Valtiosihteeri Anttosen puhe suurlähettiläskokouksessa 2020
Arvoisat ministerit, hyvät edustustojen päälliköt, kollegat
Tervetuloa ensimmäiseen virtuaaliseen edustustonpäällikkökokoukseen. Päätimme keväällä, että kokous järjestetään ja että se on varminta toteuttaa virtuaalisesti. Kriisin keskellä tarvitsemme yhteisyyttä, yhteisiä instituutioita ja traditioita. Siksi minä istun täällä liki tyhjässä Pikkuparlamentin auditoriossa ja te siellä päätteittenne ääressä.
Ohjelma on pidetty kolmipäiväisenä. Kaikille avoimet osuudet hoituvat täältä auditoriosta, vain edustustonpäälliköille tarkoitetut keskusteluosuudet Skypellä toisesta tilasta. Vähän mutkikasta eikä toki vastaa kasvokkain kohtaamista, mutta toivottavasti toimiva järjestely.
Ohjelmaan kuuluvat ulkopoliittisen johtomme puheenvuorot, paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista sekä muita perinteisiä elementtejä. Tällä kertaa inspiraatiopuhe ei tule urheilun parista, kun kulta jäi saamatta.
Ryhmätyössä toivomme ajatuksianne siitä, mitä muuttuneesta toimintaympäristöstä voimme oppia, jotta jatkossa pärjäisimme vieläkin paremmin. Vastaanotto ja iltatilaisuudet säästetään seuraaviin kertoihin, joten levolle jää tällä kertaa enemmän tilaa.
Suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat tämän tilaisuuden suunnitelleet ja toteuttaneet. Ja Eduskunnalle, joka on meille tilojaan lainannut.
---
Tällä kertaa aloituspuheenvuoron kirjoittaminen oli normaalikin vaikeampaa. Kaksi vuotta sitten fokuksessani oli Afrikka. Viime vuonna ilmastonmuutos ja energia. Näiden aiheiden ajankohtaisuus ei ole vähentynyt.
Suomelle laaditaan parhaillaan Afrikka-strategiaa. Unionilla on jo omansa. Suomalainen komission jäsen Jutta Urpilainen vastaa EU:ssa Afrikan ja EU:n kumppanuudesta. Afrikka-suhteilla on selkeä suunta. Tekemistä riittää vielä pitkäksi aikaa. Niin meille valtiovallan edustajille kuin yrityksille ja kansalaisjärjestöille.
Ilmastonmuutos jatkuu. Helleaallot pahenevat. Metsäpalot raivoavat Siperiasta Kaliforniaan. Jäätiköt sulavat niin Alpeilla kuin Grönlannissa. Valtamerien pinta nousee.
Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan ennätystahtia. Liikenne sähköistyy – kuluvan vuoden alkupuolella Suomessa rekisteröitiin enemmän uusia ladattavia henkilöautoja kuin dieselillä kulkevia. Vielä viime vuonna suhde oli 3:1 jälkimmäisten hyväksi. Heinäkuussa hyväksytystä Euroopan Unionin elvytyspaketista ja seuraavan seitsemän vuoden budjetista ilmastohankkeisiin tullaan käyttämään 30 %.
Suomen osalta harharetkemme hiilituhlarina jää noin 80 vuoden mittaiseksi, kun ensi vuosikymmenen puoleenväliin mennessä palaamme hiilineutraaliksi - tilanteeseen missä olimme viimeksi 1950-luvun alkupuolella.
Suomen kertomus on väkevä viesti siitä, että ympäristön huomioiminen, hyvinvointi, tasa-arvo ja markkinatalous voidaan yhdistää. Se antaa toivoa ja mallia kaikille ilmastonmuutosta vastaan taisteleville. Eikä ole ihan huono asia maakuvallemmekaan.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseen liittyvät olennaisesti metsät. Ilman hiilen sidontaa metsiin ja maaperään tavoitteemme ei toteudu. Suomella on pitkä historia metsien hyödyntämisestä ja metsiin liittyvästä osaamisesta. Metsien kestävä talouskäyttö, puihin sidotun hiilen määrän kasvu, kaikille avoin metsien virkistyskäyttö ja yksityinen metsänomistus ovat globaalisti ainutlaatuinen yhdistelmä, jota kelpaa esitellä.
