Katsaus Suomen turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä
TP-Utva sai turvallisuuspoliittisen katsauksen
Tiedotetta täydennetty klo 12.20. Tiedotteen loppuun lisätty puuttuvat kappaleet. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on saanut tiedoksi ulkoasiainministeriössä laaditun katsauksen Suomen turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä, johon Tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvoston kanslia ja puolustusministeriö ovat antaneet kommentteja ja asiantuntija-apua.
Ottaessaan katsauksen tiedoksi valiokunta totesi, että se on toimeksiannon mukaisesti luonteeltaan rajallinen ja käsittelee pelkästään Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä eri instituutioiden ja valtioiden kanssa nykyisten linjausten pohjalta. Se ei ole Nato-selvitys eikä myöskään käsittele ns. laajan turvallisuuden tai kokonaisturvallisuuden kysymyksiä.
Tavoite on, että katsaus edistää Suomen turvallisuudesta käytävää keskustelua. Erityisen ajankohtaiseksi katsauksen tekee vallitseva kansainvälinen tilanne, jota leimaa lisääntynyt epävarmuus ja valtioiden välisten suhteiden kiristyminen. Venäjä on toiminnallaan Ukrainassa rikkonut kansainvälistä oikeutta ja Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita. EU ja Yhdysvallat ovat tämän johdosta asettaneet Venäjälle sanktioita, joiden toivotaan johtavan sen politiikan muutoksiin. Venäjän ja länsimaiden suhteet ovat nyt epäluottamuksen leimaamat ja yhteistyön näköalat ovat heikentyneet. Suomi toivoo edellytysten tilanteen paranemiselle syntyvän, mutta asetelma voi jatkua ongelmallisena pitkään.
Venäjän toiminnan vuoksi koko Euroopan turvallisuusjärjestelmään kohdistuu merkittäviä haasteita. Epävarmuus heijastuu myös Suomen lähialueille ja kiristynyt tilanne näkyy sotilaallisen valmiustoiminnan lisääntymisenä koko Itämeren ja Pohjoisen Euroopan alueella.
Myös Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne on muuttunut entistä epävakaammaksi. Terrorismin uhka on kasvussa. Uhkien ja riskien moninaisuus lisääntyy.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäisenä tarkoituksena on turvata edellytykset maamme itsenäisyyden, vapauden ja rauhantilan säilymiselle ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvulle. Siksi Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että maanpuolustuksen keinoin. Tähän tulee käyttää kaikkia asianmukaisia välineitä, sekä kahden- ja monenvälisiä yhteistyöpuitteita että Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa.
Kaikissa oloissa vastuu maamme turvallisuudesta kuuluu ensisijaisesti Suomelle itselleen. Suomi tunnetaan demokraattisiin arvoihin nojautuvana oikeusvaltiona, joka pyrkii aktiivisen vakauspolitiikan avulla hyviin suhteisiin ja yhteistyöhön sekä naapureidensa että kaikkien muidenkin maiden kanssa. Maamme puolustuspolitiikan tavoitteena on pitää huolta Suomen sotilaallisen maanpuolustuskyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämä edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista.
Sotilaalliseen maanpuolustukseen osoitettujen voimavarojen ensisijaisena tarkoituksena on uskottavan puolustuskyvyn avulla ehkäistä ennalta Suomen joutuminen sotilaallisen painostuksen tai hyökkäyksen kohteeksi. Samoja suorituskykyjä käytetään myös Suomen osallistumiseen kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallintatehtävistä ja muusta kansainvälisestä yhteistyöstä koituu merkittävää suoraa hyötyä myös Suomen oman maanpuolustuksen kehittämiselle. Se vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa ja luo vastavuoroisuutta. Myös siviilikriisinhallintaan osallistuminen vahvistaa suomalaisten toimijoiden kokemus- ja osaamispohjaa.
Kansainvälinen yhteistyö perustuu kansainväliseen oikeuteen, yhteiseen arvopohjaan ja vastavuoroiseen hyötyyn. Sen keskeiset normit nojautuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan ja Etyjin periaatteisiin. Kansainvälisellä vastuunkannolla Suomi antaa oman panoksensa rauhan ja turvallisuuden edistämiselle, mistä se hyötyy itsekin. Osallistumisella yhteistyöhön eri tahoilla on suuri merkitys Suomen turvallisuuspoliittiselle asemalle.
Edistääkseen tavoitteitaan Suomi pyrkii hyödyntämään eri foorumeilla avautuvia yhteistyömahdollisuuksia niin pitkälle kuin mahdollista.
Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle merkittävin valinta sekä maamme kansainvälisen aseman että laajasti ottaen turvallisuuden kannalta. Unioni on viime vuosina kehittynyt myös ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana etenkin aktiivisella panostuksellaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Unionin vahvuus on sen kyky toimia kokonaisvaltaisesti. Lissabonin sopimuksen mukaiset velvoitteet merkitsevät periaatteessa, että unioni on luonteeltaan myös turvallisuusyhteisö, joskaan ei puolustusyhteisö. Unioni ja sen jäsenmaat eivät voisi pysyä toimettomina, mikäli jonkin jäsenmaan turvallisuutta uhattaisiin. Unionilla on tarvittaessa käytettävissään monia keinoja, esimerkiksi pakotteet, poliittiseen vaikuttamiseen ja painostamiseen jäsenvaltioidensa etujen puolustamiseksi. Suomi tukee unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä sekä unionia turvallisuusyhteisönä. Eurooppa-neuvosto linjasi joulukuussa 2013 kehitystyön painopisteet yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, suorituskykyjen kehittämisen ja puolustusteollisuuden alueilla. Suomi tukee unionin turvallisuusstrategian uudistamista.
