Ukrainan tuki nosti Suomen julkisen kehitysyhteistyön tasoa vuonna 2022

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asetti painetta kehitysyhteistyömenoille niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, kertovat OECD:n tänään julkistamat vuotta 2022 koskevat alustavat tiedot. Suomessa kasvoivat erityisesti kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaiskulut.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti 12. huhtikuuta sen kehitysapukomitea DAC:iin kuuluvien maiden vuoden 2022 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot.

Ennakkotietojen mukaan DAC:in jäsenmaat käyttivät vuonna 2022 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen 15,3 miljardia euroa.  Tästä 1,7 miljardia euroa oli humanitaarista apua. Vuonna 2021 Ukrainan saama kehitysyhteistyötuki oli noin 873 miljoonaa euroa.

Suomessa alle puolet kokonaisuudesta varsinaiseen kehitysyhteistyöhön

Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2022 kokonaisuudessaan 1534 miljoonaa euroa, mikä oli 315 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Alustavien tietojen mukaan tämä oli 0,58 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli viime vuonna 727 miljoonaa euroa ja niin sanotun muun kehitysyhteistyön osuus 808 miljoonaa euroa. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa muu kehitysyhteistyö oli määrältään varsinaista kehitysyhteistyötä suurempi. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä laina- ja sijoitusmuotoinen tuki (ns. kehityspoliittiset finanssisijoitukset).

Eniten kasvoivat pakolaismenot, jotka yli kuusinkertaistuivat vuodesta 2021; 390 miljoonan euron pakolaismenot kohdistuivat lähes täysin tilapäistä suojelua saaneisiin ukrainalaisiin. Varsinaisen kehitysyhteistyön puolella tukea Ukrainaan tilastoitiin 58 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöllä varmistettiin se, että apua Ukrainalle oli tarjolla heti Venäjän aloitettua aggressiivisen hyökkäyssodan.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2022 merkittävä osa kanavoitiin EU:n (284 miljoonaa euroa), YK:n (294 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (116 miljoonaa euroa) kautta. Vähiten kehittyneisiin maihin (nk. LDC-maat) kohdistui arviolta 356 miljoonaa euroa, mikä vastasi 0,13 prosenttia bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyöhön kuuluu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 114 miljoonaa euroa. Humanitaarinen apu on nopea keino vastata äkillisiin kriiseihin, kuten koronapandemiaan ja Venäjän sotatoimista kärsivien ukrainalaisten siviilien tukemiseen humanitaarisen kriisin keskellä.

Julkinen kehitysyhteistyö kasvoi myös muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2022 yhteensä 194 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 13,6 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Ranska ja Iso-Britannia. YK:ssa hyväksytyn 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaista ylittivät Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,36 %. 

EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 87,1 miljardia euroa, mikä vastaa 45 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä ja 0,57 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot nousivat reaaliarvoisesti 18,6 prosenttia vuodesta 2021.

OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 26 maassa. Menot vähenivät samaan aikaan neljässä maassa.

Tiedot tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.

Kehitysyhteistyö erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Viime vuosien kriisit ovat korostaneet kehitysyhteistyön merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä välineenä. Osallistumalla globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi vahvistaa myös omaa asemaansa.

Suomen tavoitteena on tukea kehittyviä maita niin, että nämä voivat jatkossa itse vastata kansalaistensa hyvinvoinnista ja yhteiskunnan vakaudesta. Kehitysyhteistyön tuloksista voi lukea lisää Kehityspolitiikan tulosraportista 2022 tai Kehitysyhteistyön tuloksia esittelevältä sivulta.