Ulkoasiainhallinnon uudistus etenee toimeenpanoon

Uudistuksen toimeenpano käynnistyy ulkoministeriön johtoryhmästä, alueosastoista, EU-koordinaatiosta ja strategiayksiköstä. Uudistuksen tavoitteena on entistä tehokkaampi ulkoasiainhallinto.

Ulkoasiainhallinnon uudistuksen lähtökohtana on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos. Kansainvälisen toimintaympäristön raju vaikeutuminen ja geopoliittiset haasteet edellyttävät Suomelta vahvaa ulkopoliittista vaikuttamista. Samalla Nato-jäsenyys avaa uuden mahdollisuuden tiivistää suhteita kumppanimaihin.

Uudistus käynnistyi pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman pohjalta syksyllä 2023. Ulkoministeri Elina Valtonen asetti ulkoministeriön sisäisen työryhmän valmistelemaan suosituksia. Työryhmä antoi loppuraporttinsa ulkoministerille 1. joulukuuta 2023. Ulkoministeriön johtoryhmä teki päätöksen 26. tammikuuta 2024 edetä ulkoasiainhallinnon uudistuksen toimeenpanoon.

Uudistuksessa ulkoministeriö siirtyy yhteen ministerivetoiseen johtoryhmään. Alueosastoja on jatkossa kolme: Euroatlanttinen osasto, Aasian ja Oseanian osasto, sekä Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osasto. Alueosastojen uusi rakenne heijastaa paremmin nykytilannetta ja tuo muun muassa kaikki Nato-jäsenmaat ja EU:n lähipiirissä olevat maat saman osaston vastuulle. Muutos huomioi Ukrainan vahvistuvan EU-suunnan. Venäjä siirtyy Aasian ja Oseanian osastolle. Resurssit ja panostukset painottuvat maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä. 

Ulkoministeriön EU-koordinaatio kootaan kansliapäällikön alaisuuteen. Uuden strategiayksikön työn painopisteenä on ennakointi, analyysi ja johdon tukeminen. Suomen edustustoverkkoon ei esitetä tässä vaiheessa muutoksia. 

Ulkoasiainhallinnon uudistuksen rinnalla valmistelussa on hallitusohjelman toimeksianto ulkoministeriön ohjausroolin vahvistamisesta vienninedistämisessä. Suomalaisyritysten tukeminen kasvumarkkinoilla on erityisen tärkeää. Vienninedistämisen uudistamisesta ei ole vielä päätöksiä, mutta toteutuessaan se vaikuttaa ulkoministeriön toimintaan ja uudistuksen edellyttämät muutokset huomioidaan ulkoasiainhallinnon uudistamisen myöhemmissä vaiheissa.  

”Uudistuksen myötä ulkoministeriön organisaatio heijastaa nykyistä geopoliittista todellisuutta ja kokoaa ulkopolitiikan ilmiöitä yhteen. Samalla tehostamme toimintatapoja ja vahvistamme yhteistyökulttuuria”, toteaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä Jukka Salovaara.

Toimeenpanon valmistelussa keskeistä on hyvä vuorovaikutus yhteistoimintajohtokunnassa ja koko henkilöstön kanssa. Uudistuksessa on kyse resurssien uudelleenjärjestelystä, joka joustaa maailman muuttuvissa tilanteissa. Henkilöstöä ei irtisanota.