Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe ohjelmatukijärjestöjen kumppanuusfoorumissa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion pitämä puhe ohjelmatukijärjestöjen kumppanuusfoorumissa 29. tammikuuta 2026.

Arvoisat kansalaisjärjestöjen edustajat, hyvät ulkoministeriön kollegat,

Hyvää alkanutta vuotta ja hyvää alkanutta ohjelmakautta. On ilo nähdä teitä sankoin joukoin paikalla kumppanuusfoorumissa.

Uusi nelivuotinen rahoituskausi vuosille 2026–2029 on juuri alkanut. Joulukuussa tein tämän hallituskauden suurimman yksittäisen rahoituspäätöksen kehitysyhteistyölle, kun myönsimme yhteensä noin 311 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmamuotoiselle kehitysyhteistyölle ja humanitaariselle toiminnalle. Päätöksissä korostettiin Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia. Vaikka tällä vaalikaudella kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuu historiallisen suuret säästöt, hallitus on päättänyt turvata kotimaisten järjestöjen yhteenlasketun rahoitustason. Kansalaisjärjestöjen painoarvo on näin lisääntynyt ja siksi on tärkeää yhdessä pohtia, miten yhdistämme voimavaramme ja kehitämme yhteistyötämme entistä strategisemmaksi, jotta saavuttaisimme jaetut kehityspoliittiset tavoitteet. Tänään meillä on erinomainen mahdollisuus käydä vuoropuhelua siitä, mitä voimme yhdessä seuraavan neljän vuoden aikana saavuttaa.

Globaali toimintaympäristömme on murroksessa. Suomen kehityspolitiikka on aina perustunut omiin vahvuuksiimme, joita ovat mm. sukupuolten tasa-arvo, koulutus, ilmasto, digitalisaatio ja demokraattinen kansalaisyhteiskunta. Kehityspolitiikkamme ammentaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja tuottaa suomalaista toimijuutta maailmalle.

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko korostaa kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpää yhteyttä. Kannustamme järjestöjä tekemään entistä enemmän yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa sekä edistämään yksityissektorin toimintaedellytyksiä kumppanimaissa. Kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan pelkillä julkisen sektorin resursseilla. Painotamme kehitysyhteistyössä molemminpuolista hyötyä ja taloudellista toimeliaisuutta. Yritysten ja järjestöjen yhteistyön tulisi avata uusia mahdollisuuksia, joissa kehitysyhteistyö ja taloudellinen toimeliaisuus tukevat toisiaan. Tärkeää on myös pohtia, kuinka voimme tukea paikallista elinkeinoelämää ja siten kehittyvien maiden tulojen ja työllisyyden kasvua.

Kehitysyhteistyön tavoitteena on tukea kestävää kehitystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Olemme kuitenkin nähneet huolestuttavan suunnan: demokratia on monin paikoin heikentynyt ja kansalaisyhteiskuntien tila kaventunut. Lisäksi koko sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan vakavalla tavalla. Demokratiatukijärjestö International IDEAn tuoreimmassa demokratian tilaa koskevassa Global State of Democracy -raportissa todetaan, että ennätyksellisen suuri osuus maailman väestöstä asuu tällä hetkellä valtioissa, jotka ovat kehittymässä yksinvaltaiseen suuntaan. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Demokraattisen muutoksen on viime kädessä aina kummuttava yhteiskuntien sisältä. Te, hyvät suomalaiset kansalaisjärjestöt, voitte omalla toiminnallanne osoittaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä kestävän kehityksen mahdollistajina ja tukea näiden keskeisten arvojen toteutumista.

Erityisesti haluamme vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia, koulutusta, ilmastotoimia ja kriisinkestävyyttä. Työssämme hyödynnämme ja edistämme digitaalisia ratkaisuja. Nämä Suomen painopisteet muodostavat hyvän perustan pitkäjänteiselle kehitykselle.

Hyvät kuulijat,

Sukupuolten tasa-arvoon kohdistuu globaalisti tällä hetkellä merkittävää vastustusta. Suomi jatkaa määrätietoisesti sukupuolten tasa-arvon, naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä. Haluamme varmistaa, että jokaisella naisella ja tytöllä on mahdollisuus elää turvassa ja osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisesti. Järjestökumppanuudet ovat tässä työssä tärkeitä. Viime vuosina olemme vahvistaneet naisten ja tyttöjen oikeuksia konkreettisin toimin tukemalla ohjelmia, jotka parantavat koulutuksen ja terveyspalvelujen saatavuutta sekä luovat työllistymismahdollisuuksia.

Vammaisten henkilöiden osallisuus on läpileikkaava tavoite kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä. Olemme rahoittaneet hankkeita, jotka tukevat vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, parantavat esteettömyyttä ja yhteiskuntaan osallistumista sekä varmistavat, että vammaisten henkilöiden oikeudet huomioidaan humanitaarisessa avussa.

Myös opetus on yksi Suomen kehitysyhteistyön vahvuusalueista. Se on ollut keskeinen pilari Suomen omassakin historiallisessa tarinassa ja yhteiskuntamme kehittämisessä. Opetukseen, tutkimukseen ja innovaatioon investointi kannattaa. Tämä on välttämätöntä tulevaisuuden turvaamiseksi. On tärkeää, että opetussektorin kehitysyhteistyötä tehdään koordinoidusti ja hyvällä yhteistyöllä sekä globaali- että alue- ja maatasolla. Tämä on erittäin oleellista erityisesti nyt, kun resurssit eivät ole juuri kasvamassa. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat tärkeässä roolissa opetussektorin työssä, laadukkaan ja inklusiivisen opetuksen järjestämisessä kaikille koulutuksen eri vaiheissa ja erityisesti ruohonjuuritasolla. Monitoimijayhteistyötä kannattaa hyödyntää sekä suomalaisten että muiden toimijoiden kanssa siinä kontekstissa, missä työtä tehdään. 