---
Seuraavan kolme päivän aikana ette varmaan tule kuulemaan yhtäkään puhetta tai puheenvuoroa, joissa koronakriisi ei tulisi jollain tavalla esille. Onhan jo kokouksen formaattikin viruksen aikaansaama.
Käsillä on ennennäkemätön terveys- ja talouskriisi. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen maailmantalouden odotetaan supistuvan kuluvana vuonna useita prosentteja. Maailman kauppajärjestö ennakoi maailmankaupan arvon alenevan 13 % viime vuoteen verrattuna. Absoluuttinen köyhyys ja nälkä lisääntyvät, lääkehuolto ja terveydenhoito natisevat liitoksissaan.
Koronakriisi oli ennakoitavissa. Yhtä ennakoitavaa oli, että tilanteen vakavuutta ei useimmissa maissa aluksi ymmärretty. Jos joku olisi viime syksynä esittänyt silloin hahmotellun valtionhallinnon valmiusharjoituksen skenaarioksi sitä, mitä tänä vuonna tapahtui, en usko, että sitä olisi skenaarioksi valittu. Eihän tällaista tapahdu.
En tiedä, mikä kuva teille on jäänyt tältä vuodelta vahvimmin mieleenne. Minulle vuoden ykköskuva tai oikeammin videopätkä oli satojen kauhakuormaajien hyörintä Wuhanissa tammi-helmikuun vaihteessa. Kun tuhannen potilaan sairaalaa rakennetaan viikossa, intuitiivisesti ymmärsi, että jotain poikkeuksellista oli tapahtumassa.
Vielä tuossa vaiheessa meitä Suomessa huoletti lähinnä se, onnistutaanko tauti pysäyttämään Kiinassa ja paljonko se maan talouskasvuun vaikuttaisi. Kun noita helmikuun arvioita ja ennusteita nyt lukee, ne tuntuvat olevan peräisin joltain toiselta aikakaudelta. Oikeasti ne ovat hieman yli puolen vuoden ikäisiä.
Jotkut ovat puhuneet globalisaation lopusta. Itse asiassa pandemia on pikemminkin osa globalisaatiota, siihen olennaisesti liittyvä riski. Kun maailman kaikki merkittävimmät kaupungit on liitetty lentoyhteyksin verkostoksi, jossa miljoonat ihmiset päivittäin liikkuivat, myös tarttuvat taudit voivat levitä aiempaa paljon nopeammin ja tehokkaammin.
Se, miten ihmisten liikkuminen mahdollistetaan ja samalla pidetään epidemia leviämisen riski mahdollisimman pienenä, on yhtälö, johon etsimme ratkaisua Suomessa ja muuallakin. Tässä vaiheessa toimet ovat pitkälti kansallisia, mutta uskon, että vähitellen käytännöistä tulee alueellisia ja myös globaaleja. Aivan absoluuttista turvaa ei taudeilta kuin muiltakaan riskeiltä saada.
Edustustoverkon on syytä näitä asioita seurata ja raportoida kehityskuluista ja ratkaisuista, joiden arvioitte olevan kannaltamme merkittäviä. Esimerkiksi Venäjä on päättänyt, että kaikilla maahan saapuvilla on korkeintaan kolme päivää vanha negatiivinen testitulos.
---
Kriisi on osoittanut Ulkoministeriön ja edustustojemme kriisivalmiuden. Alkuvaiheessa meillä oli keskeinen rooli suomalaisten matkailijoiden kotiuttamisessa. Konsulipalvelut yhdessä kaikkien teidän ja tiimienne kanssa teki tässä valtavan työn, mistä olemme saaneet myönteistä palautetta niin Suomesta kuin muista EU-maista. Kotiutuslennoillamme palasi iso joukko muiden EU-maiden kansalaisia ja vastaavasti suomalaisia kotiutui muiden jäsenmaiden lennoilla. Eurooppalainen yhteistyö toimi tässä asiassa. Suuret kiitokset teille panoksestanne. Välittäkää kiitos myös kollegoillenne edustustoissa.
