Ulkoministeri Pekka Haavisto
Pääministerin ilmoitus Afganistanin tilanteesta

Arvoisa puhemies,

Viime kuukaudet ovat ravistelleet Afganistan-politiikkamme perustaa. Taliban-liikkeen nopea eteneminen Afganistanissa kulminoitui elokuussa hallituksen kaatumiseen, useiden suurlähetystöjen sulkemiseen ja kansainväliseen evakuointioperaatioon. Nyt valtaa Afganistanissa pitää tosiasiallisesti Taliban.

Taliban on nimittänyt maahan väliaikaiseksi hallitukseksi kutsumansa johdon. Kokoonpanossa ei ole naisia, ja se on etnisesti ja poliittisesti hyvin yksipuolinen. Suomi uskoo, että kestävä ratkaisu voidaan saavuttaa vain inklusiivisen poliittisen prosessin kautta. Olemme hyvin huolissamme ihmisoikeustilanteesta sekä naisten ja tyttöjen osallistumisen rajoittamisesta yhteiskunnassa, työelämässä ja opetuksessa.

Humanitaarinen tilanne on kriittinen. Maailmanpankki varoittaa talouden, rahoitusjärjestelmän ja julkisten palvelujen olevan lähellä romahdusta. Jo ennen Talibanin valtaannousua maassa vallitsi pitkittyneen konfliktin, kuivuuden, köyhyyden sekä koronaviruspandemian aiheuttama humanitaarinen kriisi, joka nyt uhkaa pahentua entisestään.

Kielteiset kehityskulut voivat johtaa lisääntyvään epävakauteen Afganistanissa ja lähialueilla. Tämä heijastuu myös Eurooppaan. Siksi epävakauden estäminen on myös Euroopan oma etu.

Arvoisa puhemies,

Den internationella evakueringsoperationen från flygplatsen i Afghanistan var unik i sitt slag.

Finland evakuerade sammanlagt 414 personer, bestående av både personer som evakuerades på basen av statsrådets beslut och personer som evakuerades på grund av konsulära skäl.

Evakueringarna verkställdes under press och i kaotiska omständigheter, då Taleban just hade gripit makten i landet. Jag vill tacka de tjänstemän och soldater, som deltog i operationen i Kabul, i Helsingfors och i våra beskickningar. Samarbetet mellan de olika förvaltningsgrenarna fungerade friktionsfritt.

Evakuoinnit toteutettiin äärimmäisen paineen alla kaoottisissa olosuhteissa. Haluan kiittää virkamiehiä ja sotilaita, jotka operaatioon osallistuivat Kabulissa, Helsingissä ja edustustoissamme. Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä oli saumatonta.

Nyt on tullut aika kerätä evakuointioperaation opit, jotta Suomi olisi jatkossa entistäkin valmistautuneempi erilaisiin kriisitilanteisiin.

Osana evakuointioperaatiota tasavallan presidentti päätti eduskunnan myötävaikutuksella lähettää Puolustusvoimien suojausjoukon Kabulin lentokentän alueelle Suomen evakuointioperaation tueksi. Päätös tehtiin kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain nojalla ja se oli ensimmäinen kerta, kun lakia sovellettiin sen voimaantulon jälkeen. 

Päätöstä valmisteltaessa lain soveltamisalassa ilmeni joitain puutteita. Lain sanamuoto ei esimerkiksi tunnista tilannetta, jossa on tarpeen päättää Suomen viranomaisen toimimisesta ulkomailla itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien silloin, kun toiminta tapahtuu Suomen omista tarpeista lähtien ja ilman ulkopuolelta tulevaa pyyntöä. Ulkoministeriö on asettamassa poikkihallinnollista työryhmää arvioimaan lain muutostarpeita ja valmistelemaan hallituksen esityksen tarvittavista muutoksista. Työryhmä tulee antamaan tietoja työnsä etenemisestä eduskunnan valiokunnille.

Arvoisa puhemies,

Suomen Afganistan-politiikka on perustunut kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jonka tavoitteena on ollut Afganistanin vakaus ja kehittyminen maaksi, joka ei luo uhkaa kansainväliselle tai alueelliselle turvallisuudelle ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Suomi tuki kehitysyhteistyövaroista Afganistania noin 415 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun ja humanitaarisen miinatoiminnan osuus kokonaissummasta on noin 46 miljoonaa euroa ja siviilikriisinhallinnan osuus noin 30 miljoonaa euroa. Suomen sotilaallinen kriisinhallinta maksoi vuosina 2002 – 2021 noin 350 miljoonaa euroa. Yhteensä 2 500 suomalaista sotilasta palveli Afganistanissa ISAF ja RS –operaatioissa.

Afganistanista kertyneitä kokemuksia on hyödynnettävä, kun mahdollisia uusia sotilaallisen tai siviilikriisinhallinnan operaatioita suunnitellaan. Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan Afganistanissa laaditaan vaikuttavuusarvio. Arvion laatimista koordinoi ulkoministeriö ja se tehdään yhteistyössä puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa.  Vaikuttavuusarvio valmistuu kevätkaudella 2022. 

Suomen ja kansainvälisen yhteisön kehitysyhteistyöllä on kyetty edistämään haavoittuvien ryhmien asemaa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia Afganistanissa. Äiti- ja lapsikuolleisuus ovat puolittuneet, ja miljoonat tytöt ovat päässeet kouluun. Avun myötä miljoonat ihmiset pääsivät terveydenhuollon, vesihuollon ja sanitaation piiriin.

Nämä tulokset eivät ole kadonneet. Koulutus jää ihmisten pysyväksi pääomaksi. On kuitenkin selvää, että tulosten pidemmän aikavälin kestävyys riippuu siitä, mitä Afganistanissa tapahtuu seuraavaksi.