Belémin ilmastokokouksen yhteydessä toteutettu Suomen paviljonki on onnistunut esimerkki suomalaisten toimijoiden yhteistyöhengestä. Laajalla yhteistyöllä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, toteutettiin erinomainen kattaus tilaisuuksia liittyen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.  Kansalaisjärjestöt toivat esiin mm. ruohonjuuritason näkökulmia ja ratkaisuja, mikä vahvisti Suomen profiilia kokonaisvaltaisena toimijana ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Digitalisaatio luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita järjestökentälle. Järjestöt tekevät tärkeää työtä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseksi digitaalisella aikakaudella ja varmistamalla, että digitaalinen siirtymä ei jätä ketään jälkeen. Kansalaisjärjestöjen ja yritysten väliset kumppanuudet edistävät uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen kehittämistä, joilla vahvistetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa. On olennaista, että järjestöt ylläpitävät osaamistaan liittyen digitaalisiin teknologioihin, innovaatioihin ja kumppanuuksiin, ja tähän me myös ulkoministeriöstä kannustamme. 

Hyvät kuulijat,

Vakaus ja turvallisuus eivät synny itsestään, vaan ne edellyttävät määrätietoista yhteistyötä. Kehitysyhteistyö tukee yhteiskuntien kestävyyttä ja vahvistaa niitä arvoja, joihin kansainvälinen järjestelmä nojaa. Kansainvälisen järjestelmän murros sekä tämän hetken kriisit, kuten Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne korostavat entisestään tarvetta sekä humanitaariselle avulle että pitkäjänteiselle kehityspolitiikalle. Mielelläni kuulen teiltä, hyvät järjestöedustajat, miten tämä murros näyttäytyy kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Rauhanrakennus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on erityistä osaamista tällä saralla. On hienoa nähdä usean järjestön panos Ukrainaan, joka on nyt Suomen suurin kehitysyhteistyön kahdenvälinen kumppanimaa ja humanitaarisen avun kohdemaa.

Tarve humanitaariselle avulle on ennätyksellisen korkea nykymaailmassa. Samalla humanitaarisen avun rahoitusta globaalisti on leikattu matalimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Avustusjärjestelmä on nopeiden sopeutusten ja uudistusten edessä. Suomelle on tärkeää, että apu kohdistuu jatkossakin sitä eniten tarvitseville. Tässä tilanteessa Suomen avun painoarvo ja erityisesti teidän tekemänne avustustyön merkitys korostuvat avun tarpeessa oleville ihmisille.

Te toimitte rohkeasti siellä, missä ihmisten tarpeet ovat suurimmat. Pyritte myös antamaan avun niille ihmisille yhteisöissä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tämä näkyi myös hakemuksissanne. Olitte huomioineet vammaisinkluusion ja olette monessa kriisissä etujoukoissa tämän asian edistämisessä. Te ja teidän kumppaninne toimitte vaikeissa ja vaarallisissa ympäristöissä, joissa eivät esimerkiksi osa YK-toimijoista ole läsnä. Hyvä, että te olette.

On tärkeää, että pidämme yllä kansalaisten luottamusta toiminnan tuloksellisuuteen. Riskipitoisissa ympäristöissä on olennaista harjoittaa hyvää riskienhallintaa. Tämä on myös apua tarvitsevien ihmisten intresseissä.

Osaltamme olemme pystyneet tässä haastavassa taloustilanteessa varmistamaan teille nelivuotisen rahoituksen myös humanitaarisen avun osalta. Tämän pitäisi säästää suunnittelu- ja hakemiskuluja ja aikaistaa avun antamista vuosittain.  Tärkeää on, että veronmaksajien ja teidän lahjoittajienne varat menevät entistä tehokkaammin niille, jotka apua kipeästi tarvitsevat.

Hyvät kuulijat,

Viime vuoden Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus kohdistui siihen, miten hyvät edellytykset ulkoministeriö on luonut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön edistämiseksi osana Suomen kehityspolitiikkaa. Tarkastuksesta saimme havaintoja mm. järjestöjen kattavan tulosraportoinnin parempaan hyödyntämiseen ministeriössä. Ensi syksynä annamme eduskunnalle selvityksen tämän hallituskauden kehitysyhteistyötuloksista ja siihen tulemme nostamaan myös järjestöjen työtä ja tuloksia.

Suomi on hakemassa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029–2030. Ohjelmassa on tänään kampanjapäällikkö Satu Suikkari-Klevénin tietoisku aiheesta. Kampanjassamme haluamme hyödyntää hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, huomioiden erityisosaamisenne konfliktinratkaisussa ja kokonaisvaltaisessa yhteiskuntarauhan edistämisessä. Myös laaja-alainen läsnäolonne ja työnne maailmalla on kampanjallemme merkittävää.

Lopuksi haluan kiittää teitä arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä, jota teette päivittäin kestävän kehityksen eteen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toivon, että tämä kumppanuusfoorumi voi osaltaan poikia ajatuksia siitä, miten yhteistyötä järjestöjen, ministeriön ja eri suomalaisten toimijoiden välillä voisi entisestään syventää yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kiitos.