Samoin suuri kiitos tuottamistanne raporteista tilanteen kehityksestä asemamaissanne. Niitä on tarvittu ja tarvitaan, kun valtioneuvoston piirissä suunnittelemme ja toteutamme toimia epidemian hillitsemiseksi.
---
Epidemian alusta alkaen edustustoverkostoverkon toimintakyvyn säilyttäminen ja henkilöstömme turvallisuuden varmistaminen olivat keskeinen tavoitteemme. Joistain toimipisteistä vedettiin henkilöstö väliaikaisesti pois. Toisista edustustoista osa kollegoista ja perheenjäsenistä palasi Suomeen. Kouvolan viisumikeskuksen töiden loputtua, sikäläiset kollegat ovat mallikkaasti ja joustavasti paikanneet henkilöstötarvetta mm. Kelassa ja Valtiokonttorissa.
Tiedän, että kulunut kevät ja kesä on ollut teille ja tiimeillenne ennätyksellisen raskas. Toivottavasti mahdollisimman moni on ehtinyt ja päässyt lomailemaan, sillä monessa maassa tautitilanne hankaloituu ja normaaliin työskentelymoodiin ei voida palata syksylläkään. Osaltani lupaan jatkaa tiivistä kanssakäymistä kanssanne niin pienryhmissä kuten keväällä kuin kahdenvälisestikin.
Maaliskuussa perustetun tilanneorganisaation puitteissa on hahmotettu tilannekuvaa ja ennakoitu kriisin kehitystä ja vaikutuksia. Tässä työssä edustustojen tilanneraportit ja analyysi ovat olleet toiminnan ehdoton edellytys. Kiitoksia teille näistä raporteista. Niiden tarve jatkuu.
---
Ministeriön ja edustustojen siirtyminen pääosin etätyöhön johti virtuaalisen kanssakäymisen valtavaan kasvuun. Alkuhuolien jälkeen järjestelmät ovat toimineet ja kapasiteettia on riittänyt kommunikaatioon ja yhdessä tekemiseen. Jatkossa fokusta siirretään järjestelmien turvallisuuteen, parempaan toimivuuteen ja henkilöstön kouluttamiseen virtuaalisten työvälineiden käyttöön. Niin työn tekemisen kuin työyhteisön sisäisen dynamiikan kannalta on tärkeää, että panostamme henkilöstön digiosaamisen parantamiseen.
Etätyön ansiosta kaikki me olimme yhtä lähellä ja kaukana toisistamme. Virtuaalinen tapaaminen kollegoiden kanssa toisella mantereella on nyt yhtä luontevaa kuin palaveri oman yksikön työtovereiden kanssa. Hallinto on luonut uusia käytäntöjä kuten hallinnon kyselytunnit - vuoroviikoin kotimaan kollegoiden ja edustustojen henkilöstön kanssa. Kuluneen puolen vuoden oppeja ei pidä eikä tule unohtaa siinäkään vaiheessa, kun joskus Merikasarmilla taas laajemmin kohtaamme.
---
Henkilöstö on ministeriön tärkein voimavara. Ilman osaavia ja motivoituneita virkamiehiä hienoimmatkin strategiat, ohjelmat, rakennukset ja tietojärjestelmät ovat vain tyhjä kuori. Me ulkoministeriöläiset, meidän osaamisemme, meidän verkostomme, meidän intomme ja meidän rohkeutemme on se voima, jonka avulla ulkopolitiikkamme toteutamme.
Työ ulkoministeriössä ja erityisesti edustustoissa vaikuttaa monella tavoin myös perheenjäseniimme. Puolisoilla työurat jäävät helposti rikkinäisiksi, minkä vuoksi eläketurva jää puutteelliseksi. Asiaa on koetettu kompensoida erityiskorvauksella. Ulpun kanssa yhdessä olemme saaneet aikaan sen, että erityiskorvausta nostetaan. Samalla järjestelmää on määrä muuttaa niin, että jatkossa korotukset tapahtuvat lain muutoksen sijaan kevyemmällä menettelyllä.
