YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi loppupäätelmänsä Suomelle
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea julkisti 20. kesäkuuta loppupäätelmänsä koskien Suomen neljättä määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Komitea käsitteli raporttia 57. istunnossaan ja sen yhteydessä pidetyssä Suomen suullisessa kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin Genevessä 9.6.2011.
Komitea panee tyytyväisenä merkille useat raportointikaudella toteutetut toimet, kuten erilaiset lainsäädäntötoimet yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi, erilaisten toimintapolitiikkojen ja toimintaohjelmien hyväksymisen sekä kansainvälisten sopimusten ratifioimisen.
Komitea pitää myönteisenä muun muassa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman sekä kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelman (2010–2015) hyväksymistä sekä yhdenvertaisuuslain uudistamisen ja suunnitelmat yhdenvertaisuusvaltuutetun viran perustamiseksi.
Komitea esittää huolenaiheinaan kattavan yhteensovitusjärjestelmän puuttumisen, joka vastaisi yleisesti lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta kaikkien asianomaisten toimielinten ja laitosten välillä kansallisesti, alueellisesti ja kunnallisesti.
Lisäksi komitea ilmaisee huolensa myös muun muassa lapsia koskevien huoltoriitojen pitkästä kestosta, laitoksiin sijoitettavien lasten määrän kasvusta ja kasvattiperhesijoituspaikkojen määrän vähäisyydestä, masennuksen ja itsemurhien korkeasta lukumäärästä ja lasten riittämättömistä mielenterveyspalveluista, romani- ja saamelaislasten terveydenhuoltopalvelujen saamisesta heidän omalla kielellään, laajasta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta tyttöihin kohdistuvasta häirinnästä ja kiusaamisesta sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja häirinnästä digitaalisessa mediassa, erityisesti internetissä.
Komitea on huolestunut myös riittämättömästä tiedosta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten köyhyydessä elävien lasten, vammaisten lasten, vähemmistö- ja maahanmuuttajalasten ja sijaishuollossa olevien lasten elinolosuhteista ja suosittaa opettajien tietoisuuden lisäämistä erilaisista kulttuureista ja romaniammattilaisten lisäämistä kouluihin.
Komitea kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomessa ei ole suoraa tai epäsuoraa lapsityövoiman käytön kieltoa yrityksille, joiden kotipaikka on Suomessa tai rajoituksia yrityksille tuoda maahan tai myydä lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita.
Komitea kehottaa Suomea myös lisäämään yleistä tietoisuutta ja erityisesti lasten tietoisuutta kansallisten järjestelmien mahdollistamista eri valitusmenettelyistä sekä tehostamaan eduskunnan oikeusasiamiehen ja lapsiasiavaltuutetun välistä yhteistyötä, riittävien resurssien jakamista kunnille lasten oikeuksien toimeenpanemiseksi, tietoisuuden ja koulutuksen lisäämistä lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsen edun periaatteen integroimisesta kaikkeen lainsäädäntöön.
Komitea suosittelee myös kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toimenpiteitä nuorten alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käytön vähentämiseksi sekä tuen antamisen tehostamista taloudellisesti vähäosaisten perheiden aseman parantamiseksi.
Muut komitean suositukset koskevat muun muassa vammaisiin, maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja etnisiin vähemmistöihin, kuten romanilapsiin, kohdistuvaa syrjintää, romaniväestön sosiaalista syrjäytymistä ja rakenteellista syrjintää, lapsen mielipiteiden kunnioittamista, turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksia, pysyvän ja riittävän rahoituksen takaamista tukipuhelinpalveluille ja internet-tukilinjoille lapsille ja kokonaisvaltaisen oikeudellisen ja poliittisen kehyksen luomista, jolla taataan vammaisille lapsille yhdenvertaiset oikeudet mm. pääsyyn hyvänlaatuisiin terveydenhoitopalveluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin sekä tavanomaiseen koulutukseen.
Loppupäätelmien suomen- ja ruotsinkieliset käännökset julkaistaan mahdollisimman pian ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://formin.finland.fi.
Suomen yhdistetty viides ja kuudes määräaikaisraportti lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanosta annetaan heinäkuussa 2017.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 09 1607 3227, ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 09 1607 4036, johtaja Georg Henrik Wrede, nuorisopolitiikka, puh. 09 1607 7900, ylitarkastaja Marja Biskop, opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutusasiat, puh. 09 1607 7216, ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäministeriö, puh. 071 878 8636, johtaja Johanna Suurpää, oikeusministeriö, puh. 09 1606 7800 ja lainsäädäntöneuvos Päivi Rotola-Pukkila, ulkoministeriö, puh. 09 1605 5725