Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2025

"Murrosten keskellä Suomi on aktiivinen toimija, joka edistää ennakoivasti ja aloitteellisesti Suomen ja suomalaisten yritysten etua", korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.

Arvoisat suurlähettiläät,

On ilo ja kunnia puhua teille tänään. Viime vuoden suurlähettiläskokouksen jälkeen on ulkopoliittinen toimintaympäristömme jatkanut nopeaa muutostaan. Tässä muutoksessa kansainväliseen kauppaan, teknologiaan ja kehitykseen liittyvät asiat ovat olleet näkyvästi esillä.  

Elämme geotalouden aikakautta, jonka ajureina ovat taloudellisen vallan uusjako, teknologiset murrokset ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään kohdistuva paine.  Kehittyvien talouksien rooli on kasvanut nopeasti samalla kun puhtaan siirtymän ja digitalisaation kaltaiset ilmiöt muuttavat pysyvästi tuotannon ja kulutuksen käytäntöjä.

Murrosten keskellä Suomi on aktiivinen toimija, joka edistää ennakoivasti ja aloitteellisesti Suomen ja suomalaisten yritysten etua.  

Maailmantaloudessa esiintyvät, aiemmin positiivisina pidetyt riippuvuussuhteet nähdään yhä useammin riskeinä. Protektionismi on vahvistunut ja valtiot pyrkivät teollisuuspolitiikalla varmistamaan kilpailukykynsä strategisesti tärkeillä sektoreilla. Tullipolitiikalla suojellaan kotimaista teollisuutta niin vastustajilta kuin liittolaisilta. Korkean teknologian ja kriittisten raaka-aineiden vientirajoitukset hajottavat globaaleja toimitusketjuja ja maailmantalous uhkaa pirstoutua yhä pienempiin blokkeihin.  

Tilanne on vientiriippuvaiselle Suomelle haastava, sillä taloutemme elinkelpoisuus perustuu myös jatkossa kykyymme käydä kauppaa ja toimia osana kansainvälisiä arvoketjuja.

Suomi ja EU ovat hyötyneet siitä kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisesta järjestelmästä, jota nyt haastetaan eri kulmista.  

Kun suurvaltakilpailu muokkaa kansainvälistä järjestelmää, on Suomen tärkeää varmistaa, että yrityksillämme säilyy mahdollisuus viedä, tuoda ja investoida. On tärkeää myös saada investointeja Suomeen. Vaikeat ajat eivät saa tarkoittaa kaupan yleistä rajoittamista. Tarvitsemme päinvastoin lisää kauppaa, kauppaa vapauttavia toimia ja kansainvälisiä kumppanuuksia.  

Transatlanttinen kauppasuhde sekä suurvaltojen väliset kauppasuhteet laajemminkin ovat olleet viime kuukausina esillä. Suomen johdonmukainen näkemys on, että kauppaa liittolaisten välillä tulee pikemmin lisätä kuin rajoittaa. Siksi etsimme aktiivisesti uusia yhteistyön alueita transatlanttisen talous- ja teknologiaperustan vahvistamiseksi, ja myös EU on toiminut tähän suuntaan. Meidän tulee olla valmiita puolustamaan omia intressejämme.  

Heinäkuussa saavutettu yhteisymmärrys tulleista Yhdysvaltain ja EU:n välillä sisältää sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvää on, että saatiin mahdollisuus ainakin väliaikaiseen vakauteen. Huonoa on korkea tullitaso ja epävarmuuden jatkuminen mahdollisista tulevista tullitoimista. Tilanne ei siis ole toivottava, joten meidän tulee pyrkiä aktiivisesti kaupan vapauttamiseen. Vaikutamme siihen, että jatkoneuvotteluissa päästäisiin edulliseen lopputulokseen Suomelle tärkeiden sektoreiden osalta.  

Talouden kasvu ja toimiva kauppasuhde ovat nähdäkseni sekä EU:n että Yhdysvaltojen etu. Keskinäiset erimielisyydet laskevat molempien painoarvoa maailmantaloudessa ja vahingoittavat kykyä puuttua tunnistettuihin ongelmiin, kuten Kiinan ylikapasiteettiin, markkinoillepääsyn esteisiin, haitallisiin riippuvuuksiin tai immateriaalioikeuksien polkemiseen. Yhteisiin haasteisiin on haettava yhteisiä ratkaisuja.  