Toinen uudistus koskee pienten lasten vanhempia, joiden huolena on ollut päivähoitokorvauksen riittämättömyys monissa asemapaikoissa. Toiveeseen on nyt vastattu ja uskon, että tässä kuussa voimaan tullut uusi päivähoidon korvausjärjestelmä vastaa lapsiperheiden tarpeisiin.
Ensi viikolla aloittaa niin uusi Kavaku kuin Halkukin. Viisikymmentä vuotta sitten pidetystä ensimmäisestä Kavakusta on nyt edetty numeroon 43. Monet teistä ovat jo päässeet tutustumaan edellisen Kavakun kollegoihin ja minulla on kaikki syyt uskoa, että osaava, reilun parinkymmenen hengen joukko, on nytkin saatu kokoon.
Kavakun ja Halkun ansiosta meillä on valtionhallinnon kattavin ja perusteellisin alkuvaiheen sisäänajo- ja koulutusjärjestelmä. Uran jatkon osalta kuva on hämyisempi. Tavoitteena on, että keskiuran koulutukseen saadaan systematiikkaa. Johtamiskoulutuksen tarvetta lisää entisestään monipaikkainen työ, jonka ohjaamiseen tarvitaan työvälineitä.
Saadakseni paremman kuvan modernista aikuiskoulutuksesta ja toki myös jotain oppiakseni, osallistuin talven mittaan Hausin toteuttamaan uudistajat-koulutukseen. En tiedä paljonko meikäläisen kilometreillä enää uudistuu, mutta ainakin neljä sanaa emerituspiispa Huovisen esityksestä jäivät mieleeni. Ne olivat neljä antiikista periytyvää hyvettä: viisaus, oikeamielisyys, rohkeus ja maltti. Näitä eri tilanteisiin soveltamalla olen saanut suuntaa ja tukea esimiestyölleni kevään hankalissa oloissa. Lista on niin lyhyt, että sen muistaa ja niitä voi työelämän lisäksi soveltaa elämässä laajemminkin.
---
Kuluvan vuoden alussa Suomen EU-jäsenyydestä tuli kuluneeksi 25 vuotta. En ollut itse neuvotteluprosessissa mukana, mutta pääsin niitä seuraamaan Genevessä. EFTA-tiimin nuorimpana osallistuin Euroopan talousalueen vaatimien instituutioiden perustamisprosessiin sekä vapaakauppaneuvotteluihin, joita EFTA-maat kävivät entisten kommunistimaiden kanssa.
ETA-jäsenyys oli tärkeä askel tiellä kohti Unionia ja pääsimme harjoittelemaan monien EU-jäsenyyteen liittyvien politiikka-alueiden soveltamista vuoden ajan.
Tammikuun alussa 1995 alkanut EU-jäsenyys oli koko Suomen sodan jälkeisen historian merkittävin taitekohta. Olimme vihdoin nyt siellä, mihin olimme vuosikymmenet pyrkineet. Meillä oli paikka niissä pöydissä, joissa maanosamme kohtaloista päätettiin. Ensimmäistä kertaa.
Historian harrastajana mieleni tekisi mennä syvemmälle Suomen integraatiohistoriassa, mutta aika ei sitä salli. Voin kuitenkin suositella lämpimästi Juhana Aunesluoman kirjaa Vapaakaupan tiellä. Sen pitäisi olla pakollista luettavaa jokaiselle suomalaiselle diplomaatille, sen verran tärkeä asia vapaakauppa ja eurooppalainen integraatio Suomelle ovat.
---
Suomelle EU-jäsenyys oli tunnetusti paljon enemmän kuin vain taloudellinen järjestely. Unioni on meille luontainen arvoyhteisö, joka antoi meille paremmat mahdollisuudet omien arvojemme ja tavoitteidemme edistämiseen. Niin Euroopassa kuin laajemminkin. Otetaan esimerkiksi, vaikka luettelo niistä asioista, mitä unioni vuosien 2019-24 strategisen ohjelmansa mukaan tulee edistämään ulkosuhteissaan: ilmastonmuutos, Agenda 2030, naapuruuspolitiikka, Afrikka, arvot, multilateraalisuus, YK, WTO ja strategiset kumppanit. Lista tuskin voisi olla Suomelle sopivampi.