Arvoisa puhemies,

Afganistanin vakaus on yhä Suomen tavoite. Afganistan-politiikkamme on kuitenkin sopeutettava uuteen tilanteeseen. Suomen Kabulin-suurlähetystö on väliaikaisesti suljettu ja kehitysyhteistyömme on keskeytetty.

Afganistan-politiikkamme nojaa EU:n ulkoministerien syyskuussa sopimiin suuntaviivoihin. EU-maat määrittelivät mittapuut, joita vasten toiminnan tasoa Talibanin kanssa punnitaan. Nämä mittapuut koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksien, etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien, kunnioittamista. Ulkoministerit keskustelivat myös EU:n Kabulin-edustuston avaamisesta. Tämä ei merkitsisi suhteiden normalisoimista, vaan minimitason läsnäoloa humanitaarisen avun perillepääsyn ja evakuointien varmistamiseksi.

Toiminnassa yhä keskeisempi on alueellinen näkökulma. Kun toimintamahdollisuudet Afganistanissa kapenevat, on entistäkin tärkeämpää toimia yhteistyössä alueen maiden kanssa. Suomi kannattaa EU-aloitetta uuden poliittisen yhteistyöfoorumin perustamiseksi Afganistanin naapurimaiden kanssa.

Suomi keskittyy tällä hetkellä viiteen osa-alueeseen:

Ensinnäkin, tavoitteenamme on lievittää Afganistanin akuuttia humanitaarista kriisiä. Olemme kaksinkertaistaneet humanitaarisen apumme Afganistaniin vajaaseen 7 miljoonaan euroon. Suomi myös antaa kansainvälisille järjestöille yleisrahoitusta ja tukee YK:n hätäapurahastoa, mitä kautta tukea ohjautuu Afganistanille. Myös eräiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason auttamistyö jatkuu. Humanitaarinen apu on välittömään inhimilliseen hätään tarkoitettua apua, jonka perusperiaatteita ovat puolueettomuus ja tarveperustaisuus.

EU-maiden kehitysministerien kokouksessa tällä viikolla jäsenmaat painottivat muun muassa humanitaarista apua ja Afganistanin sosioekonomisen romahduksen estämistä. Jäsenmaat jakavat näkemyksen, että akuutteja tukitoimia on tehostettava humanitaarisen avun ylitse, mutta Talibanien kanssa ei tehdä yhteistyötä.

Toiseksi, jatkamme työtä ihmisoikeuksien, etenkin naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamiseksi. YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti viime viikolla asiantuntijoiden tukeman erityisraportoijan tehtävän perustamisesta monitoroimaan ihmisoikeustilannetta. Tämä on hyvä asia. Etsimme yhteistyökumppaniemme kanssa keinoja tukea afganistanilaisia ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia ja naisaktivisteja. Pyrimme myös vaikuttamaan poliittisesti, jotta maassa valtaa pitävät suojelisivat ja kunnioittaisivat ihmisoikeuksia.

Kolmanneksi, muuttoliiketilanteen kehittymistä seurataan tarkasti. Toistaiseksi laajaa muuttoliikettä ulos Afganistanista elokuun jälkeen ei ole nähty.  Humanitaarinen katastrofi, Afganistanin hauraan talouden romahtaminen, laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset tai konfliktin puhkeaminen ovat tekijöitä, jotka voivat laukaista muuttoliikkeen. EU:n on laajalla poliittisella ja taloudellisella yhteistyöllä muiden kanssa pyrittävä vaikuttamaan siihen, ettei tähän tilanteeseen jouduta.

Afganistanin lähivaltioiden tukeminen on konkreettinen tapa edistää näiden maiden mahdollisuuksia huolehtia alueilleen saapuvista pakolaisista ja siirtolaisista. EU:n lähestymistavan tulee olla kokonaisvaltainen, ja on tärkeää tarjota myös laillisia väyliä Eurooppaan erityisesti uudelleensijoittamisen kautta. Osana sisäministeriön yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuodelle 2022 valmistelemaa pakolaiskiintiötä on esitetty 150 afgaanipakolaisen uudelleensijoittamista Iranista. Lisäksi varaudutaan pakolaiskiintiön korottamiseen Afganistanin tilanteeseen vastaamiseksi.

Neljänneksi, Suomi osallistuu aktiivisesti sekä EU- että kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi. Pyrimme estämään Afganistanin toimimisen terroristien ja terroristisen toiminnan tukikohtana sekä estämään maan toimivan alueena, jossa on mahdollista edistää kansainvälistä terrorismia ja terrorismin rahoitusta. EU:ssa on parhaillaan valmistelussa Afganistania koskeva terrorismin vastaisen toimintaohjelma, joka toteutuessaan ennalta ehkäisee ja torjuu EU:n alueelle mahdollisesti kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

Viidenneksi, evakuoinnit jatkuvat. Afganistanissa on vielä useita kymmeniä valtioneuvoston päätösten piiriin kuuluvia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään sekä konsuliavustuksen piiriin kuuluvia henkilöitä. Ulkoministeriö pyrkii avustamaan näitä henkilöitä.

Suomi pyrkii myös helpottamaan afganistanilaisten perheenyhdistämiseen liittyvää asiointia. Avainasemassa ovat toimet, joilla voidaan helpottaa hakemusprosessien käynnistämistä ja jo aloitettujen prosessien loppuun saattamista.  Ulkoministeriö selvittää mahdollisia asiointipaikkoja Afganistanin lähimaissa, joihin afganistanilaisilla on mahdollisuus päästä ja oleskella laillisesti. Samalla selvitetään teknisiä mahdollisuuksia toteuttaa ensimmäistä kertaa etätulkkauksia sekä mahdollisuuksia hyödyntää kiertäviä konsuleita.