Vuoden 2015 lisätalousarvioesitys tukee kasvua, työllisyyttä ja investointeja

Hallitus neuvotteli maanantaina 9. helmikuuta vuoden 2015 lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 12. helmikuuta.

Talouden näkymät

Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 puolivälissä ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vaimeana kuluvana vuonna. Talouden toipumista tukee viennin asteittainen elpyminen ja investointien käynnistyminen. Kokonaiskysyntä riittää vain vajaan prosentin talouskasvuun Suomessa tänä vuonna. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin vaikka työllisyys lisääntyy edellisestä vuodesta 0,1 prosenttia.

Hallitus panostaa infrastruktuuriin, työllisyyteen ja yrittämiseen

Hallitus on päättänyt yhteensä noin 280 miljoonan euron panostuksista kotimaisen kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, joiden aiheuttama lisämäärärahatarve vuodelle 2015 on noin 80 miljoonaa euroa.

Perusväylänpitoon ehdotetaan yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa lisämäärärahaa ja väyläverkon kehittämiseen yhteensä 18,5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Liikennevirastolle ehdotetaan 22,5 miljoonan euron valtuutta valtatie 8:n korjaamiseen, jotta Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen voidaan käynnistää. Valtuudesta vuodelle 2015 aiheutuva määrärahatarve on 3 miljoonaa euroa. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksien parantamiseen kohdennetaan 138 milj. euron valtuus, josta aiheutuu 13 miljoonan euron määrärahatarve v. 2015. Äänekoskelle suunniteltu biotuotetehdas lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla, joiden takia liikenneverkkoa on korjattava. Sepänkylän ohikulkutien valtuutta tarkistetaan 2,5 miljoonalla eurolla hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hanko—Hyvinkää-radan kunnostukseen kohdennetaan 3,0 miljoonaa euroa. Tavoitteena on parantaa mm. rataosan turvallisuutta poistamalla tasoristeyksiä. Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantamiseen kohdennetaan noin 1,3 miljoonaa euroa. Liikenneverkon perusväylien parantamiseen osoitetaan 3,5 miljoonaa euroa.

Yritysrahoituksen turvaamiseksi käynnistetään uusi pääomasijoitusohjelma, minkä vuoksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnvera Oyj:n varainhankintaan tarkoitettujen lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 200 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Lisäyksellä turvataan Finnveran varainhankinta silloin, kun yhtiö ei voi saada markkinoilta kohtuuhintaisesti varoja.

Energiatukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta ja 3 miljoonan euron määrärahalisäystä erityisesti biotalouteen liittyvien uusien investointien tarpeisiin.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä myöntämisvaltuuteen ja 3,2 miljoonan euron lisäystä määrärahaan. Lisäys käytetään taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuoviin hankkeisiin äkillisen rakennemuutoksen alueilla sekä ennakoivasti muilla työpaikkamenetysten uhkaamilla alueilla.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 20 miljoonan euron määrärahaa. Tukea saa myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore-rakenteita valmistaville yritykselle.

Elintarvikkeiden viennin edistämiseen ehdotetaan yhteensä 1,6 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Pansio-luokan miinantorjuntalauttojen peruskorjaukseen ehdotetaan kotimaisen teollisuuden työllisyyttä tukeva 10 miljoonan euron valtuus ja 2 miljoonan euron määrärahalisäys.

Muut tarkistukset

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisäystä mahdolliseen uuteen operaatioon varautumiseksi.

Poliisin todistajansuojeluohjelman kehittämiseksi ehdotetaan poliisin toimintamenoihin 0,4 miljoonan euron lisäystä.

Helsingin juutalaiselle seurakunnalle myönnetään 100 000 euroa synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden parantamiseen.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 1,9 miljoonan euron lisämäärärahaa itärajan tutkavalvonnan tehostamiseen.

Pakolaiskiintiötä nostetaan 750 henkilöstä 1 050 henkilöön vuonna 2015, minkä arvioidaan lisäävän valtion kotouttamiskorvauksia kunnille noin 1,5 miljoonalla eurolla. Kiintiöpakolaisten maahantulomatkojen järjestämiseen ehdotetaan 146 000 euron määrärahalisäystä.

Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen vuonna 2015 myönnettäviin avustuksiin kohdistetaan noin 6 miljoonan euron lisäys, jolla avustukset palautetaan talousarvioesityksen mukaiselle tasolle.

Osaamisen kehittämisen määrärahaan ehdotetaan 25 miljoonan euron lisäystä koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastojen ja laitosten lisäksi myös työttömyysvakuutusrahastolle.

Petokorvauksiin ehdotetaan lisättäväksi 3,7 miljoonaa euroa, jotta korvaukset voidaan maksaa täysimääräisesti.

Kestävän metsätalouden rahoittamisen Kemera-tuen valtuutta lisätään 35 miljoonasta eurosta 45 miljoonaan euroon.

