Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Tavio Kiovassa kansainvälisen kouluruokakoalition kokouksessa ja tukemassa Ukrainan jälleenrakennusta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ilmoitti 12. marraskuuta Kiovassa Suomen tuesta Ukrainan opetussektorin uudistamiseksi sekä humanitaarisen avun myönnöistä. Ministeri allekirjoitti Kiovassa myös Suomen ja Ukrainan välisen sekaluottoinstrumentin puitesopimuksen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistui Kiovassa 12. marraskuuta kansainvälisen kouluruokakoalition kokoukseen ja tapasi Ukrainan ensimmäisen varapääministerin, talousministeri Julia Svyrydenkon, jälleenrakennuksesta vastaavan varapääministerin, aluekehitysministeri Oleksii Kuleban, valtiovarainministeri Serhiy Marchenkon sekä opetusministeri Oksen Lisovyin.   

Ministeritapaamisiin osallistui myös edustajia suomalaisista opetus- ja väestönsuojelualan yrityksistä sekä kauppakamari EastCham Finlandista.

”Suomi jatkaa vahvaa ja kokonaisvaltaista tukeaan ja vastaa näin Ukrainan akuutteihin ja pidemmän aikavälin tarpeisiin. Maan jälleenrakennus on valtava ponnistus. Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa ja tuemme yritystemme osallistumista erilaisin rahoitusinstrumentein”, toteaa ministeri Tavio.

Tukea kouluruokailuun ja humanitaariseen tilanteeseen

Ministeri Tavio piti kansainvälisen kouluruokakoalition kokouksessa avauspuheenvuoron ja valotti suomalaisen kouluruokailun menestystekijöitä. Suomi ilmoitti kokouksessa tukevansa Maailman ruokaohjelma WFP:n kouluruokaohjelmaa Ukrainassa 500 000 eurolla vuonna 2024. Lukuvuonna 2023–2024 WFP auttoi lähes 700 koulua Ukrainassa tarjoamaan yhteensä 5,6 miljoonaa lämmintä ateriaa noin 90 000 alakoululaiselle.

Lisäksi Suomi tukee humanitaarista työtä myöntämällä yhteensä 8 miljoonaa euroa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n Ukraina-operaatioihin. Tällä hetkellä Ukrainassa lähes 15 miljoonaa ihmistä tarvitsee jatkuvaa humanitaarista apua. Vaurioituneen energiainfrastruktuurin vuoksi tulevan talven arvioidaan olevan ukrainalaisille vaikein sitten sodan alun. Humanitaariset tarpeet ovat kasvussa erityisesti etulinjassa.

Investointeja jälleenrakennuksen edistämiseksi

Ministeri Tavio allekirjoitti Kiovassa Suomen ja Ukrainan välisen sekaluottoinstrumentin (Finland-Ukraine Investment Facility, FUIF) puitesopimuksen. Uuden sekaluottoinstrumentin avulla voidaan tukea Ukrainan tärkeinä pitämiä investointihankkeita 50 miljoonan euron arvosta vuosina 2025–2026.

Sekaluottoinstrumentti on osa Suomen kansallista Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa. Sen tavoitteena on tukea Ukrainan julkisen sektorin investointeja, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja joissa hyödynnetään suomalaisia tuotteita ja palveluja sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa.

Suomi tukee Ukrainan opetussektorin uudistusta 20 miljoonalla eurolla

Suomi tukee Ukrainan opetussektorin uudistusta 20 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2028. Suomen ja Ukrainan kahdenvälinen hanke kohdentuu lukiouudistuksen toimeenpanoon. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen kanssa. Hankkeella tuetaan Ukrainan koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Lukiouudistuksen myötä kehitetään myös oppilashuoltojärjestelmää ja vastataan oppilaiden psykososiaalisen tuen tarpeisiin sodan keskellä. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja vammaisten henkilöiden oikeudet sekä haavoittuvien ryhmien pääsy lukio-opetuksen piiriin.

Opetus on yksi Suomen Ukrainassa toteutettavan kehitysyhteistyön painopistealue ja se tukee osaltaan Ukrainan EU-lähentymistä. Hanke on jatkoa pitkäjänteiselle yhteistyölle Ukrainassa. Suomi on tukenut Ukrainan opetussektorin uudistusta vuodesta 2018 alkaen.