Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe hallituksen kehitysyhteistyösopeutuksia käsittelevässä tiedotustilaisuudessa

Hyvä yleisö,

Kansainvälinen toimintaympäristö ja kauppa ovat olleet viime vuodet mittavan murroksen keskellä. Muuttuvat tilanteet ovat pakottaneet Suomen pohtimaan asemaansa kansainvälisessä kaupassa ja kehitysyhteistyössä. Suomen vahvuus on yksi ulkopolitiikka, jossa aiheita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.

Kehityspolitiikassa on käynnissä välttämätön lähestymistavan muutos. Kehityshaasteiden mittavuuden takia on tärkeää, että myös yksityissektori saadaan enenevässä määrin mukaan kehitysyhteistyöhön. Hallitusohjelmassa on selkeästi linjattu kaupallisten kysymysten tuominen lähemmäksi kehityspolitiikkaa.

Suomen taloustilanteen vuoksi leikkauksia on tehtävä kaikkialla. Myös kehitysyhteistyössä on edessä merkittäviä vähennyksiä, hallitusohjelman mukaisesti tällä kaudella yhteensä noin miljardi euroa. Kehitysyhteistyön sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin, kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran.

Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin kokonaisuus vaihtelee jatkossa 600 – 630 miljoonan euron vuositasolla. Lisäksi kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat 70 miljoonaa euroa vuodessa. Ukrainaa tuetaan erillisen momentin kautta 58 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi keskittyy kannaltaan olennaisiin kumppanimaihin ja rakentaa niihin strategisempaa suhdetta. Jatkossa painopistemaita on aiempaa vähemmän. Hallitusohjelmassa myös linjataan painopisteen siirtyvän kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Keskeisten YK-järjestöjen kautta Suomi edistää ulkopoliittisia tavoitteitaan.

Kehitysyhteistyön leikkaukset lähtevät siitä, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja että nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni. Nykyiset kahdenvälistä yhteistyötä koskevat maaohjelmat ovat voimassa tämän vuoden loppuun.

Tällä hetkellä Suomella on kehitysyhteistyössä kahdenvälisiä kumppanimaita kymmenen, sopeutusten jälkeen niitä on jäljellä kuusi. Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu Ukrainassa, Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa. Palestiinassa yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.

Keniassa ja Mosambikissa maaohjelmatyyppinen yhteistyö lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana ja näissä maissa siirrytään yksityisen sektorin yhteistyömuotojen käyttöön.

Aasiassa suurimmat kehitysyhteistyöbudjetin vähennykset kohdistuvat Afganistaniin ja Myanmariin, joissa maiden poliittisen tilanteen takia Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.

Harkinnassa painavat muun muassa geopoliittiset näkökohdat ja mahdollisuudet kaupallistaloudellisen yhteistyön vahvistamiseen. Kokonaisarviossa on pidetty mielessä Venäjän tukemista ja takaisinottoja koskevat hallitusohjelman ehdollistamiskirjaukset.

Toiminnassa panostetaan kaupan ja kehityksen yhdistämiseen ja siihen, että luodaan mahdollisuuksia suomalaiselle lisäarvolle ja osaamiselle myös kehityspolitiikassa. Lisäksi keskeisinä kumppaneina tulevat olemaan mm. kotimaiset kansalaisjärjestöt ja Suomen kannalta keskeiset YK-järjestöt.

Korostan, että puhumme nyt kehitysyhteistyöbudjetista. Mitä tulee muun muassa edustustoverkkoon, se on eri prosessi emmekä tänään keskity näihin kysymyksiin.

Käyn seuraavaksi yksityiskohtaisemmin läpi kehitysyhteistyöbudjettia.

Vähennysten jakautuminen käyttösuunnitelmakohdittain

Kehyskaudella 2024-2028 vähennykset tulevat jakautumaan seuraavasti, ja tarkemmat linjaukset valmistellaan johdollani tämän raamin puitteissa. 

