Ulkoministeriö kuuli kansalaisyhteiskunnan edustajia ennen YK:n ihmisoikeusneuvoston 56. istuntoa
Ulkoministeriö kutsui toukokuun lopussa kansalaisjärjestöjen edustajia kommentoimaan Suomen osallistumista YK:n ihmisoikeusneuvoston 56. istuntoon. Keskusteluissa korostuivat kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila muun muassa Valko-Venäjällä, Ugandassa ja Myanmarissa, sekä naisten ja tyttöjen oikeudet sodan ja kriisien keskellä.
Kansalaisyhteiskunta on arvokas osa Suomen toimintaa ihmisoikeusneuvostossa
Poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg painotti, kuinka kansalaisjärjestöjen neuvot ja asiantuntemus ovat arvokasta tukea ulkoministeriön toiminnalle YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Hän kiitti järjestökenttää tuesta historialliselle päätöslauselmalle intersukupuolisten ihmisten oikeuksista, jonka neuvosto hyväksyi Suomen johdolla kevään istunnossa. Istunnossa Suomi edisti myös naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamista laajaa tukea saaneella yhteispuheenvuorolla sekä painotti vammaisten henkilöiden oikeuksia esittämässään päätöslauselmassa oikeudesta riittävään asumistasoon.
Lundberg kertoi, että sukupuolten tasa-arvo on kesän istunnossa vahvasti läsnä. Ihmisoikeusneuvosto saa erityisraportoija Richard Bennettin raportin naisten ja tyttöjen asemasta Afganistanissa.
Myös sanan- ja kokoutumisvapauden kysymykset korostuvat tulevassa istunnossa. Apulaisosastopäällikkö alleviivasi lisäksi, että kansainvälisen yhteisön on tärkeää edistää kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa suvaitsevaisuuden edistämisessä.
Konfliktien ja kriisien vaikutukset osuvat vahvimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin
Kansalaisjärjestöjen edustajat ilmaisivat huolensa siitä, kuinka kriisien ja konfliktien vaikutukset kasautuvat tietyille ihmisryhmille. Konfliktien, kuten myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien kriisien vaikutukset ovat sukupuolittuneita.
Esiin nostettiin vahvasti myös lapsen oikeudet, jotka ovat vakavan uhan alla muun muassa Ukrainassa, Gazassa ja Sudanissa. Lasten oikeus koulutukseen on näissä konflikteissa uhattuna, mikä muodostaa vaikeuksia tulevaisuuden jälleenrakentamiselle.
Vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät ihmiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, ja sodan ja konfliktien vaikutukset mielenterveyteen ovat valtavat. Suomen toivottiin kiinnittävän tähän entistä enemmän huomiota. Suomi tukee neuvoston perustamaa Ukraina-tutkintakomissiota. Raportoidessaan loukkauksista Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan, on tutkintakomissio kiinnittänyt myös huomiota psykososiaalisen tuen tarpeisiin.
Suomi on neuvoston jäsen vielä vuoden loppuun saakka
Vuosittain pidettävistä kolmesta ihmisoikeusneuvoston istunnosta valmistaudutaan nyt toiseen, kaikkiaan 56. istuntoon (18.6.–12.7.). Suomen jäsenyys neuvostossa kattaa kauden 2022–2024, joten edessä oleva istunto on Suomen toiseksi viimeinen sääntömääräinen istunto.
Tulevassa kesän istunnossa käsitellään muun muassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilannetta ja ihmisoikeustilannetta Afganistanissa, Valko-Venäjällä, Eritreassa, Myanmarissa, Iranissa, Sudanissa, Venezuelassa ja Libyassa.
Lisäksi istunnossa käsitellään muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estämistä, laittomien teloitusten estämistä, sananvapautta, mukaan lukien maanpaossa olevien toimittajien tilannetta, kokoontumisvapautta, uskonnon- ja omantunnonvapautta, liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia sekä digitaalisaatiota, mukaan lukien tekoälyn roolia rasismissa ja syrjinnän uusissa muodoissa.
Oikeutta opetukseen käsittelevä erityisraportoija Farida Shaheed esittelee Suomea koskevan raportin ja suositukset neuvostolle. Erityisraportoija teki maavierailun Suomeen syksyllä 2023. Suomi osallistuu raporttia ja sen suosituksia koskevaan vuoropuheluun.
Suomi painottaa neuvoston käymissä neuvotteluissa ja keskusteluissa muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estämistä, sanan- ja kokoontumisvapautta ja rasismin estämistä. Suomi osallistuu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa käytävään vuoropuheluun sekä useisiin maakohtaisiin ja temaattisiin vuoropuheluihin istunnon aikana.