Hyppää sisältöön

Tutkimus: Kansainvälisen kaupan esteitä on kohdannut liki puolet suomalaisyrityksistä, maailmanpoliittinen tilanne ravistelee yritysten toimitusketjuja

UlkoasiainministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintatyö- ja elinkeinoministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 13.3.2023 10.53
Tiedote 125/2023

Suomalaisista yrityksistä peräti 41 prosenttia on viime vuosina kokenut kaupan esteitä kansainvälisessä toiminnassaan. Suurin osa tutkituista kaupan esteistä vuosina 2019‒2022 ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Yritykset ovat kuitenkin törmänneet esteisiin myös EU-alueella, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta.

Kansainvälistä kauppaa tekevät yritykset törmäävät edelleen erilaisiin kaupan esteisiin. Esteillä tarkoitetaan viranomaisten tekemiä säännöksiä tai käytäntöjä, jotka vaikeuttavat palveluiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä. Kaupan esteitä ovat esimerkiksi tullimaksut, tuonnin rajoitukset ja vain kotimaisille toimijoille suunnatut tuet. Kaikki kaupanesteet eivät kuitenkaan ole yhteiskunnalle haitallisia, vaan niillä voidaan edistää myös tuotteiden turvallisuutta niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä peräti 41 prosenttia kohtasi kaupanesteitä vuosina 2019‒2022. Ylivoimaisesti suurin osa esteistä ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä ja Kiinassa. Selvästi aiempaa useammin kaupan esteitä ilmeni nyt myös Yhdysvalloissa. Vuonna 2021 Suomen kokonaisviennistä noin puolet suuntautui EU-alueen ulkopuolelle.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena asetetut pakotteet lisäsivät kaupanesteitä

EU:n alueella yritykset ovat kohdanneet eniten kaupan esteitä Ruotsissa ja Saksassa. Etlan tutkimusjohtajan Jyrki Ali-Yrkön mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt kaupan esteitä.

”Todennäköinen syy kaupankäynnin esteiden yleistymiseen löytyy hyökkäyksen seurauksena Venäjälle asetetuista pakotteista sekä Venäjän asettamista vastatoimista. Vaikka selvästi suurin osa kaupan esteistä on kohdattu EU:n ulkopuolella, on niihin törmätty myös EU:n sisämarkkina-alueella. Tutkimuksen puitteissa on vaikea sanoa, johtuuko Ruotsin ja Saksan esiintulo tässä siitä, että niissä todella on paljon kaupan esteitä vai siitä, että suomalaisyritykset harjoittavat paljon kauppaa juuri näissä maissa. Joka tapauksessa merkittävää on, että myös EU-alueella yritykset ovat kohdanneet kaupankäynnin esteitä”, painottaa tutkimushankkeesta vastannut Ali-Yrkkö.

EU-alueella yritykset ovat yleisimmin törmänneet niin sanottuihin teknisiin kaupan esteisiin. Peräti kolmasosa esteistä liittyy esimerkiksi paikallisiin standardeihin, teknisiin määräyksiin tai maakohtaisiin testaus- ja sertifiointivaatimuksiin. Tällöin kyse voi olla myös tuoteturvallisuuden edistämisestä.

EU:n ulkopuolisissa maissa yleisimmin esille nousivat vienti- ja tuontikiellot, mutta myös korkeat tai syrjivät tullimaksut.

Puolet suomalaisyrityksistä raportoi saatavuusongelmista

Tutkimuksen yrityskyselyn perusteella peräti puolet suomalaisyrityksistä on kohdannut saatavuusongelmia vuosina 2019–2022 materiaalien, osien tai komponenttien hankinnoissa. Häiriöt ovat koskettaneet lähes kaikenlaisia yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta, mutta reagoinnissa niihin on ollut eroja: keskisuuret yritykset ovat lisänneet ostoja Suomesta, suuret yritykset puolestaan ovat ryhtyneet ostamaan toimipisteiden naapurimaista.

Etlan Jyrki Ali-Yrkkö varoittaa tekemästä vielä liian suuria johtopäätöksiä ja muistuttaa, että kyselyn tulokset kertovat muutoksen luonteesta, mutta eivät sen voimakkuudesta.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys on jatkoa vuosina 2016 ja 2013 toteutetuille kaupanesteselvityksille. Suomessa EU:n ulkopuolisten kaupanesteiden vastuuviranomaisena toimii ulkoministeriö ja EU:n sisämarkkinoiden vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla, puh. 046 851 0501, [email protected] sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikönpäällikkö Sanna Selin, ulkoministeriö, p. 0295 350 612, etunimi.sukunimi(at)formin.fi ja erityisasiantuntija Niina Etelävuori, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 022, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.