Ensinnäkin, vähennykset toteutetaan takapainotteisesti eli kohti hallituskauden loppua. Tämä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Suurimmat sopeuttamistoimet kohdistuvat maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön, johon tehdään kehyskauden aikana yhteensä reilun 500 miljoonan euron vähennys. Monenkeskisen yhteistyön kokonaistaso laskee puolestaan noin 160 miljoonaa euroa. Kehityspoliittisista lainoista ja sijoituksista tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus. Siitä huolimatta, että humanitaarista apua vähennetään yhteensä noin 130 miljoonaa euroa varsinaiselta kehitysyhteistyömomentilta, Ukrainan humanitaarisen avun tarpeisiin on varauduttu vastaamaan osana Ukrainan kokonaistukea.

Maa- ja aluekohtaiset päälinjat ja perustelut

Mitä nämä leikkaukset sitten vähän tarkemmin ja alueellisesti katsottuna tarkoittavat:

UKRAINA

Ensinnäkin, myös kehitysyhteistyön puolella Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Ukrainaan ei kohdistu leikkauksia, vaan merkittäviä lisäyksiä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyökumppanimme. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kokonaisbudjetti Ukrainaan on kehyskaudella vähintään 290 miljoonaa euroa. Tuon summan lisäksi Ukrainaa voidaan auttaa muutakin kautta kuin budjetin uudelta Tuki Ukrainalle -momentilta. Ukraina-momentti asettaa tuen minimitason, ei enimmäistasoa.

AFRIKKA

Afrikassa Suomi keskittää hallitusten välisen kehitysyhteistyörahoituksensa jatkossa Etiopiaan, Somaliaan ja Tansaniaan.

Mosambikissa Suomi vähentää kehitysyhteistyötään, ja maaohjelma lopetetaan hallitusti kuluvan hallituskauden aikana. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön loppumisesta huolimatta Suomi voi tehdä erityyppistä kehitysyhteistyötä Mosambikin kanssa myös jatkossa. Yhteistyön on mahdollista jatkua esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta. Painopistettä yhteistyössä Mosambikin kanssa siirretään yhä enemmän kaupallistaloudellisiin suhteisiin.

Keniassa on jo siirrytty muiden rahoitusmuotojen, kuten yksityisen sektorin yhteistyömuotojen käyttöön. Tästä syystä maaohjelmatyyppinen rahoitus tullaan hallitusti lopettamaan hallituskauden aikana. Yksityisen sektorin yhteistyö muodostaa jo nyt suuremman volyymin suhteessa kahdenväliseen kehitysrahoitukseen. Keniaa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten kahdenvälisen kehitysyhteistyön luomien suhteiden pohjalta voidaan vähitellen siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyömuotojen kautta suomalaisia yrityksiä hyödyttäviin kauppasuhteisiin. Keniaan jätetään pieni kahdenvälisen kehitysyhteistyön rahoitus tukemaan poliittisia ja kaupallistaloudellisia suhteita. Niitä haluamme edelleen tiivistää, koska Keniassa on huomattavaa kaupallistaloudellista potentiaalia suomalaiselle yrityskentälle.

Etiopia ja Somalia ovat geopoliittisesti tärkeän Afrikan sarven maita, joihin liittyy monia ulko- ja turvallisuuspoliittisia intressejä niin Suomessa kuin EU:ssa. Näissä maissa hallitusohjelman tavoitteita toimeenpannaan kokonaisvaltaisesti ulkopolitiikan keinoin. Tähän kuuluvat myös kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet. Somaliassa kahdenvälisillä kehitysyhteistyöhankkeilla mahdollistetaan sellaista kehitystä, joka luo somalialaisille ja sinne palaaville elämisen edellytyksiä.

Etiopia ja Tansania ovat Suomen pitkäaikaisimpia kumppanimaita. Suomella on niihin monipuolinen yhteistyösuhde, jonka arvioidaan tuottavan tuloksia. Etiopiassa ja Tansaniassa on mahdollista myös käyttää suomalaisia yrityksiä ja muuta suomalaista osaamista kehitysyhteistyöhankkeiden toimeenpanossa. Näissä maissa voidaan pitkäaikaisen kumppanuuden kautta edistää myös suomalaisyritysten laajempia intressejä.

