Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko luo näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.1.2023 13.54 | Julkaistu suomeksi 19.1.2023 klo 15.44
Tiedote

Valtioneuvoston torstaina 19. tammikuuta hyväksymä tulevaisuusselonteko rakentaa yhteistä ymmärrystä seuraavien sukupolvien Suomesta. Tulevaisuusselonteon systemaattinen tulevaisuuden pohdinta luo pohjaa ennakoivalle hallinnolle.

Selonteko on tärkeä osa valtioneuvoston tulevaisuustyötä. Sen tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan avartaa ajattelua, haastaa oletuksia ja kasvattaa tietoisuutta mahdollisista kehityskuluista tulevaisuudessa sekä niiden vaikutuksista. Valtioneuvosto on antanut tulevaisuusselonteon eduskunnalle joka vaalikausi vuodesta 1993 lähtien.

”Koronapandemia ja kevään 2022 turvallisuusympäristön perustavanlaatuinen muutos ovat tehneet toimintaympäristöstämme aiempaa epävarmemman. Valtionhallinnon kyvykkyys ja ketteryys epävarmuuden käsittelyyn sekä tarve ennakoivammalle päätöksenteolle on korostunut. Suomen kyky varautua ja reagoida kriisitilanteisiin on viime aikoina saanut tunnustusta maailmalla. Ennakointi on välttämätön osa strategisen päätöksenteon tietoperustaisuutta, ja sitä on tarpeen jatkaa ja vahvistaa”, pääministeri Sanna Marin sanoo.

Selonteossa on kaksi osaa. Ensimmäinen osa on tehty ensimmäistä kertaa virkatyönä kaikkien ministeriöiden poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Työskentelytapa vahvistaa valtionhallinnon kykyä varautua tulevaisuuteen. Osana valmistelutyötä valtioneuvoston kanslia ja Erätauko-säätiö järjestivät 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta.

Ensimmäinen osa esittää toimia, joihin on ryhdyttävä riippumatta siitä, millainen tulevaisuus on edessä. Toimet liittyvät seuraaviin laajoihin kysymyksiin:

  1. Miten vaikutamme toimintaympäristöömme niin, että edistämme tuloksellisesti rauhaa, turvallisuutta, vakautta, hyvinvointia, kestävää kehitystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista?
  2. Miten on mahdollista vastata hyvinvointiyhteiskunnan arvolupaukseen tulevaisuudessa?
  3. Miten pystymme luomaan kestävää kasvua synnyttävän toimintaympäristön?
  4. Miten varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ja ratkaistaan kestävyysvaje?
  5. Miten ilmastonmuutoksen hillintä, luontokadon torjunta ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen tehdään oikeudenmukaisesti?
  6. Miten turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään elämään?

Selonteon ensimmäinen osa toimii ministeriöiden strategiatyön tukena. Siinä esitetään neljä erilaista skenaariota mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista. Skenaariot eivät ole ennusteita, ja moniin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. 

Seuraavien sukupolvien Suomi

Tulevaisuuden ydinkysymys on, miten varmistamme, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet kestävään elämään. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa tarkastellaan, miten tulevia sukupolvia voidaan huomioida paremmin säädösvalmistelussa ja miten ennakointia voidaan hyödyntää entistä paremmin. 

Tulevien sukupolvien huomioiminen lisää vastuullisuutta poliittisista valinnoista. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus kuuluu olennaisesti kestävä kehityksen periaatteeseen: velvollisuuteen olla vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan. Selonteko tuo esiin kansainvälisiä esimerkkejä instituutioista, jotka huomioivat tulevia sukupolvia. Lisäksi se esittelee tapoja lisätä sukupolvien välistä solidaarisuutta.

Lisätietoja: Tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess, [email protected], p. 0295 160 593, valtioneuvoston kanslia

Sivun alkuun