas.), Riikka Mantila, Jukka Mäkinen ja Leena Pölkki (kuvassa oikealla). Kokkien kanssa puuhasi ulkoministeriön Annariina Kukkonen (kuvassa toinen oikealta). Kuva: Pekka Rötkönen
Suomen Keittiömestarit ry:n Riitta Palho (vas.), Riikka Mantila, Jukka Mäkinen ja Leena Pölkki (kuvassa oikealla). Kokkien kanssa puuhasi ulkoministeriön Annariina Kukkonen (kuvassa toinen oikealta). Kuva: Pekka Rötkönen

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi Suomen Keittiömestarit ry on alueyhdistyksiltä saamien ehdotusten perusteella luonut 10 malliruokalistaa perinteikkäistä resepteistä sekä lukuisia yksittäisiä reseptejä eri sesonkien ja juhlien mukaisesti. Nämä auttavat niin suomalaisia kuin ulkomaanedustustojen keittiöitä.

”Esimerkiksi karjalanpaistista on edustusateriaksi muokattu malli, joka kuitenkin kuulostaa ja maistuu alkuperäiseltä”, Kukkonen kertoo.

Reseptit on myös käännetty englanniksi, jotta ulkomailla Suomen eteen töitä tekevillä olisi mahdollisuus hyödyntää sitä esim. catering-yrityksen tueksi. Reseptihankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Edustustojen kokit koulutuksessa

Pelkät reseptit eivät kuitenkaan riitä. Esimerkiksi useimmissa Suomen ulkomaanedustustoissa tarjoiluja tekee kokki, joka ei ole kasvanut suomalaisen ruuan parissa. Ulkoministeriön edustustojen palveluksessa on noin 60 ulkomaista ravitsemus- ja taloudenhoitotyöntekijää. Vain noin 15 edustustossa on suomalainen kokki.

Siksi ulkoministeriö järjestää vuosittain kokkikoulutusta, jotta ulkomaiset kokit pääsevät tutustumaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, raaka-aineisiin ja ruokalajeihin.

”Pandemian vuoksi koulutuksessa oli pidempi tauko, mutta nyt elokuussa järjestetyssä koulutuksessa lähes 20 ensi kertaa Suomessa vieraillutta kokkia sai koulutusta suomalaisen ruuan valmistuksesta”, Annariina Kukkonen kertoo.

Kokkeja saapui erityisesti Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maista sekä muutama myös Euroopasta.

Koulutuksessa loihdittiin perinteisiä sekä moderneja ruokalajeja ja opeteltiin muun muassa karjalanpiirakoiden, ruisleivän sekä suomalaisen siman tekoa. Kokeille korostettiin myös sitä, kuinka tärkeää heidän työnsä on suomalaisen ruokakulttuurin lähettiläinä ulkomailla. Koulutukseen kuului myös katsaus Suomen elintarvikevientiin.

”Ensimmäiseksi kokit vietiin tutustumaan suomalaiseen metsään ja maatilaan. MTK:n Kettulan tilalla Salossa kokkiryhmä sai täysin autenttisen kokemuksen siitä, mitä suomalainen syksyn sato pitää sisällään. Jokaisenoikeudet saivat ihastelua samoin kuin luonnon puhtaus, raikkaus ja kauneus”, Kukkonen sanoo.

Koulutukseen osallistuneen edustustojen kokit kohottavat maljaa. Etualalla on koulutuksessa valmistettuja ruokia.
Ulkoministeriö järjestää vuosittain edustustojen kokeille koulutusta, jossa harjoitellaan muun muassa karjalanpiirakoiden, ruisleivän sekä suomalaisen siman tekoa. Kuva: Annariina Kukkonen

Tavoitteena elämys ateriasta

Valtion edustamisessa on pyritty jo kauan siihen, että vierailuissa ja tapahtumissa ei anneta lahjoja vaan elämyksiä.

”Samalla, kun vieras maistaa tarjoiluitamme, kerromme hienovaraisesti tarinaa siitä, mitä tarjoilut pitävät sisällään”, Kukkonen kertoo.

Tarina voi sisältää esimerkiksi maininnan raaka-aineiden vastuullisuudesta, maalata kuvaa Suomen luonnosta ja sen antimista tai kertoa emännän tai isännän henkilökohtaisista mieltymyksistä.

”Parhaimmillaan Suomen tarjoama edustusateria on elämys ja pystymme tarjoamaan vieraalle jotain, mikä ei ole hänelle tuttua ja hänelle syntyy positiivinen muisto käynnistään.”