LÄHI-ITÄ

Palestiinassa kahdenvälistä yhteistyötä jatketaan joulukuussa valmistuneen selvityksen pohjalta. Kehitysyhteistyön toimintaympäristö muuttui merkittävästi terroristijärjestö Hamasin Israeliin kohdistaman hyökkäyksen ja sitä seuranneen Gazan sodan myötä. On tärkeää varmistaa, että Suomen alueelle antama tuki menee ohjelmien tavoitteiden mukaisesti sitä tarvitseville.

Syyrian kriisi vaatii humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea myös tulevina vuosina. Suomi ei siis ole tukenut, eikä tule tukemaan Syyrian hallintoa.  

AASIA

Afganistanissa tämän hetken poliittinen tilanne ei salli hallitusten välisen yhteistyön jatkumista, eikä Suomi tee yhteistyötä Talibanin kanssa. Suomi haluaa kuitenkin tukea Afganistanin naisia ja tyttöjä kehitysyhteistyömäärärahojen avulla. Kaikki Suomen liittolaiset jatkavat ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan selviytymistä tukevaa apua Afganistaniin. Apu kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestön kautta.

Myös Myanmarissa Suomi välttää kaikkia toimia, jotka oikeuttaisivat sotilasjunttaa maan hallitsijaksi. Konfliktin ja valtataistelun jatkuessa Suomen antaman tuen tasoa ja sen kohteena olevia sektoreita vähennetään hallitusti keskittyen rauhanvälitykseen.

Nepalin kanssa Suomi on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä. Maassa toimii muun muassa 21 suomalaista kansalaisjärjestöä ja tutkimuslaitosyhteistyö on myös aktiivista. Kahdenvälisiä hankkeita on toteuttamassa myös suomalaisia toimijoita. Osoitus Suomen tehokkaasta toiminnasta Nepalissa on EU:n varojen kanavointi Suomelle yhteensä 33 miljoonalla eurolla vuosina 2023–2027, eli Suomi hallinnoi EU:n pyynnöstä tätä osaa EU:n Nepaliin kohdistuvasta tuesta.

Suomi jatkaa myös alueellista kehitysyhteistyötä, minkä keskeisenä tarkoituksena on avata markkinoita suomalaisille yrityksille. Kehitysyhteistyön kautta voidaan myös luoda suomalaisille yrityksille linkkejä EU:n Global Gateway -aloitteisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vahvistaa taloudellisia suhteita Keski-Aasian maihin, sillä ne ovat potentiaalisia kauppakumppaneita ja ne sijaitsevat turvallisuuspoliittisesti tärkeällä alueella. Myös kehitysyhteistyötä alueen maiden Kirgisian, Tadzhikistanin ja Uzbekistanin kanssa jatketaan. Kehitysyhteistyössä pyritään hyödyntämään yhä enemmän suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita. Suomi ei ole tehnyt perinteistä kahdenvälistä hallitusten välistä yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa. Yhteistyö perustuu suomalaisten instituutioiden kumppaniyhteistyöhön sekä työhön monenkeskisten järjestöjen kanssa.

Maaohjelmien lisäksi sopeutuksia tullaan tekemään läpileikkaavasti kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkauksia tehtiin muun muassa Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon, joka on YK-järjestö. Suomi tukee Vihreää ilmastorahastoa yhteensä 60 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027, kun edellisen hallituksen aikana tuki oli 100 miljoonaa.

Maatalouden kansainvälisen kehitysrahasto IFADin seuraavaa toimintakautta Suomi tukee 13 miljoonan euron avustuksella ja 30 miljoonan euron lainalla. Myös tässä on selvä vähennys edelliseen tasoon.

Yhteenvetona: Säästöjä toteutetaan kautta linjan, mukaan lukien ilmastorahoitus, YK-yleistuet ja kehityspankit, mutta pois lukien Ukraina, jolle tukea lisätään.