Hallitus sopi soidensuojelun etenemisestä valtion mailla. Ensivaiheessa noin 46 kpl pinta-alaltaan yhteensä n. 6 000 ha soidensuojelutyöryhmän esittämiä suoalueita suojellaan Etelä-Suomessa, jossa suojelutarve on kiireellisin. Tarkat aluerajaukset Metsähallituksen taseessa tehdään helmikuun loppuun mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin lisätään 0,5 miljoonaa euroa julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimintamalliuudistuksen käynnistämiseksi. Lisäresursseilla on tarkoitus kattaa toimintamalliuudistuksen koordinaatiotehtävien hoitamisesta ja digitaalisten palveluratkaisujen vaatimista investoinneista aiheutuvia menoja. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen ehdotetaan 100 miljoonaa euroa ja Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin kaivostoiminnan tappiokirjauksista johtuen ehdotetaan 44 miljoonaa euroa.

Teknologiakeskus VTT Oy:n avustuksiin ehdotetaan 19,2 miljoonan euron lisäystä johtuen VTT:n yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläkevakuutuksesta.

Vankiterveydenhuollon hallintoa ollaan siirtämässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vuodesta 2016 lukien. Siirron valmistelemiseksi ehdotetaan noin 0,4 miljoonan euron määrärahaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselle vankiterveydenhuollon yksikölle. Vankiterveydenhuollon siirto aiheuttaa vuodesta 2016 alkaen pysyvän lisäkustannuksen, johon on tarkoitus ehdottaa lisämäärärahaa 0,25 miljoonaa euroa.

Valtion rahoitusta turvakotitoimintaan ehdotetaan lisättäväksi 3,3 miljoonalla eurolla turvakotipaikkojen nykyisen määrän turvaamiseksi. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle osoitetaan 250 000 euroa turvakotitoiminnan hallinnointitehtäviin.

Etuusmenoarvioiden tarkentumisen seurauksena työttömyysturvan määrärahatarve kasvaa ansiopäivärahan osalta 43 miljoonalla eurolla ja peruspäivärahan osalta 46 miljoonalla eurolla.

Määrärahalisäysten rahoittamiseksi sekä kehyksessä pysymisen varmistamiseksi on eräiden määräraha-arvioiden tasoa tarkistettu. Osin määräraha-arviot ovat pienentyneet ajoitusmuutosten sekä korkotason alenemisen seurauksena. Lisäksi eräisiin määrärahoihin on tehty kertaluonteinen säästö niissä olevien suurten siirtyvien erien takia.

Tuloarviota alennetaan 36 miljoonalla eurolla

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan lisätalousarvioesityksessä alennettavan yhteensä 36 miljoonalla eurolla johtuen lähinnä EU:n maataloustukirahastosta saatavien tulojen arvion alenemisesta sekä Suomen Venäjän edustustoista saatavien viisumien käsittelymaksutulojen pienentymisestä. Lisäksi tuloarviossa huomioidaan sähkön pientuotannon sekä pienpanimoiden verotukseen tehtävät veromuutokset.

Valtion lainanottotarve 5,1 miljardia euroa vuonna 2015

Tulojen 36 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 312 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2015 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 348 miljoonalla eurolla, jolloin nettolainanotto vuonna 2015 nousee 5,1 miljardiin euroon. Valtionvelan määrän vuoden 2015 lopussa arvioidaan budjetoidun perusteella olevan noin 100 miljardia euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Veropaketti edistää etenkin pienten yritysten asemaa

Hallitus on päättänyt antaa eduskunnalle vielä tämän vaalikauden aikana esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että tilikauden liikevaihdon perustella laskettavan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostettaisiin vuoden 2016 alusta lukien 8 500 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja nostettaisiin 22 500 eurosta 30 000 euroon. Verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen tarkoituksena on helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä ja arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista sekä osaltaan edistää työllisyyttä ja estää harmaan talouden muodostumista. Euromääräisten rajojen nostaminen keventäisi pienyritysten arvonlisäverorasitusta ja edistäisi osaltaan edellä mainittujen huojennuksella tavoiteltavien vaikutusten toteutumista. Samassa yhteydessä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia muutettaisiin vastaavasti siten, että lakia sovellettaisiin vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.

Hallitus jatkaa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton valmistelua siten, että seuraava hallitus voi halutessaan ottaa sen käyttöön v. 2016 alusta.

Lisäksi hallitus esittää perintö- ja lahjaverolakiin sisältyviä maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että verolle myönnettävää maksuaikaa pidennettäisiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Maksuajan pidentäminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvan verokustannuksen rahoittamista ja vähentäisi samalla vaaraa siihen, että yrityksestä jouduttaisiin veron maksun rahoittamiseksi nostamaan yritystoiminnassa tarvittavia varoja.

Muutoksien ei arvioida vaikuttavan vuoden 2015 verotulokertymään.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja (talouspolitiikka) Maarit Kaltio, p. 044 582 8217 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 530 518