Valtiosihteeri Jukka Salovaaran puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 2022

Arvoisat ministerit, hyvät edustustojen päälliköt ja suurlähettiläskokouksen osallistujat,

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi suurlähettiläskokoukseen. Toivottavasti olette kaikki saaneet ansaittua lepoa kesän aikana.

Kokoonnumme pitkästä aikaa läsnäkokoukseen. On arvokasta, että pääsemme näkemään toisiamme ja käymään keskusteluja kasvokkain. Olemme suoriutuneet Covid-pandemian aikana hyvin, mutta mikään ei korvaa läsnäoloa ja läheistä vuorovaikutusta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun osallistun tähän kokoukseen kansliapäällikön ominaisuudessa. Haluan kiittää kaikkia lämpimästä tervetulosta valtiosihteerin tehtävään. Samalla haluan kiittää edeltäjääni Matti Anttosta merkittävästä työstä. Voin reilun kolmen kuukauden kokemuksella sanoa, että neljä vuotta on pitkä aika tässä tehtävässä.

Hyvät kollegat,

Elämme poikkeuksellista murrosaikaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristömme perustavanlaatuisesti. Sota on sekoittanut myös globaalitalouden. Samalla isot muutokset ovat käynnissä kansainvälisessä järjestelmässä: suurvaltaristiriidat ovat kärjistyneet, kansainvälinen sopiminen on entistä vaikeampaa, kehityserot kasvavat ja kestävä kehitys ottaa taka-askelia. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä rajummin.

Olen tuoreena kansliapäällikkönä kiertänyt tapaamassa kollegoja ja yhteiskumppaneita. Kuva näyttää rohkaisevalta. Ulkoministeriötä pidetään hyvänä kumppanina ja saamme paljon kiitosta siitä, miten olemme suoriutuneet ja reagoineet yllättäviinkin tilanteisiin. Haluankin kiittää teitä kaikkia ja ministeriön henkilökuntaa laajemmin erinomaisesta työstä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Olemme suoriutuneet hyvin ja olleet ketteriä. Ulkoministeriö onkin mitä suurimmissa määrin valmiusorganisaatio, joka on olemassa odottamatonta varten.

Suomi on saanut myös ennennäkemätöntä kansainvälistä näkyvyyttä. Viime keväänä, tammi-toukokuun aikana, Suomi näkyi yli 300 000 kertaa kansainvälisessä mediassa. Tämä on viisinkertainen määrä vuoden takaiseen ja todennäköisesti kautta aikain suurin. Te olette olleet osaltanne tätä Suomi-kuvaa tekemässä. Suomeen on kohdistunut suuri mielenkiinto ja siihen mielenkiintoon on aktiivisesti vastattu.

Suomi teki nopean ja välttämättömän johtopäätöksen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja haimme jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Yhdessä Ruotsin kanssa. Tämä prosessi on edennyt hyvin. Edessämme on Suomen paikan ja linjan muodostaminen Naton jäsenmaana.

Yksikään Nato-jäsenmaa ei ole meille uusi tuttavuus, mutta kyllä jäsenyys puolustusliitossa on merkittävä laadullinen muutos. Sitoudumme muiden Nato-maiden turvallisuuteen. Vahvoista lähtökohdista. Yhteistyötä teemme jo tulevan liittolaisemme Turkin kanssa heidän turvallisuushuoliinsa vastaamiseksi. 

Yhteys Ruotsiin on yhteisen Nato-polkumme myötä entistäkin tiiviimpi. Euroopan Unioni pysyy luonnollisesti Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä, mutta sen rinnalla sitä täydentää luonnollisesti Nato-jäsenyys.

Suomi on aina ollut historiamme murroskohdissa ketterä. Lokakuun vallankumouksesta Suomen itsenäisyyteen joulukuussa. Neuvostoliiton romahtamisesta joulukuussa päätökseen Suomen EU-jäsenhakemuksesta helmikuussa. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa Suomen Nato-päätökseen toukokuussa. En ymmärrä miksi meillä suomalaisilla on joskus hitaan maine.

Ulkoministeriön tärkeä rooli ja toimintakyky korostuvat erityisen paljon tällaisena poikkeusaikana ja murroskohdissa. Tänä aikana ei tarvitse epäillä diplomatian keskeisyyttä, kun monet kansainvälisen politiikan perustekijät ovat voimakkaassa liikkeessä.  

Meillä on ulkoministeriönä tärkeä tehtävä suomalaisten turvallisuuden tuottajana ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoin. Meillä on tärkeä tehtävä Suomen talouden tukemisessa edistämällä vientiä. Meillä on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastodiplomatiassa.

Erityisen tärkeä työkalu Suomen intressien edistämisessä on edustustoverkkomme. Edustustojemme päällikköinä kannatte erityisen vastuun sen tuloksista. Tämän ulkomaanverkon merkitys on tullut hyvin näkyväksi, kun olemme hoitaneet Covid-pandemiaa, Ukrainan sotaa ja Natoon liittymistä.

Edustustoverkkomme on kasvanut tällä hallituskaudella ja voimme olla tyytyväisiä siihen, että nämä avaukset ovat olleet mahdollisia. Nyt on tärkeää vahvistaa tätä verkkoa ja pitää huolta, että saamme siitä kaikki hyödyt irti.     

Arvoisat kollegat,

Haluan toivottaa teille hyvää kokousta ja paljon hyviä keskusteluja tämän viikon aikana. Edessämme on monipuolinen kattaus.

* * *

Kuten tapana on ollut, muistamme edellisen vuoden aikana keskuudestamme poistuneita suurlähettiläitä: Håkan Branders, Keijo Korhonen, Lauri Korpinen, Tauno Kääriä ja Erik Ulfstedt. Kunnioitamme hiljaisella hetkellä kollegoiden muistoa.