Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkoasiainhallinnon työtyytyväisyysbarometrissa johtaminen ja esimiestyö erinomaista

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 29.6.2022 15.31
Uutinen

Ulkoministeriön ja ulkomaanedustustojen tuoreimman työtyytyväisyystutkimuksen mukaan tuloksemme olivat lähes kaikissa kategorioissa paremmat kuin muualla valtionhallinnossa. Johtamisen ja esihenkilötyön koetaan onnistuneen hyvin, ja häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat selvästi vähentyneet.

Työtyytyväisyysbarometri toteutettiin ulkoasiainhallinnossa maalis–huhtikuussa 2022. Vuosittain toteutettava kysely tehtiin edellisen kerran keväällä 2021.

Kokonaisvastausprosentti laski edellisvuodesta noin 10 prosenttiyksiköllä ja oli nyt 59,85 (vuonna 2021 69,6.) Tuloksista saa kuitenkin hyvän kuvan henkilöstömme nykytilasta. Kyselyn vastausskaala on 1–5.

Työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksi ulkoministeriössä pysyi käytännössä samana edellisvuoteen verrattuna 3,79 (viime vuonna 3,81).

Esihenkilötyö koetaan oikeudenmukaiseksi

Ulkoasiainhallinnossa esihenkilötyön ja johtamisen kokonaisindeksi pysyi lähes samana viime vuoteen verrattuna (3,76 -> 3,74). Lähiesihenkilötyö koetaan oikeudenmukaiseksi (4,23 -> 4,24), työyhteisön johtoon luotetaan jopa hiukan enemmän kuin edellisvuonna (3,91->4,02) ja työstä annetaan palautetta paremmin kuin viime vuonna (3,78 -> 3,94). Myös ylimmän johdon toimimiseen esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä luotetaan edelleen hyvin (3,84->3,84).

Kyselyn mukaan henkilöstöllä ovat työn tavoitteet hyvin selvillä (4,38), ja kokemus siitä, että työhön voi vaikuttaa, on hyvällä tasolla (3,95).

Vastanneet kokevat, että työssä voi oppia ja uudistua (4,04). Kehityskeskustelujen koetaan tukevan työn tekemisessä ja osaamisen kehittämisessä hiukan enemmän kuin edellisvuonna (3,53 -> 3,55)

Työyhteisön toimintakulttuuri koetaan innostavaksi (3,9), kohtelu työyhteisössä koetaan oikeudenmukaiseksi (4,31) ja koetaan, että omaa työtä ja osaamista arvostetaan työyhteisössä (4,09).

Työympäristön muutokset näkyvät tuloksissa

Työ- ja toimintaympäristöön liittyvissä kokemuksissa oli hienoista laskua viime vuoteen verrattuna, mikä ainakin osin liittynee pitkään jatkuneeseen etätyöskentelyyn ja toisaalta työ- ja toimintakulttuurin muuttumiseen eli paluuseen Merikasarmille uudistettuihin monitoimitiloihin ja hybridityöhön.

Ulkoasiainhallinnon arvot uudistettiin syksyllä 2020, ja 82 prosenttia vastanneista kertoo tuntevansa työpaikkamme arvot. Vuonna 2021 uudistetun henkilöstöstrategian kertoi tuntevansa noin puolet vastanneista.

Häirinnän kokemuksia vähemmän kuin aiemmin

Häirintään, seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät kysymykset olivat viime vuonna sisällöltään erilaiset aiempiin vuosiin verrattuna, joten tulokset eivät olleet täysin vertailtavissa. Tänä vuonna palattiin jälleen alkuperäiseen kysymyspatteristoon, joten tämän vuoden tuloksia on verrattu vuoden 2020 tuloksiin. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat selkeästi vähentyneet verrattuna vuoteen 2020. Myös vuoteen 2021 verrattuna kokemukset näyttäisivät olevan alemmat. Seksuaalisen häirinnän osalta tänä vuonna kyselyn perusteella on päästy nollatoleranssiin.

Häirintää kertoi kokeneensa Suomen ulkomaanedustustoissa neljä prosenttia vastanneista sekä vuonna 2020 että vuonna 2022. Ulkoministeriössä häirintää kertoi kokeneensa vuonna 2020 kolme prosenttia vastanneista, tänä vuonna kaksi prosenttia.

Vuonna 2020 seksuaalista häirintää koko ulkoasianhallinnossa kertoi kokeneensa yksi prosentti vastanneista. Tänä vuonna seksuaalista häirintää ei kertonut kokeneensa yksikään vastanneista.

Ulkoministeriössä on käytössä vastuullisen työkäyttäytymisen opas. Siinä kuvataan toimintatavat häirinnän, seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmoittamiseksi, selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Oppaan tavoitteena on varmistaa, että kaikki esille tuodut häirintäilmoitukset selvitetään ja ratkaistaan yhdenvertaisesti ja viipymättä.

Työtyytyväisyysbarometrin tulokset käsitellään työyksiköissä esimiesten johdolla, ja työyhteisöt laativat kehittämissuunnitelman tulosten perusteella oman työnsä ja työyhteisönsä toimivuuden edistämiseksi.

 
Sivun alkuun