Samanaikaisesti meidän on tiivistettävä yhteistyötä EU:n sisällä vastataksemme maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin. EU:n tulee panostaa omien sisämarkkinoidensa uudistamiseen ja kilpailukykynsä vahvistamiseen entistä tarmokkaammin – onhan kyseessä myös Suomen tärkein vientimarkkina.  

Uusilla kumppanuuksilla EU:n ulkopuolisten maiden kanssa voimme tukea taloudellisten ulkosuhteidemme monipuolistamista sekä suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja riskienhallintaa. Suomi tukee EU:n ja Mercosur-alueen eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn välisen sopimuksen voimaansaattamista mahdollisimman nopeasti sekä uusien vapaakauppasopimusten aikaansaamista mm. Australian, Intian ja Indonesian kanssa.  

Monenkeskisesti emme voi vain tyytyä puolustamaan sääntöpohjaista järjestelmää, vaan meidän tulee näyttää tietä sen uudistamisessa. Tämä kytkeytyy yhteistyöhön samanmielisten maiden kanssa WTO:ssa, tiivistyvään G20-kumppanuuteemme sekä OECD-ministerikokouksen puheenjohtajuuteemme, joka toteutuu ensi vuonna.

Hyvät edustustojen päälliköt,

Talous ja turvallisuus ovat yhä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa. Vientivetoisen talouskasvun eteen tehtävä työ luo myös turvallisuutta, yhteiskunnallista kriisinsietokykyä ja liikkumavaraa tehdä tarvittavia puolustusinvestointeja.

Samalla on varmistettava, ettei taloudellisia riippuvuuksia voida käyttää meitä vastaan, että kriittinen osaamisemme ja infrastruktuurimme ovat turvassa, ja että kykenemme suojautumaan taloudelliselta painostukselta. Yritystemme tukeminen näiden riskien tunnistamisessa ja hallitsemisessa on olennainen osa taloudellisen turvallisuuden eteen tehtävää työtä niin ministeriössä kuin edustustoissa.  

Puolustusteollisuus on entistä oleellisempi osa Suomen vientitarjoamaa. Naton uudet puolustusmenotavoitteet avaavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Laajemminkin Suomen kokonaisturvallisuuteen ja siihen liittyviin ratkaisuihimme kohdistuu kasvavaa ulkomaista kiinnostusta. Kokoamme relevantteja toimijoita Suomessa kokonaisturvallisuutta koskevan esittelykonseptin ympärille, jota voidaan hyödyntää sekä ulkoedustuksessamme että vastaanottaessamme ulkomaisia vieraita täällä Suomessa.

Suomen puolustustarvikeviennin näkymät ovat lupaavia, kun kansainväliset alan markkinat ovat kasvussa. Nyt meillä on erinomainen tilaisuus panostaa puolustusvientiin ja uusiin kumppanuuksiin. Olen valmis omalta osaltani tukemaan alan vientiä ja siihen liittyviä kotimaisia investointeja osana ministeriöiden ja alan sidosryhmien poikkihallinnollista yhteistyötä.

Hyvät maajohtajat,

Team Finland -työ on parhaimmillaan eri vienninedistämistoimijoiden saumatonta yhteistyötä, jolla mahdollistamme suomalaisten yritysten menestyksen maailmalla. Kun Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon, vienninedistäminen tulee jatkossa olemaan yhä keskeisempi osa koko ulkoasiainhallinnon työtä. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää meiltä kaikilta uudistumista ja valmiuksia uusien käytäntöjen omaksumiseen.

Rakennamme vaikuttavan vienninedistämisorganisaation, jossa suomalaiset yritykset löytävät tarvitsemansa palvelut. Tämä selkeys ja tehokkuus ovat välttämättömiä, jotta voimme tukea suomalaisyrityksiä globaalissa kilpailussa.

Tulemme yhdessä elinkeinoministeri Puiston kanssa hyväksymään uuden Team Finland -strategian lähipäivinä. Strategia on laadittu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoriministeriöiden sekä muiden valtion toimijoiden kanssa.

