Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ukraina taistelee olemassaolostaan

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 24.11.2022 11.44
Uutinen

Ukraina selviää sodasta omalla päättäväisyydellään ja ulkoisen avun turvin, uskoo Suomen Kiovan-suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta. Se Ukraina, joka sodasta aikanaan kuoriutuu, tulee olemaan hyvin erilainen maa kuin se, jonka tunsimme ennen vuotta 2014, Lehtovirta sanoo.

Eniten Ukrainassa sykähdyttää se, että keskellä olemassaolokamppailuaan ihmiset jaksavat olla optimistisia ja ratkaisuhenkisiä, sanoo Kiovan-suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta.

Miten kuvailisit Ukrainan tämänhetkistä tilannetta ja suurimpia haasteita?

Kuten kaikki tietävät, Ukrainan suurin haaste on tällä hetkellä selvitä sodasta, johon se on joutunut Venäjän hyökättyä maahan ensin vuonna 2014 ja suuremmalla voimalla tämän vuoden helmikuussa. Maa käy kamppailua olemassaolostaan. On selvää, että Venäjän tavoite on tuhota Ukrainan itsemääräämisoikeus ja liittää ainakin osia maasta itseensä. Ukrainan kaikki muut haasteet ja ongelmat tulevat tämän jälkeen.

Viime aikoina olemme saaneet hyviä uutisia siitä, että Ukraina on onnistunut ottamaan sotilaallisen aloitteen itselleen ja puskemaan Venäjää pois alueeltaan. Mutta kun karttaa katsoo, niin tajuaa, että edessä on pitkä ja kivinen tie. Lisäksi Venäjä on iskenyt energialaitosten kaltaisiin siviilikohteisiin, minkä tavoitteena on vaikeuttaa ukrainalaisten selviytymistä tulossa olevasta talvesta.

Minkälaista tukea Suomi antaa Ukrainalle?

Suomi on tehnyt pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Ukrainan kanssa vuodesta 2006 lähtien. Tukemme on kohdistunut koulutuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltiokehityksen edistämiseen ja energiaturvallisuuden ja ilmastokestävyyden vahvistamiseen. Nämä ovat teemoja, joissa ukrainalaiset itse kokevat tarvitsevansa tukea.

Helmikuun jälkeen tilanne on tässäkin suhteessa muuttunut. Hankkeita on sopeutettu vastaamaan nykytilanteeseen ja lisäksi Suomi on antanut mittavan määrän lisätukea Ukrainaan. Tässä isossa roolissa on humanitaarinen apu, jota vievät perille YK-järjestöt ja Punaisen Ristin liike.

Suomen kehitysyhteistyötuki ja humanitaarinen apu Ukrainaan on tänä vuonna liki 100 miljoonaa euroa. Siitä noin 7,5 miljoonaa on ennalta suunniteltuun yhteistyöhön ja 91,5 miljoonaa hyökkäyksen jälkeen päätettyä lisätukea. Tähän kuuluvat esimerkiksi Suomesta Irpinin alueelle toimitettavat väliaikaiset perheasunnot noin 200:lle kotinsa sodassa menettäneelle.

Venäjän hyökkäyksen myötä Suomessa tehtiin myös historiallinen päätös viedä aseita konfliktialueelle. Suomi on myöntänyt Ukrainaan puolustustarvikeapua, mihin kuuluu sekä sotilaallisia suojavälineitä että aseellista materiaaliapua.

Lisäksi Suomi on tukenut EU:n pelastuspalvelumekanismia, jonka kautta maahan on toimitettu muun muassa telttoja, terveydenhuollon tarvikkeita, paloautoja, ambulansseja ja varavoimalaitteita. Yhteensä Suomi on tukenut Ukrainaa tänä vuonna lähes 300 miljoonalla eurolla. 

Millaisena näet Ukrainan tulevaisuuden?

Tällä hetkellä tulevaisuushorisontti on varsin lähellä: eletään joidenkin kuukausien suunnittelujaksoissa. Hyvin olennainen kysymys on, kuinka Ukraina selviää talvesta ja miten Eurooppa pärjää energiakriisin keskellä. Uskon, että energiakriisistä huolimatta eurooppalaisten halu tukea Ukrainaa säilyy. Aina kun meillä tekee mieli harmitella energian hintojen nousua, on hyvä muistaa, mitä se ukrainalaisille tarkoittaa.

Olen myös luottavainen sen suhteen, että Ukraina selviää sodasta omalla päättäväisyydellään ja meidän apumme turvin. Ukrainalaiset ovat hyvin yksituumaisia ja -mielisiä siitä, että he haluavat irti Venäjä-riippuvuudesta ja Euroopan unionin sekä Naton jäseniksi jollain aikavälillä.

Se Ukraina, joka sodasta aikanaan kuoriutuu, tulee olemaan hyvin erilainen Ukraina kuin se, jonka tunsimme ennen vuotta 2014. Sota on tuhonnut maata niin paljon, että edessä on massiivinen jälleenrakentaminen. Jälleenrakentamisen on tarkoitettava myös yhteiskunnan rakenteiden modernisoimista.

Ukrainalaiset tunnistavat itse neuvostoajalta perityviä ongelmia kuten korruption, oligarkkien kohtuuttoman suuren roolin ja oikeusvaltion puutteet. Näistä he myös haluavat eroon.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Palatessaan he tuovat mukanaan omakohtaista kokemusta siitä, miten eurooppalaiset yhteiskunnat toimivat. Tämä tukee osaltaan muutosta.

Mikä on sykähdyttänyt sinua henkilökohtaisesti Ukrainassa ja mitä voisimme oppia paikallisilta?

Eniten sykähdyttää se, että keskellä olemassaolokamppailuaan ihmiset jaksavat olla optimistisia ja ratkaisuhenkisiä. Ukrainalaiset ottavat ongelmat ongelmina ja etsivät ratkaisuja, eivätkä jää piehtaroimaan niissä. Isoihin haasteisiin käydään käsiksi pilkkomalla ne pienemmiksi ja ratkaisemalla niitä. Tässä olisi meilläkin opittavaa.


 

Tässä juttusarjassa Suomen suurlähettiläät kertovat kuulumiset maista, jotka ovat Suomen tärkeimpiä kehitysyhteistyön kumppaneita. 

Teksti: Milma Kettunen

 
Sivun alkuun