Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Tuhannes suomalainen YK:n apulaisasiantuntija lähtee maailmalle

Ulkoministeriö
5.8.2021 16.23
Uutinen

Suomi on JPO- eli YK:n apulaisasiantuntijaohjelman kautta rahoittanut suomalaisia nuoria YK:n alaisiin järjestöihin ja kansainvälisiin rahoitus- ja tutkimuslaitoksiin jo vuodesta 1965. Vastavalittu tuhannes suomalainen apulaisasiantuntija sijoittuu UN Global Pulse –innovaatio-ohjelmaan.

Emma Honkala
Globaalin terveyden maisteri Emma Honkala, 30, työskentelee aluksi UN Global Pulse –ohjelman päämajassa New Yorkissa ja toisena vuonnaan Ugandan kenttätoimistossa. Kyseessä on YK:n pääsihteerin alainen innovaatio-ohjelma, joka edistää datan ja tekoälyn käyttöä kehityksen, humanitaarisen toiminnan ja rauhantyön tukena. Ohjelmalle on myös Suomessa vuonna 2020 avattu ennakointiin ja innovaatioihin erikoistunut keskus. Kuva: Janne Hirvasvuopio

Yli 60 prosenttia tällä hetkellä YK:lla työskentelevistä, ulkoministeriön tiedossa olevista noin 460 suomalaisesta on aloittanut uransa Suomen rahoittamana, esimerkiksi JPO-ohjelman (Junior Professional Officer) kautta.

”Apulaisasiantuntijaohjelma on vaikuttamiskanava ja tärkeä väylä suomalaisten YK-uralle pääsemiseksi”, sanoo Pasi Pöysäri, ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikön päällikkö.

Nuoria lähetetään tehtäviin, jotka tukevat laajemmin Suomen kehityspolitiikan tavoitteita: esimerkiksi tasa-arvoa, laadukasta opetusta, ilmastomuutoksen vastaista työtä, digitaalista kehitystä tai vammaisinkluusiota.

Pöysärin johtama yksikkö vastaa apulaisasiantuntijoiden tehtävien sijaintipaikoista ja tehtävänkuvista. Ulkoministeriö ei kuitenkaan vaikuta lopullisiin rekrytointipäätöksiin, vaan YK-järjestöt itse valitsevat mielestään tehtäviinsä sopivimman henkilön.

Hyvin koulutetut, työtä pelkäämättömät sekä usein jo maailmaa nähneet kielitaitoiset suomalaiset ovat haluttuja työntekijöitä.

 

Eniten suomalaisia YK:n apulaisasiantuntijoita rekrytoineet järjestöt: NEP 32, FPA 34, WHO 43, WFP 48, UNICEF 60, UNHCR 60, UNESCO 64, ILO 76, FAO 115, UNDP 129.
YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO ovat rekrytoineet eniten suomalaisia JPO-ohjelman kautta. Taulukossa on mukana 10 eniten suomalaisia nuoria JPO-ohjelman kautta rekrytoinutta YK-järjestöä. Lähde: ulkoministeriö.

JPO-ohjelman siivittämänä voi edetä kansainvälisen tason johtotehtäviin asti

YK:n lastenjärjestö UNICEFin humanitaariseen työhön erikoistuneeksi apulaisasiantuntijaksi Liberiaan 1990-luvulla lähtenyt Kirsi Madi on työskennellyt YK:lle katkeamatta nyt jo noin 30 vuotta.

Hän kertoo JPO-kauden sytyttäneen edelleen palavan intohimon kehityskysymysten parissa työskentelyyn. Kentällä pääsi konkreettisesti näkemään, miten suuri vaikutus työllä on.

Apulaisasiantuntijakautensa jälkeen Madi työskenteli useissa eri YK-tehtävissä. Vuonna 2019 hänelle tarjottiin mahdollisuutta palata UNICEFille nykyiseen rooliinsa pääjohtajan toimiston johtajaksi.

Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kansainvälisissä töissä hän nimeää analyyttiset kyvyt sekä taidon ilmaista ajatuksia selkeästi ja viedä asioita eteenpäin.

”On tärkeää ymmärtää, mitä on tehdä työtä kansainvälisessä järjestössä erilaisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Se on antoisaa, mutta vaatii myös joustavuutta sekä valmiutta kuunnella ja muuttaa näkökulmia tarpeen mukaan”, Madi huomauttaa.

 

Suomalaisten YK:n apulaisasiantuntijoiden kohdemaanosat: Afrikka 31%, Aasia 25%, Eurooppa 23%, Pohjois-Amerikka 14%, Etelä-Amerikka 5%, Oseania 1%
Suurin osa suomalaisista apulaisasiantuntijoista on lähtenyt Afrikkaan, Aasiaan tai Eurooppaan. Kaavion osuudet on laskettu suhteessa kaikkiin valittuihin suomalaisiin YK:n apulaisasiantuntijoihin. Lähde: ulkoministeriö.

Apulaisasiantuntijoiksi haetaan nuoria monenlaisilla profiileilla

JPO-ohjelmaan hakevilta edellytetään alle 32 vuoden ikää, ylempää korkeakoulututkintoa, ainakin kaksi vuotta koulutusta vastaavaa työkokemusta sekä hyvää kielitaitoa.

Apulaisasiantuntijaksi voi hakeutua monenlaisella profiililla: maailmalle on lähetetty esimerkiksi yhteiskunta- ja luonnontieteilijöitä sekä henkilöstöhallinnon osaajia. Tehtävät eivät rajoitu maihin, joissa pärjää englannilla, vaan suomalaisia työskentelee myös espanjan, ranskan, venäjän, arabian ja kiinan kielisissä maissa.  

Pöysäri kertoo, että Suomen intresseihin kuuluu JPO-paikkoja valitessa myös henkilöiden jatkotyöllistymismahdollisuudet. Tarkoitus ei ole kuitenkaan sinänsä yksittäisten ihmisten uran edistäminen vaan laajemmin Suomen etu.

Vaikka nuoret eivät jäisi apulaisasiantuntijakautensa jälkeen töihin kansainvälisiin organisaatioihin, he tuovat tässäkin tapauksessa Suomeen ainutlaatuista kokemusta palatessaan.

Palanneet voivat myös myöhemmin haluta siirtyä takaisin kansainväliselle kentälle, jolloin aiemmasta työkokemuksesta YK:lla on suuri etu.

 

Sanna Lindgren, konsultti

Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö

 
Sivun alkuun