Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion puhe Merituulivoiman mahdollisuudet Suomelle -tilaisuudessa 29.5.2024
Arvoisat kuulijat,
Kiitos kutsusta seminaariinne!
Suomen energiajärjestelmä on sangen luotettava, monipuolinen ja kustannustehokas. Sähkön tuotannon energialähteiden kärjessä ovat puhtaat energian tuotannon muodot. Myös tuulivoiman osuus energiantuotannosta on kasvanut selvästi viime vuosina. Tilanteemme on hyvä verrattuna moniin maihin. Se on pitkäaikaisen, hyvän yhteistyön ja viime aikaisen suotuisanmarkkinatilanteen ansiota.
Energiajärjestelmällä ei tarkoiteta pelkästään sähkön tuotantoa ja jakelua, vaan myös muita energiamuotoja. Kaukolämmöllä lämpiää noin puolet Suomen sisätiloista. Keski-Eurooppa käyttää suurelta osin maakaasua suoraan kotitalouksiin jaeltuna ja tämän me usein unohdamme. Maakaasun korvaajina ovat biokaasu ja synteettinen metaani. Vety tulee ajan myötä näiden puhtaiden metaanien rinnalle omissa putkissaan. Kaukolämpö- ja sähkömarkkinat pelaavat yhteen.
Markkinoiden osana ovat esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (ns. CHP-laitokset, Combined Heat and Power), kaukolämpöä tuottavat lämpöpumput ja myös viime aikoina yleistyneet sähkökattilat, jotka pystyvät hyödyntämään alhaisia ja negatiivisia sähkönhintoja. Myös nouseva vetyteknologia ja vetymarkkinat linkittyvät sähkö- ja kaukolämpömarkkinoihin. Energiajärjestelmiä kehitetään edelleen. Käyttöön tulee vähitellen vetyteknologiaa, ja järjestelmä täydentyy uusilla joustoelementeillä ja –teknologioilla, jotka auttavat vaihtelevan sähköntuotannon haasteissa. Uskon, että korkeat hintapiikit vähitellen harvinaistuvat säätömarkkinoiden kehittyessä.
Suomi ei pysty kilpailemaan suurilla, valtiontukirajoja kolkuttelevilla tuilla, vaan virittämällä lupaprosessimme, päätöksentekomme ja eri toimijoiden yhteispelin niin hyväksi, että sillä saamme kilpailuetua. Vaikka olen korostanut sähköä ja kaukolämpöä maalla, on myös rannikko ja meri kasvamassa erityiseen asemaan. Tuulivoimaa ollaan viemässä merelle parempiin tuuliolosuhteisiin. Satamat tulevat viemään vedystä tehtyjä sähköpolttoaineita markkinoille. Laivojen polttoaineet muuttuvat vähähiilisiksi ja tässä osaamisessa moottoreista lähtien olemme jo maailman kärkimaita. Kun saamme oman energiajärjestelmämme trimmattua jatkuvasti paremmaksi ja kestävämmäksi ja vähäpäästöiseksi, pystymme rakentamaan tähän rinnalle laitevalmistusta ja palveluita, joita voimme myös viedä ulkomaille. Samalla pidämme huolta omasta taloudesta ja työllisyydestä.
Suomi on selvä voittaja ja kokoaan suurempi tässä Euroopan muutoksessa kohti vähähiilisempää energiajärjestelmää. Merituulivoimamarkkinoilla on poikkeuksellisen suotuisat vientimahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Meillä on arktisen alueen erityisosaamista, mikä vaatii edistyksellisiä teknologisia ratkaisuja. Osaamisellamme on kysyntää myös vähemmän haastavissa olosuhteissa. Myös Itämeren olosuhteissa toimivilla varustamoilla, satamilla ja meriteollisuudella on oma roolinsa tässä yhtälössä. Vientimahdollisuuksia on niin sähkön tuottajilla, satamilla, satamaoperaattoreilla, teknologiayrityksillä, meriteollisuudella, varustamoilla ja niin edelleen. Muutamilla sektoreilla suomalaiset yritykset ovat jo päässeet merituulivoimamarkkinoille, ja ne ovat siellä vahvoilla. Toivon, että tämä positiivinen kehitys jatkuu.
Hyvät kuulijat,
Suomessa suuren mittakaavan merituulivoimaa pyritään edistämään markkinaehtoisesti. Metsähallituksen hallinnoimilla aluevesillä yksi merituulivoima-alue on jo huutokaupattu (Korsnäs/Kvarken) ja kaksi huutokauppaa on käynnissä. Merituulivoimatyöryhmä etsii parhaillaan keinoja hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen, eli kilpailuedun saavuttamiseen merituulivoimassa suhteessa Itämeren maihin. Työryhmän toimikausi on kesäkuun 2024 loppuun asti. Merituulivoimatyöryhmän tehtävänä on laatia merituulivoiman edistämiseen tähtäävä toimenpidesuunnitelma. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös alan vientinäkymiä.
Talousvyöhykkeen osalta valmistelussa on talousvyöhykkeen merituulivoimalaki, joka lähti lausunnoille viime viikolla. Laissa määritellään muun muassa raamit menettelylle, jolla talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita tullaan jatkossa kilpailuttamaan. Valtioneuvosto teki 2.5. päätöksen kaikkien vireillä olleiden talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita koskevien päätösten hylkäämisestä, ja tarkoitus on jakaa alueet talousvyöhykkeellä toimijoille kilpailutuksella.
Arvoisat kuulijat,
On selvää, että panostaminen kansallisiin toimiin merituulivoimasektorilla vahvistaa myös alan vientimahdollisuuksia. Kotimaan kehitysnäkymät ovatkin tärkeitä viennin kannalta. Merituulivoiman kehityksen ja kilpailutettavien alueiden ennakoitavuutta on tärkeää parantaa.
Näkyvyys tulevaan mahdollistaa kotimaisten hankintaketjujen syntymisen. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan energia- ja ilmastostrategiassa asettamaan kunnianhimoinen merituulivoimatavoite vuodelle 2035.
Pidän tärkeänä, että merituulivoiman ja erikoisalusmarkkinan tarjoamat mahdollisuudet huomioidaan Suomen maakuvatyössä, korkean tason vierailuissa ja sidosryhmätilaisuuksissa, missä Suomen maailmalla olevat suurlähetystöt ovat aktiivisia. Itse olen valmis käymään keskusteluja tästä aiheesta ja edistämään suomalaisyritysten myyntiponnisteluja muun muassa vienninedistämisvierailuilla. Hallitusohjelman mukaisesti Team Finland -verkoston toiminta ja johtaminen uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä.
Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa Team Finland -verkoston tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Muutoksessa on kyse ensisijaisesti johtamisjärjestelmän tehostamisesta ja päällekkäisyyksien purkamisesta. Viennissä yhteistyön merkitystä ja yhteen hiileen puhaltamista ei voi kylliksi korostaa. Haluaisin lopuksi kiittää Team Renewable Arctic Finland –toimijoita erittäin hyvästä ja tervetulleesta esimerkistä yritysten yhteistoiminnasta. TRAF:in yhteistyö Team Finland –verkoston kanssa on toiminut hyvin – yhteistyössä on voimaa. Myös tämänpäiväinen seminaari on hyvä osoitus yhteistyön voimasta.
Toivotan teille hyvätuulista, energistä ja tuottoisaa seminaaria!