Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro eduskunnan Nato-lähetekeskustelussa

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 13.12.2022 12.20
Puhe

"Vuosi 2022 on ollut valtavien muutosten vuosi. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan rikkoo YK:n peruskirjaa ja on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Hyökkäys on vaarantanut koko Euroopan vakauden ja murentanut Euroopan turvallisuusjärjestystä."

Hallituksen esitys Suomen liittymisestä Natoon

Arvoisa puhemies,

Vuosi 2022 on ollut valtavien muutosten vuosi. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan rikkoo YK:n peruskirjaa ja on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Hyökkäys on vaarantanut koko Euroopan vakauden ja murentanut Euroopan turvallisuusjärjestystä.

Muuttuneessa tilanteessa jouduimme keväällä Suomessa tarkastelemaan uudelleen omaa turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme, joka perustui uskottavaan kansalliseen puolustukseen, kansainväliseen järjestelmään, sotilaalliseen liittoumattomuuteen, kattavaan puolustusyhteistyöhön sekä ajatukseen, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Suomen Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen. Jos emme olisi reagoineet muutokseen turvallisuusympäristössämme, myös tämä olisi vaikuttanut asemaamme.

Suomi on toiminut päättäväisesti turvallisuutemme vahvistamiseksi. Toukokuussa päätimme hakea Naton jäsenyyttä, kesäkuussa meidät kutsuttiin liittymiskeskusteluihin ja heinäkuussa Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjan. Keskeiset kumppanimme, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa antoivat turvallisuusvakuutukset prosessin ajaksi. Koko matkan olemme kulkeneet yhdessä läheisimmän kumppanimme Ruotsin kanssa.

Liittymispöytäkirjamme on nyt ratifioinut 28 valtiota 30 Naton jäsenvaltiosta. Teemme joka päivä työtä kahden viimeisen ratifioinnin loppuunsaattamiseksi. Viesti Naton jäsenmailta meille on ollut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaa liittokuntaa ja lisää turvallisuutta.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin sopimukseen ja niin sanottuun Ottawan sopimukseen. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvoitteista. Sen keskeisin artikla on yhteistä puolustusta koskeva 5 artikla, johon sisältyvät turvatakuut. Oikeuksien lisäksi Naton jäsenyys tuo velvollisuuksia. Suomi varautuu myös tarvittaessa antamaan apua liittokunnan jäsenille.

Ottawan sopimus on Naton oikeushenkilöllisyyttä ja sen henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia koskeva sopimus.

Esitys herätti lausuntokierroksella suurta mielenkiintoa. Kolmen viikon aikana lausuntoja saatiin noin 1600 kappaletta. Suuri määrä kansalaisilta saatua palautetta kertoo asian tärkeydestä. Eduskuntakäsittely on mahdollisuus jatkaa keskustelua siitä, mitä Nato on ja mitä jäsenyys meille tarkoittaa.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esityksessä pyydetään eduskunnan hyväksyntää Pohjois-Atlantin sopimukselle ja Ottawan sopimukselle.

Eduskunnan hyväksynnän jälkeen tasavallan presidentti päättää liittymisestä ja Suomi liittyy Natoon tallettamalla Pohjois-Atlantin sopimusta koskevan liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Suomen liittymiskirja voidaan tallettaa vasta sen jälkeen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen ja Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä.

Hallitus on arvioinut, että oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen. Vastaavasti ovat aiemmin toimineet myös Tshekki, Montenegro ja Pohjois-Makedonia. Hallitus pitää tärkeänä, että eduskunnalla on tarvittava aika käsitellä Suomen liittymistä Natoon.

Hallitus esittää, että eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Hallitus katsoo, että Pohjois-Atlantin sopimus on Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle.

Hallituksen arvion mukaan voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä Ottawan sopimukseen liittymisen eikä sopimusvelvoitteista aiheudu välittömiä muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön.

Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen ei katsota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekojärjestelmään, maanpuolustusvelvollisuuteen eikä tasavallan presidentin tehtävään Puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Suomi sitoutuu 5 artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen ja varautuu sotilaallisesti artiklan velvoitteen täyttämiseen. Tähän sisältyy mahdollinen aseellisen voiman käyttö. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Jäsenenä Suomi osallistuu Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja sitoutuu liittokuntaan poliittisesti.