Alkavana vuonna Team Finland -verkoston voimavaroja keskitetään Suomelle strategisesti merkittäviin markkinoihin, strategian painopisteiden mukaisesti. Valinnoissa tullaan painottamaan kahdenvälisiä suhteita, kasvupotentiaalia ja taloudellista turvallisuutta. Priorisointi on tärkeää, jotta parannamme vaikuttavuuttamme.

Katson, että Euroopassa meidän tulee panostaa naapurustoomme: Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, sekä Baltiaan. Keskeisiä eurooppalaisia markkinoita ovat myös Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Puola ja Ukraina. Aasiassa katseemme kohdistuu ensisijaisesti Japaniin, Etelä-Koreaan, Intiaan, Vietnamiin ja Kiinaan. Afrikan mantereella ponnistelujamme vahvistetaan Etelä-Afrikassa, Lähi-idässä Saudi-Arabiassa, ja Latinalaisessa Amerikassa Brasiliassa. Nämä ovat kasvavia talouksia, joilla on Suomelle strategista merkitystä. Kannustan myös hyödyntämään vienninedistämistyössämme alueellista lähestymistapaa.

Prioriteettikohdemaastatus tarkoittaa sitä, että jatkossa yritykset saavat nimetyistä kohdemaista kattavamman yrityspalveluvalikoiman. On kuitenkin selvää, että vienninedistämistyö jatkuu jokaisessa asemapaikassamme. Jokaisen ulkoministeriöläisen tehtäviin tulee kuulua suomalaisen viennin edistäminen.  

Integraatioprosessi tullaan viemään päätökseensä vuoden loppuun mennessä. Haluan kiittää niin ulkoministeriön kuin Business Finlandin henkilöstöä yhteistyöstä ja kärsivällisyydestä. Kiitos myös työ- ja elinkeinoministeriölle, jonka kanssa uudistusta on tehty hyvässä yhteistyössä.  

Nyt on aika katsoa eteenpäin ja toivottaa meille ulkoministeriöön ja edustustoihin siirtyvät kollegat lämpimästi tervetulleiksi osaksi ulkoasiainhallintoa 1.1.2026 alkaen. Heidän osaamisensa ja verkostonsa mahdollistavat UM:n yrityspalvelujen kehittämisen ja niiden tarjoamisen yhden luukun periaatteella niin Helsingissä kuin maailmalla. Tämä on se, mitä yritykset ovat meiltä pyytäneet ja jonka me olemme heille luvanneet. Kuuntelemme edelleen yrityksiä herkällä korvalla heidän tarpeistaan ja toiveistaan uudistaessamme yrityspalveluamme entistä vaikuttavammaksi ja tehokkaammaksi.  

Olemme toteuttamassa historiallista vienninedistämisen uudistamista. Tämä muutos tuo ulkoasiainhallinnolle uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös merkittävää vastuuta Suomen taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä. Sekä ministeriön että edustustojen on vastattava tähän haasteeseen. Tässä te olette maajohtajina keskeisessä roolissa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Olemme merkittävässä kehityspolitiikan murrosvaiheessa. Kyseessä eivät ole vain yksittäiset uudistukset tai painopisteiden muutokset vaan aika, jossa kehityspolitiikan paradigma muuttuu perustavanlaatuisesti. Suomella on ja tulee jatkossakin olemaan aktiivinen, kansainvälinen rooli tässä muutoksessa.

Kehityspolitiikalla on jo pitkään vastattu moniulotteisiin kansainvälisiin haasteisiin ja löydetty ratkaisuja kestävään kehitykseen. Monissa kestävän kehityksen tavoitteissa, kuten tasa-arvossa ja puhtaan veden saatavuudessa, on kuitenkin jääty maailmalla jälkeen.

Kehityspolitiikan muutosta vauhdittaa geopoliittinen tilanne sekä kehitysrahoituksen lasku. Toisaalta pitää muistaa, että pelkkä käytetyn rahan määrä ei yksinään kerro kehitysyhteistyön tehokkuudesta – kaikkein tärkein mittari ovat tulokset.