Vaikka EU-asioiden yhteensovittaminen ei enää tapahdukaan ministeriössämme, EU-asioiden palettimme on laaja: YUTP, laajentuminen, kauppapolitiikka, kehityspolitiikka, maahantuloasiat, monet oikeudelliset kysymykset, keskeiset mainitakseni. Tämä kokonaiskuva tuppaa välillä hämärtymään, kun työ jakaantuu niin laajalle organisaatiossamme.
Unioni on isoista pelureista tärkein vapaakaupan edistäjä. Vaikka globaalilla tasolla kaupan vapauttaminen ei ole edistynyt, Unioni on neuvotellut tasaiseen tahtiin uusia vapaakauppasopimuksia, joista viimeisin Vietnamin kanssa tuli voimaan tämän kuun alussa. Kehitysavun antajana unioni ja sen jäsenmaat on globaalisti ylivoimainen ykkönen.
Osana heinäkuun Eurooppa-neuvoston seitsenvuotista budjettia vuosille 2021-27, sovittiin merkittävästä ulkosuhderahoituksen uudistuksesta. Koko ohjelmakauden 98 miljardin budjetista 71 miljardia kanavoidaan uuden NDICI (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument) -nimisen työkalun. Se kattaa kaikki maantieteelliset alueet ja toivon mukaan parantaa EU:n kykyä ja joustavuutta reagoida maailman muutokseen. Suomi toimi vahvasti uuden instrumentin puolesta, joten voimme olla tulokseen tyytyväisiä.
Lisäksi humanitaariseen apuun varataan 10 miljardia. Ja jäsenyysprosessissa olevia maita tuetaan 12,5 miljardilla. 5 miljardia ohjataan uuteen Euroopan rauhanrahastoon. Ehkä tylsiä lukuja, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä parempia työvälineitä edellä mainittujen tavoitteiden ajamiseen.
Samalla myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille. Näiden asioiden seurantaa ja tiedon välittämistä Suomeen aiotaan vahvistaa rekrytoimalla EU-edustustoon erityisasiantuntija edistämään suomalaistoimijoiden osallistumista. Mutta tehtävää jää myös edustustoille niissä maissa, missä unioni varat käyttää, jotta tiedämme mitkä ovat painopisteet ja minkälaisia ratkaisuja tarvitaan.
Huolimatta siitä, että integroituminen on jatkuvasti tiivistynyt ja Unionin puitteissa tapahtuva toiminta on laajentunut yhä uusille elämänaloille, mielenkiinto unionia kohtaa ei ole kasvanut samaa tahtia ja osin se on vähentynytkin.
Esimerkiksi suomalaisia nuoria hakeutuu EU-instituutioihin huomattavasti jäsenyyden alkuaikoja vähemmän. Suomalaisten osuutta kokonaisuutena tarkasteltaessa tilanteemme on toki vielä varsin hyvä. Mutta kun jäsenyytemme alkuvuosina rekrytoituneet ja organisaatioissaan edennet kansalaisemme lähivuosina eläköityvät, tilanne tulee radikaalisti huononemaan. Kun unioni jatkossakin on ulkopolitiikkamme ja monen muunkin politiikkalohkon tärkein päätöksentekofoorumi ja toimintakenttä, tarvitsemme tähän trendiin muutoksen.
Ulkoministeriölle tärkeässä EU:n ulkosuhdehallinnossa olemme saaneet joitakin lähettiläspaikkoja, mutta politiikan muotoilun kannalta keskeisessä päämajassa Brysselissä suomalaisia ei linjaorganisaation johtotehtävissä ole.
Tämän vuoden rekrytointimenestys tulee ETYJ:n piiristä, jossa kollegamme Tuula Yrjölä aloitti vuoden alussa kriisinestokeskuksen johtajana ja sihteeristön kakkosena. Kun järjestön pääsihteerin jatkosta ei päästy kesällä yksimielisyyteen, Tuula toimii nyt sihteeristön vt. päällikkönä. Parhaat menestyksen toivotukset Tuulalle mielenkiintoisessa ja tärkeässä tehtävässä.