Arvoisa puhemies,

Jäsenyydestä seuraa myös taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia, jotka täsmentyvät jäsenyyden aikana.

Natoon, sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70–100 miljoonaa euroa.  Naton jäsenenä Suomi sitoutuu säilyttämään puolustusmäärärahojen tason vähintään kahden prosentin tasolla kansallisesta bruttokansantuotteesta.

Jäsenvaltiot osallistuvat Naton siviili- ja sotilasbudjettiin sekä investointiohjelmaan omaan bruttokansantulo-osuuteen pohjautuvalla jako-osuudella. Madridin huippukokouksessa 2022 jäsenvaltiot päättivät kasvattaa yhteisrahoitteisia budjetteja, mikä tulee jatkossa nostamaan myös Suomen vuosittaisia maksuosuuksia.

Alustava jäsenyyden aiheuttama välitön lisähenkilöstötarve on noin 110 tehtävää vuonna 2023 ja se tarkentuu jäsenyyden myötä.

Naton jäsenyyden keskeisimpiä vaikutuksia viranomaistoimintaan on kansallisen tietoturvallisuuden eri toimintojen järjestäminen Naton tietoturvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Turvallisuusluokiteltujen tietojen määrä kasvaa ja käsittelytarve laajenee.

Ärade talman,

Utrikesministeriet och Ålands landskapsregering har hållit tät kontakt under beredningen av Finlands anslutningsprocess. Ålands landskapsregerings representant deltog också i anslutningsdiskussionerna i Finlands delegation.

Finlands anslutning till Nato påverkar inte Ålands ställning, som grundar sig på internationell rätt, och Ålands ställning är inte heller ett hinder för medlemskap. Demilitariseringen respekteras och Finland är berett att försvara Ålands neutralitet med nödvändiga åtgärder. Ålands folkrättsliga ställning har också noterats i utkastet till regeringspropositionen om Finlands anslutning till Nato.

Härnäst kommer propositionen att behandlas av riksdagen. Juridiskt sätt kan riksdagen behandla regeringspropositionen innan alla Nato-medlemsstater har godkänt Finlands anslutning. Efter att riksdagen har behandlat regeringens proposition besluter republikens president om Finlands anslutning till Nato. Finlands anslutningsinstrument kan deponeras till Förenta staternas regering, som fungerar som depositare för det Nordatlantiska fördraget, först efter att alla Natos medlemsstater har ratificerat Finlands anslutningsprotokoll. Att Finland och Sverige framskrider hand i hand genom anslutningsprocessen är i båda ländernas och Natos intresse.

Finlands och Sveriges medlemskap stärker Finlands säkerhet och främjar stabiliteten i regionen. Finland förstärker också Nato med vår trovärdiga nationella försvarsförmåga, starka försvarsvilja och resiliens.

Arvoisa puhemies,

Mikä lopulta Nato-jäsenyyden myötä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan?

Jäsenenä Suomi liittoutuu sotilaallisesti ja sitoutuu Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen. Suomesta tulee osa transatlanttista puolustusliittoa. Suomen vaikutusmahdollisuudet ja tilannekuva Euroopan turvallisuudesta laajenevat. Naton jäsenenä tulemme olemaan mukana päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Samalla Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä kyky vahvistuu. Myös Naton jäsenenä Suomi ylläpitää ja kehittää jatkossakin vahvaa omaa puolustuskykyä. Suomi päättää edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.

Nato-jäsenyytemme antaa uusia mahdollisuuksia EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämiselle sekä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Suhteemme vahvistaminen Yhdysvaltoihin ja muihin keskeisiin kumppaneihimme saa uuden kanavan.

Kaikki ulkopolitiikan pitkässä linjassamme ei kuitenkaan muutu. EU, johon myös iso osa Naton jäsenistä kuuluu, säilyy jatkossakin Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana.

Edistämme jatkossakin ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa. Korostamme kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista. Jatkamme työtämme aktiivisena rauhanvälittäjänä. Tuemme humanitaaristen kriisien ratkaisua. Kannatamme edelleen ydinaseriisunnassa asteittaista etenemistapaa, joka edistää kaikkien maiden turvallisuutta.

Kriisien ja kasvavien jännitteiden maailmassa ketterälle ja toimivalle Suomelle on entistä enemmän tarvetta.

 
Sivun alkuun