EU:n kehittämiselle myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on paljon mahdollisuuksia. Muuttuneeseen konfliktien ja sotien kuvaan, ml. hybridiuhkiin on löydettävä uusia vastauksia. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että unionista kehittyisi puolustusliitto, mikä edellyttäisi asianomaisia rakenteita kuten puolustussuunnittelua, suunnittelu- ja komentorakenteita sekä muita yhteisen puolustuksen edellyttämiä voimavaroja. Lisäksi enemmistö unionin jäsenmaista on myös jäseninä Natossa, jonka kautta ne ensisijaisesti harjoittavat puolustusyhteistyötään.
Suomi on vuodesta 1994 lähtien osallistunut aktiivisesti kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa. Liittokunta on sittemmin uudistanut kumppanuusyhteistyönsä useampaan kertaan, viimeksi Walesin huippukokouksessa 2014. Naton näkökulmasta kumppaneilla on merkittävä rooli vakauden ja turvallisuuden tuottajina, ja niiden panosta arvostetaan. Kumppaneiden osallistuminen on ollut tärkeää erityisesti kriisinhallintaoperaatioissa, mutta yhteistyömahdollisuuksia on aktiivisille kumppaneille avattu liittokunnan muillakin toiminta-alueilla.
Suomalaiset sotilaat ja siviilit ovat voineet Naton operaatioiden yhteydessä hyödyntää ja kehittää osaamistaan, millä on suuri merkitys myös Suomen oman maanpuolustuksen ja puolustuksemme uskottavuuden kannalta. Myös kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys Suomelle on kasvanut. Suomen puolustusvoimien yhteensopivuus Naton standardien kanssa on korkealla tasolla. Suomalaisten sotilaiden ammattitaitoa arvostetaan Natossa.
Tulevaisuutta ajatellen Naton uudistettu kumppanuusohjelma tarjoaa Suomelle jatkossakin erinomaisia mahdollisuuksia sekä syventää osallistumistaan liittokunnan toimintaan soveltuvin osin että hyödyntää tarjolla olevaa osaamista ja Naton luomia puitteita oman maanpuolustuksemme kehittämisen tarpeisiin. Suomi pyrkii edistämään myös poliittista dialogia Naton kanssa. Suomi voi niin halutessaan osallistua sellaisiin Suomen puolustuksen kehittämistä edistäviin harjoituksiin tai muihin hankkeisiin, joihin liittokunta avaa kumppaneille mahdollisuuden.
Naton kumppanuusaseman kehittyminen ei johda jäsenyyteen, jonka toteutuminen on oma erillinen prosessinsa. Naton perustamissopimuksen artikla V:n määrittelemä keskinäinen puolustusvelvoite, ns. turvatakuut, koskee ainoastaan liittokunnan jäsenmaita.
Nato säilyy näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa sotilaallisesti Euroopan tärkeimpänä toimijana ja transatlanttisen poliittisen ja turvallisuusyhteyden ylläpitäjänä. Kumppanuusyhteistyöstä Naton kanssa saatavien hyötyjen voi Suomen kannalta odottaa edelleenkin kasvavan. Myös Suomelta odotetaan aktiivista panosta yhteistyöhön. Suomella on myös niin halutessaan mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä.
Kahdenvälinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on Suomelle tärkeää. Suuri osa maamme moderneimmista puolustustarvikkeista on amerikkalaista alkuperää. Yhdysvaltain sotilasteknologinen johtoasema on kiistaton, ja yhteistyö sen kanssa voi avata Suomelle pääsyn hankkeisiin, jotka muutoin olisivat mm. mittakaavansa takia kokonaan pienempien maitten ulottumattomissa. On Suomen etujen mukaista, että kahdenvälinen vuoropuhelu Yhdysvaltain kanssa vahvistuu. Myös dialogia alueellisissa puitteissa Yhdysvaltain kanssa pyritään edistämään.
Pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä on viime vuosina edistytty varsin tyydyttävästi. Vuonna 2009 perustetun Nordefco-yhteistyön tuloksena on syntynyt yhtenäinen kehys, jonka alle jo aiemmin kehitetyt yhteistyömuodot koottiin. Yhteinen pohjoismainen arvomaailma sekä kansalaisten vahva tuki luovat yhteistyölle erinomaisen lähtökohdan. Yhteistyön kehittämistä jatketaan Suomen puheenjohtajuuskaudella hyväksytyn Nordefco-vision pohjalta.
Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen puolustusalan yhteistyön juuret ovat perinteisesti vahvat. Yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa materiaalihankintojen, yhteisen kriisinhallintaosallistumisen sekä koulutus- ja harjoitustoiminnan muodossa. Tiivis ja luottamuksellinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vuoropuhelu on muodostunut tärkeäksi osaksi laajempaa kahdenvälistä yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käsitellään erikseen lähiaikoina.
Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen osalta valiokunta kiinnitti huomiota parlamentaarisen selvitysryhmän lokakuussa 2014 julkistaman raportin suosituksiin, että puolustusvoimien materiaaliset suorituskykypuutteet on korjattava asianmukaisella lisärahoituksella, minkä lisäksi on otettava huomioon 2020-luvulla edessä olevien merkittävien, eritoten ilma- ja merivoimia koskevien suorituskykyhankkeiden rahoittaminen.