---
EU:n kanssa päivittäin työskentelevinä ajattelemme helposti, että unioni ja sen merkitys ovat kaikille niin tuttuja ja itsestään selviä, että työtä näistä asioista kertomiseen ei enää tarvita. Tämä ajattelu ei ole vierasta meillekään, ajoimmehan alas Eurooppa-tiedotuksen maakuntaverkon.
Kun faktoihin perustuvaa tietoa on vähemmän tarjolla, muunlainen ”tieto” ja tunnelmointi täyttää tyhjiön. Hyvä esimerkki tästä on EU:n kustannusten ja hyötyjen pelkistäminen rahavirroiksi Brysselin ja jäsenmaiden pääkaupunkien välillä.
Tällä laskutavalla saadaan väistämättä tulokseksi se, että Unioni maksaa jäsenmaille enemmän kuin he siltä saavat. Tämä ”nettomaksulogiikka” ei kuitenkaan ota huomioon sen enempää sisämarkkinoiden, kauppapolitiikan, talous- ja rahaliiton, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tai kehityspolitiikan luomaa hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi hyödymme unionista muutoinkin. Esimerkiksi Baltian maiden parantuva liikenneinfrastruktuuri tarjoaa suomalaisille sujuvammat ja nopeammat kuljetusreitit keskiseen Eurooppaan ja Balkanille.
---
Viittasin jo aiemmin paluuseen Merikasarmille. Peruskorjaushanke etenee liki aikataulussa – näin minulle suunnittelusta vastaava arkkitehti viime viikolla kertoi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki alueosastot, poliittinen, kehityspoliittinen ja taloudellisten ulkosuhteiden osasto pääsevät muuttamaan uusittuihin tiloihin joskus tammi-helmikuussa. Rannan puolen H-, A-, ja B-rakennukset valmistuvat nykysuunnitelman mukaan niin, että muutto tapahtuu ensi kesän loputtua. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin meillä on yksi yhteinen kotipesä.
Merikasarmilla suurin osa työpisteistä sijaitsee monitiloissa, kuten jo nyt Kirkkokadulla tai Etelä-Esplanadilla. Käytin edellä tietoisesti sanaa kotipesä, sillä en usko meidän palaavan entiseen toimistokeskeiseen työtapaan. Paluu Merikasarmille tarkoittaa siis paljon enemmän kuin vain kunnostettuja tiloja. Pidämme huolen siitä, että ministeriön ja edustustojen tiivistynyt virtuaalinen yhteydenpito tulee jatkumaan siinäkin vaiheessa, kun taas matkustaminen on mahdollista.
Epidemiatilanteen jatkuminen korostaa edustustojen roolia Suomen korvina ja silminä sekä poliittisten ja taloudellisten etujen ajajina. Ministerimme ovat ahkerasti ylläpitäneet kontakteja kollegoihinsa ja harjoittaneet puhelin- ja videokokousdiplomatiaa. Virtuaalista diplomatiaa on syytä tiivistää myös virkamiestasolla. Kun matkustus on rajattua, poliittisia ja taloudellisia konsultaatioita voidaan toteuttaa virtuaalisesti. Vaihtoehtona on kanssakäymisen hiipuminen, joka ei voi olla tavoitteemme.
Keväällä saatoimme ehkä kuvitella, että elimme poikkeusaikaa. Nyt tiedämme, että tilanne jatkuu ainakin siihen asti, kunnes rokotesuoja kattaa merkittävän osan ainakin riskiryhmistä. Kauanko tähän menee aikaa, en tiedä. Se on kuitenkin varmaa, että ulkosuhteiden hoitamista ei voi siihen asti siirtää.
---
Edustustojen päällikköinä teillä on tässä tilanteessa entistäkin suurempi merkitys Suomen asian edistäjänä. Toivottavasti saatte tähän virikkeitä alkavasta kokouksestamme. Tulevan vuoden töihin ja haasteisiin toivotan teille viisautta, oikeamielisyyttä rohkeutta ja malttia. Niitä kaikkia te tulette tarvitsemaan.
---
Edellisen edustustopäällikkökokouksen jälkeen seuraavat suurlähettiläät ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen: Jörn Donner, Kari Karanko, Unto Korhonen, Ulf-Erik Slotte. Kunnioittakaamme näiden kollegoiden muistoa hiljaisella hetkellä.