Kehitysrahoituksen huippuvuodet ovat menneisyyttä. Arvioiden mukaan rahoituksen taso tulee laskemaan vuosina 2023–2026 vajaalla kolmanneksella. Laskutrendi kannustaa rakenteellisiin muutoksiin. Ylipäätään olisi utopistista ajatella, että pelkkä julkisen sektorin lahjaraha riittäisi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

On huomionarvoista, että Yhdysvaltojen osuus koko maailman kehitysrahoituksesta on ollut noin 30 prosenttia. Ensi vuonna Yhdysvaltojen kehitysrahoitus laskee tämänhetkisten tietojen mukaan alle puoleen aiempien vuosien tasosta. Toisaalta Yhdysvallat panostaa nyt investointimuotoiseen yhteistyöhön ja lisää tuntuvasti resursseja omalle kehitysrahoituslaitokselleen. Säästöjen lisäksi Yhdysvallat tekee painopistevalintoja.

Laajamittaista muutosta kehitysrahoituksessa ei selitä yksin Yhdysvaltojen hallinnon kehitysyhteistyöleikkaukset, vaan taustalla on useiden maiden, mukaan lukien Suomen, päätös tehdä säästöjä. Vallitseva kansainvälinen suuntaus kehitysrahoituksen uudistamiseen näkyi esimerkiksi kesä-heinäkuun vaihteessa Sevillan kehitysrahoituskonferenssissa, missä puhuttiin runsaasti kehittyvien maiden oman tulopohjan vahvistamisesta, yksityisen sektorin osallistamisesta ja digitalisaatiosta. Nämä ovat Suomenkin viestejä.

Vaikka kehitysrahoitus kansainvälisesti vähenee, tarve kansainväliseen yhteistyöhön säilyy. Kehitysrahoituksella voidaan ja pitääkin mahdollistaa yhteistyötä kaupallisten ja muiden toimijoiden välillä, viime vuonna hyväksytyn Suomen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon hengessä.

YK:n piirissä tapahtuvalla kehitysyhteistyöllä on Suomen tuki. Suomi tukee myös YK:n kokonaisvaltaista reformia, joka on nyt tekeillä. YK:n tulee karsia rönsyjä ja päällekkäisyyksiä sekä tehostua, jotta se säilyttää uskottavuutensa tässä ajassa ja pystyy toimeenpanemaan sille annettuja tehtäviä ja ydinmandaatteja.

Hyvät suurlähettiläät,

Kehityspolitiikan murroksen keskeinen elementti on kaupan kytkeminen kehitysrahoitukseen. Suomella on tässä paljon annettavaa ja toivonkin teiltä rohkeaa ja kunnianhimoista otetta. Kehitysrahoitusta tulee ennen kaikkea käyttää katalyyttisesti, vivuttamaan yksityistä rahaa taloudellisesti kannattavaan sijoitustoimintaan. Edesautamme kumppanimaiden rakenteellisia uudistuksia, teollistumista sekä pääsyä kansainvälisiin pääomiin. Samaan aikaan suomalaiset yritykset osallistuvat liiketoimintaan. Tämän vuoden keväällä julkaisimme kehityspoliittisen sijoitusstrategian, joka osaltaan terävöittää kehitysrahoituksemme strategisempaa käyttöä.

Suomi myös jatkaa työtä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Lisäksi ihmishenkiä pelastava humanitaarinen apumme jatkuu.

Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu sääntöpohjaisen järjestyksen noudattamiselle ja omien kansalaisten vastaanottamiselle. Emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä hallitusten kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.

Somalian kehitysyhteistyön maaohjelma on keskeytetty, koska palautukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Tämä on esimerkki siitä, miten Suomessa hallitus tekee töitä paremman palautuspolitiikan puolesta. Pidän oikeudenmukaisena, että hallinto, joka ei ota vastaan kansalaisiaan, ei saa myöskään kehitysrahoitusta. Suomen ja Somalian viranomaiset käyvät nyt vuoropuhelua takaisinottoyhteistyön sujuvoittamiseksi.  

Suomen kehityspolitiikasta ei voi puhua puhumatta Ukrainasta. Ukraina on itsestään selvästi Suomen kehitysrahoituksen suurin kumppanimaa. Suomi on kansainvälisesti vertaillen yksi vahvimmista Ukrainan tukijoista. Suomen tuki Ukrainalle on tähän mennessä 3,8 miljardia euroa. Summasta yli miljardi on kehitysyhteistyörahaa ja humanitaarista apua, sisältäen yli 700 miljoonaa euroa tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten vastaanottoon.

Olen ministerinä käynyt kaksi kertaa Ukrainassa ja nähnyt, miten välttämätöntä on pitää Ukrainan talouden pyörät pyörimässä myös sodan oloissa. Tämä luo maalle toivoa. Ukraina tarvitsee työpaikkoja, osaajia, investointeja ja verotuloja. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat tarpeet eri sektoreilla ovat valtavat.

Suomi on tällä vaalikaudella tehnyt oman kansallisen suunnitelmansa Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta. Jälleenrakennus on yrityksille tärkeä liiketoimintamahdollisuus ja tukee niin Suomen kuin Ukrainankin tavoitteita maan kehitykselle. Yrityksillä on erityinen rooli eurooppalaisten ratkaisujen tarjoajina. Viime keväänä saimme iloksemme kuulla, että kaksi suomalaisyritystä, Hesburger ja Peikko, tekivät ensimmäiset suomalaiset teolliset investoinnit Ukrainaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua.

Suomen rahoittamilla välineillä tuetaan yksityistä sektoria ja sellaisia hankkeita, joissa suomalaiset yritykset ovat mukana, kun Ukrainan julkisella sektorilla tehdään investointeja. Uusi sekaluottoinstrumentti Finland-Ukraine Investment Facility on saanut erinomaisen vastaanoton niin yrityksiltä kuin Ukrainan julkiselta sektorilta. Instrumentin avulla voidaan tukea Ukrainan tärkeinä pitämiä investointihankkeita 50 miljoonan euron arvosta. Ensimmäisten tämän instrumentin kautta rahoitettavien hankkeiden toteutukseen päästäneen lähikuukausien aikana.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa on päätökselläni tuettu 8 miljoonan euron lisärahoituksella jakautuen neljälle vuodelle. Ohjelmaan tuli viime vuonna suomalaisyrityksiltä 48 hakemusta, mikä on ennätysmäärä hakemuksia yhteen kohdemaahan vuoden aikana. Finnfundin pääomaa korotettiin jälleenrakennussuunnitelman myötä 25 miljoonalla eurolla lisää ja Finnveralla on luottotappiovarausta 50 miljoonaa euroa vientitakuille Ukrainaan. Vahvistamme myös vienninedistämisen resursointia edustustossamme Kiovassa.

Tukemme Ukrainalle kohdistuu usealle sektorille – kriisinkestävyyteen ja sodasta toipumiseen, oikeusvaltiokehitykseen, opetussektorille, ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön sekä tasa-arvoa tukeviin hankkeisiin. Suomi ja Ukraina ovat tänä vuonna käynnistäneet kansainvälisen väestösuojakoalition, jonka myötä viemme Ukrainaan sekä taloudellista apua että suomalaista väestösuojaosaamista.

Hyvät kollegat,

Vaikutamme kansainvälisen kehitysjärjestelmän uudistamiseen kahdenvälisesti sekä monenvälisillä foorumeilla osana Pohjoismaita ja EU:ta. Käymme vuoropuhelua perinteisten kumppaneiden ja liittolaisten sekä niin sanotun globaalin etelän maiden kanssa.

Kytkemme kehitysyhteistyötä maamme taloudelliseen intressiin. Puolustamme suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on kasvattaa Suomen vientiä.

Toivon, että nämä ajatukset ja tavoitteet tukevat teitä siinä monipuolisessa ympäristössä, jossa teette työtänne Suomen hyväksi.

Edustustojen rooli Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisessa, kahden- ja monenkeskisten suhteidemme syventämisessä sekä kumppanimaidemme tukemisessa on korvaamaton. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia kuluneen vuoden aikana tekemästänne työstä. Odotan innolla yhteistyötämme kasvavan kaupan ja siihen yhdistyvän kehityksen edistämisessä Suomessa ja maailmalla. Kiitos.